Niin siis ollaan poikaystävän kanssa puhuttu vauvasta ja no ollaan tosi lyhyt aika oltu yhessä pitkän jahkailun jälkeen. Mies on jo ihan varma siitä että haluaa vauvan mun kanssa ja olla mun kanssa aina ja ikuisesti. Toki minäkin vauvan haluan, mutta yksin jääminen pelottaa niin paljon etten tiedä uskallanko edes ajatella koko asiaa, toki sovittu on että jos ehkäisystä huolimatta raskaaksi tulen niin sitten pidämme vauvan, mutta tuo mies haluaisi jo että jättäisin pillerit kokonaan pois.. Haluaisin itsekkin mutta en uskalla.. Tosin pelkään aina kaikkea ihan kauheasti :o
Eihän tässä koko jutussa varmaan mitään järkeä ole eikä selvääkään saa, mutta oli jonnekkin pakko edes jotenkin purkaa ajtuksiani :)
Eihän tässä koko jutussa varmaan mitään järkeä ole eikä selvääkään saa, mutta oli jonnekkin pakko edes jotenkin purkaa ajtuksiani :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mene naimisiin sen kanssa!!! Jos se ei ole siihen valmis, ei halua sinua loppuiäkseen. Ja jarruttele siltikin sitä lapsenhankintaa ja hommaa sille vaikka koiranpentu ;)
Nyt jarrua peliin. Lyhyen tuttavuuden kanssa ei lapsia tehdä. Te ette ole nähneet vielä millaista se todellinen arki teidän välillänne on. Kuherruskuukausi on vielä menoillaan ja hormonimyrskynne vaikuttaa kykyynne ajatellä järkevästi. Menkää naimisiin ensin ja harjoitelkaa arkea riittävästi.
Teidän pitää keskustella perusteellisesti mitä lapsen saanti merkitsee. Monella miehellä ei ole ollenkaan realistiset käsitykset siitä mitä perheen perustaminen tarkoittaa. He saattavat ajatella että homma toimii niinkuin heidän isällä ja äidillään toimi: Isä jatkaa omaa elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja ihana pikkuvaimo hoitaa kodin ja lapsen ja viihdyttää miehenkin siinä sivussa. Tai sitten hän ajattelee sinun kantavan joka tapauksessa lähes täyden vastuun lapsesta, jonka kanssa hän voi leikkiä silloin kun lapsi on hyvällä tuulella, syötetty ja kuivitettu. Jos tälläiset järjestelyt ei sinulle kelpaa on se sinun hänelle rautalangasta väännettävä. On toki olemassa miehiä jotka vaan rakastavat lapsia ja lapsen hoitoa. He ovat tosin sen verran harvinaisia, ettei heitä monenkaan perhettä perustavan naisen kohdalle osu.
Eli selvitä millaiset perhekäsitykset teillä on. Miten ajattelitte arjen lapsen kanssa sujuvan. Millaiset isän ja äidin roolit teillä tulisi olla. Millä periaatteilla lapsi kasvatetaan. Miten huolehditaan molempien vanhempien vapaa-ajasta. Miten lapsi ja sinun kotonaolosi rahoitetaan. Mitä muutoksia raskaus ja synnytys aiheuttavat sinussa. Miten raskaus ja synnytys vaikuttavat sinun käyttäytymiseesi. Miten lapsen hoitaminen muuttaa sinua. Kestättekö seksitöntä aikaa kuukausia.
ELi kummallakin pitää olla selkeä käsitys siitä mihin ollaan ryhtymässä.
Jotkut erittäin omistushaluiset (ja myöhemmin sitten sairaalloisen mustasukkaiset) miehet toivovat nopeaa perheenlisäystä jotta nainen ei enää koskaan pääse heiltä "karkuun". Tämmöistä tapausta kannattaa tosissaan varoa, koska he tuppaavat olemaan hengenvaarallisia. En suinkaan tarkoita että miehesi olisi tälläinen, mutta näitäkin tapauksia on täällä nähty.
Lapsen kannalta ei niinkään ole tärkeää että vanhemmat haluavat olla ikuisesti yhdessä, vaan se, että tapahtui mitä tahansa, he puhaltavat yhteen hiileen, ainkin lasta koskevissa asioissa. Sinun on tunnettava miehesi niin hyvin että tiedät minkälaisen ihmisen hän haluaa lapsestaan kasvattaa. Minkälaiset arvot hänellä on ja miten hänet on kasvatettu. Toisen tuntemisella on entistä korostuneempi merkitys, jos yhteinen elämänne ei kestäkkään arkea ja päädytte eroon, jolloin teidän on yhdessä mutta erikseen kasvatetteva lapsesta tasapainoinen aikuinen. Itse tunnen mieheni olevan parasystäväni, kumppani, myös niinä päivinä jolloin olemme täysin erimieltä aivan kaikesta. Ja minulla on tunne että vaikka kaikesta huolimatta suhteemme päättysis eroon, ei ystävyyttämmä voisi mikään horjuttaa. Tiedän että meillä on yhteinen rintama lapsen kanssa ja häneen jos kehen voin luottaa, eikä hän jätä minua yksin lapsen kanssa vaikka eroaisimme. Sitten kun sinä koet tuntevasi miehesi niin hyvin että sinun ei tarvitse pelätä kaikkea, koska tiedät hänen tukevan ja "suojelevan" sinua, eikä sinun tarvitse hakea tukea päätöksellesi muilta (ventovierailta) ihmisiltä, olet varmasti valmiimpi vanhemmuuteen.
Onnea yhteiselle elämällenne!
"pelkään aina kaikkea" lausahdus, että onko sinulla jotain ratkaisemattomia ongelmia, pelkoja elämässäsi? Kannattaa hoitaa oma pää kuntoon, ennen kuin ryhtyy lapsen tekoon, se ei aina ole niin ruusuista. Itse elin ja olin todella ahdistuneena esikoiseni kanssa, koska oman pään sisäiset jutut eivät olleet silloin vielä kunnossa. Nyt 3 vuoden terapian jälkeen voisin ehkä olla siinä balanssissa, jota vaaditaan pienen lapsen kanssa jaksamiseen.