Mitä mieltä ollaan vauvan hankkimisesta yksin?
Mielipiteitä kiitos!
Mielipiteitä kiitos!
Vauva yksin?
KaisaLiisi
7446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen sitä mieltä että lapsi ansaitsee sekä isän että äidin. Kaverini jotka ovat kasvaneet ilman isää, ovat olleet aika epätasapainoisia, hankkiutuneet huonoihin suhteisiin ja iskeneet vanhempia miehiä jne. eli iso riski että lapsi jää ikuisesti kaipaamaan isää ja siksi "henkisesti kasvaa oudoksi"... Lapsen kehitykselle on tärkeää myös vanhempien parisuhde eli ottavat paljon mallia siitä.
myös juoppojen vanhempien riitelystä ja epätasapainoisesta elämäntavasta.
jossa oli molemmat vanhemmat js olisin toivonut että minun vanhemmat olisi eronneet.. Ei sekään tee lapselle hyvää jos joutuu vuodesta toiseen katsomaan vanhempien riitelyä ja alkoholinkäyttöä. Odotan nyt lasta yksin ja uskon että lapsellani tulee olemaan paljon onnellisempi lapsuus mitä minulla oli.
niin päin pois. Itse olen siinä tilanteessa, että olen suhteessa mieheen, joka on varattu, mutta hän haluaa lapsen kanssani. Joo, tiedän kauheaa ja epäeettistä. Mies haluaa olla lapsemme elämässä mukana tavalla tai toisella.
Elin olen orientoitunut siihen, että hoidan lapsen aikas lailla yksin... Mutta syy siihen miksi haluaisin lapsen (alunperin hänen toiveensa) on se, että itselläni alkaa ikää kohta olemaan "liikaa" ja tulevaisuutta ajatellen haluan vielä lapsen tai lapsia. Ja toisaalta ei joka päivä kadulla kävele vastaan sopivaa isäehdokasta, ymmärtänet mitä tarkoitan...
Varmaan on pitkälti kyse siitä mihin omat rahkeet pään sisällä riittävät ja onko tietoinen siitä mitä tulevaisuus ehkä tuo tullessaan ja onko valmis ottamaan kaikki vastaan mitä annetaan.
Minusta lspen voi hankkia yksinkin. Kuka on sanonut, ettei sellaisessa PERHEESSÄ kasvanut lapsi voisi olla yhtä tasapainoinen ja onnellinen? Talaoudellisesti voi olla tiukkaa, mutta itse ajattelen niin ettei raha aina kaikkea ratkaise vaan se että rakastaa lastaan jne.
Toki lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Pitäis olla omakotitalot, koirat, autot, mutta kuka sanoo sen, että sellaisesta perheestä tulee automaattisesti onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä?
Isäni ei ole koskaan ollut mukana elämässäni. Olen nähnyt hänet vain kerran, ruotsissa käydessäni. Jossain 7-16 ikävuoden vaiheilla todellakin kaipasin isää ja teini-iässä se kaipaus kohdistui vihana äitiini. Olin katkera siitä ettei minulla ole molempia vanhempia ja tunsin ettei isäni rakasta minua jne. Kävin pari vuotta nuorisoterapeutilla ja asiat alkoivat aueta. Minun on yhä vaikea luottaa miehiin ja solmia ihmissuhteita, mutta en haluaisi tehdä lasta yksinkään. Kyllä lapsella on oikeus molempiin vanhempiin! Jos en edes olisi tiennyt kuka isäni on, olisi kriisini varmasti ollut vielä pahempi.
sitten tunnustaa isyytensä? Mitä aiot sitten kertoa lapselle isästään, kerrotko rehellisesti kuka hän on? Olen samassa tilanteessa kuin sinä, olen nyt raskaana (vahinko) ja lapsen isä toisaalla naimisissa. Jos mies tunnustaa isyytensä niin silloinhan elatusmaksut näkyy jostain verotiedoista, niistä voi vaimolle paljastua. En haluaisi vaarantaa tämän miehen avioliittoa, mutta toisaalta lapsella on oikeus isään. Ja mitä ihmettä minä sitten teen kun lapsi alkaa kysellä isästään, kerron totuuden (ja vaarannan miehen avioliiton), vai keksin jonkun tarinan ja lapsi ehkä kärsii kun ei koskaan saa tietää oikeaa isäänsä?? Olen tosi onnellinen tästä tulevasta lapsesta, mutta nämä on vaikeita kysymyksiä..
Mä olen kans jo pitkään aatellu lasta yksin ja ois kiva jutskailla muidenkin sitä aikovien kanssa..mulle voi kirjotella: missukka300(at)suomi24.fi