Pitääkö mustasukkaisuuden

En oikein tiedä et mihin kategoriaan tää pitäis laittaa, mut siis semmonen tilanne et olen jo yli puol vuotta ollu ihan kauheesti ihastunu yhteen tyttöön, ja kun sain muutama kuukausi sitten sen poikaystävän selville, niin mä haukuin sitä aika pahasti (pääasiallisesti mustasukkaisuudesta). Olen tosiaan nähnyt koko tytön vasta kaks kertaa elämässä, ekan kerran kolme vuotta sitten (silloinkin ihastuin jo vähän) ja nyt siis uudestaan puolisen vuotta sitten, ja tunnustin sille rakkauteni vaikka tiesin sen seurustelevan. Se sanoi sillon et suostuisi ilman muuta, jos sillä ei ois jo poikaystävää, mut kun sillä jo on, ni tää ei nyt vaan käy, ja se teki mulle kaiken vielä paljon tuskaisemmaksi! En sillon tiennyt kuka se sen poikaystävä on, eikä se myöskään suostunut kertomaan siitä mitään. Sain sit kumminkin jossain vaiheessa kaverin kautta kyseisen pojan selville - ja netistä löysin vielä kuviakin - ja yllätyin aika lailla, se näyttää olevan melko erilainen ihminen kuin minä ja koulutustasoerokin mietitytti pikkuisen... Kuvittelin sit kai saavani tytön vielä suostuttua johonkin, ja olin tosin tyly tyyliin "Miten sä voit seurustella tommosen kanssa?" jne ja haukuin sitä muutenkin aika suorasanaisesti. Se tyttö vastas sit tosin vihaisesti (mitäpä muuta ois oikeestaan voinu odottaakaan?!), ja siinä vaiheessa tajusinkin sit tehneeni tosin pahan virheen, koska miten mä voin haukkua jotain tuntematonta ihmistä vaan sen takia et se sattuu seurustelemaan sen tytön kanssa, johon olen ihastunut? Rupes hävettämään todella paljon, ja pyysin useampaan otteeseen anteeks ja sanoin olevan pahoillani tapahtuneesta.

...Ehdotin nyt puolen vuoden jälkeen tytölle taas tapaamista, mut se ei halunnut, koska ei halua suututtaa poikaystäväänsä, joka ei halua sen tapaavan jotain ihmistä, joka haukkui sitä itse. Epäilen kyllä et sen poikaystävän ei halua meidän tapaavan ennen kaikkea siksi, että olen vieläkin ihastunut siihen tyttöön (vaikka tunteet nyt kyl jo vähän laantuneet, ku ei olla nähty puoleen vuoteen), mut mulla on silti tosin huono omatunto siit toisen ihmisen haukkumisesta pelkän mustasukkaisuuden takia. Ehdotin myös et voisin pyytää sen poikaystävältä vielä henkilökohtaisestikin anteeks, mut sitäkään se ei halunnut (mitä mä en ihan ymmärrä, ku luulisi ainakin et sen jälkeen asia tuntuis kaikista osapolista paremmalta).

Jäi nyt vaan askarruttamaan mieltä, että ajattelenks mä vaan liikaa ja pitäisköhän mun antaa asian nyt vaan olla tyyliin "sellaista sattuu kun on ihastunut, ei voi mitään", vai onko oikein että hävettää niin pirusti?