Hei!
Kyselisin siis semmoista, että sain tuossa muutama päivä sitten itselleni noin 12 viikkoisen kissanpennun, mutta ajattelin että voisin antaa sen takaisin entiselle omistajalle jolta sen sain, niin voiko siitä olla haittaa kissalle (luonne kärsii) tms? kissa on kyllä jo selvästi hieman kiintynyt minuun 3:ssa päivässä.
ymmärrän kyllä, ettei eläimillä saa "leikkiä", eli ne eivät ole tuotteita joita voidaan vaan "palauttaa", sen tiedän ja olen ottanut paljon selvää, mutta jotenkin itsestäni tuntuu, että olisi parempi silti antaa se takaisin vanhalle omistajalle koska siellä sillä olisi 2 muuta kissaa kaverina (emo toinen vanhempi kissa), täällä minun luonani se taas joutuu olemaan hyvinkin paljon yksin, koska asun itsekseni ja käyn töissä 8 tuntia päivässä, jotenkin se ei vain tunnu reilulta kissan kannalta.
Kiitoksia etukäteen vastauksesta :-)
Kyselisin siis semmoista, että sain tuossa muutama päivä sitten itselleni noin 12 viikkoisen kissanpennun, mutta ajattelin että voisin antaa sen takaisin entiselle omistajalle jolta sen sain, niin voiko siitä olla haittaa kissalle (luonne kärsii) tms? kissa on kyllä jo selvästi hieman kiintynyt minuun 3:ssa päivässä.
ymmärrän kyllä, ettei eläimillä saa "leikkiä", eli ne eivät ole tuotteita joita voidaan vaan "palauttaa", sen tiedän ja olen ottanut paljon selvää, mutta jotenkin itsestäni tuntuu, että olisi parempi silti antaa se takaisin vanhalle omistajalle koska siellä sillä olisi 2 muuta kissaa kaverina (emo toinen vanhempi kissa), täällä minun luonani se taas joutuu olemaan hyvinkin paljon yksin, koska asun itsekseni ja käyn töissä 8 tuntia päivässä, jotenkin se ei vain tunnu reilulta kissan kannalta.
Kiitoksia etukäteen vastauksesta :-)
Vastaukset 9
Vanhimmat
_Jatkuvat_ muutokset eivät tietysti ole kissalle hyväksi.
Jos sinusta tuntuu, ettet missään tapauksessa voi pitää kissaa, niin siinä tapauksessa kannattanee viedä kissa takaisin. Kolme päivää on joka tapauksessa tosi lyhyt aika. Omat kissani ovat joskus olleet hoidossa muualla viikon tai jopa kuukauden. Silloin on ollut kyse vuosien tottumuksesta ja äkillisestä erosta. Siitä ei ole aiheutunut ongelmia, vaikka ikävää on varmasti ollut puolin ja toisin.
Sitten pitää vielä sanoa se, että kissa kyllä pärjää 8 tuntia yksinään ihan hyvin. Älä edes ajattele, ettei pärjäisi. Kissat ovat hyvin itsenäisiä eläimiä. Ei pidä kuvitella, että se vain kyhjöttäisi surkeana ja kärsisi yksinäisyyttä silloin, kun olet poissa. On paljon yksinäisiä kotikissoja, jotka ovat tottuneet päivärytmiin, jossa ihminen on tiettyinä aikoina säännöllisesti poissa. Siitä tulee kissallekin rutiini.
Toki kissalla on hyvä olla virikkeitä, raapimispuu, palloja, mahdollisuus katsella ikkunaruudun läpi ulos yms. Vettä ja kuivaruokaa unohtamatta. Älä kuitenkaan murehdi ja hermoile tuosta yksinolosta. Kissa tottuu siihen kyllä eikä se siitä kärsi. Kissa on tyytyväinen, että saa olla omissa oloissaan, ja lopulta emäntä/isäntä aina tulee takaisin ja kissa on siitäkin tyytyväinen, kunnes taas vetäytyy omiin oloihinsa.
Kaiken tämän sanon omasta monien vuosien kokemuksesta kissojen kanssa.
Itselläni on tällä hetkellä kaksi kissaa, mutta suurimman osan ajasta ne lähinnä välttelevät toisiaan ja ovat omissa oloissaan. Silloin tällöin on tietysti pientä turkin nuolemista, leikkitappelua ja takaa-ajoa, mutta suurimman osan ajasta ne elävät toisistaan erillään.
Joskus kissat eivät edes käy "tervehtimässä" minua moneen tuntiin, vaikka puuhailisin kotona. Ne tekevät, mikä niitä milloinkin kiinnostaa ja huvittaa.
Kissa on itsenäinen ja itsepäinen(!) eläin ja jopa haluaa olla yksin. Kissa voi hyvin, kunhan sen perustarpeista pidetään huolta. Ei emännän säännöllinen kahdeksan tunnin poissaolo ole millään lailla asia, josta pitäisi kantaa hirveää huolta, eikä se ole laiminlyöntiä. Ihan tavallista elämää. :)
kiitoksia vastauksesta, oli oikein hienoa kuulla mielipidettä toiselta ihmiseltä :) vaikka tietenkin olen tutkiskellut itse asioita ja tiesin osan asioista, mutta kuitenkin.
pitää nyt sitten tosiaan katsoa, miten teen,tajusin tuossa aikasemmin, että toisaalta kissa on ollut minulla vain 3 päivää ja on vielä todella nuori joten en ihmettele että tarvitsee huomiota yms :D sillä tarvitseehan lapsikin pienempänä enemmän huolenpitoa.
jotenkin vain ahdistuin hieman kun olen tottunut kissoihin jotka ovat enemmän itsenäisiä, kun taas tuo yksi vipeltää koko ajan perässä ja haluaa leikkiä, onhan se kivaa ja tietää ainakin,että toinen on terve jne, mutta se tuntui vaan niin oudolta ottaen huomioon yleisen kissojen luonteen :D
Kyllä minä sen uskon että kissa yksinään 8h pärjää, mutta ainakin kaikki omat kissani ovat tosi itserakkaita ja haluavat koko ajan olla lähelläni kun olen kotona. Ei niitä kovin itsenäisiksi voi sanoa. Tällä tahdon vain kertoa että kissoja on monenlaisia eikä sovi tuolla tavoin yleistää.
toista kissaa? Kissalla olisi aina hyvä olla lajitoverin seuraa, ihminen ei voi sitä korvata, vaikka olisi kaiket päivät kissan kanssa seurustelemassa.
Kaksi menee siinä missä yksikin tai oikeasti helpommin. Purkavat energiansa toisiinsa, eikä tapeteihin, huonekaluihin ja kirjahyllyn sisältöön.
Eikä pääse sitten ikäväkään heti yllättämään, jos työpäivä joskus venyy.
Nukkuu 80 % ajastaan kyllä se pärjää silittämättä sen 8h hyvin pentunahan ne vähän vilkkaamia hetken ovat.Ota toinen kissa kaveriksi sille niistä saattaa parhaimassa tapauksessa tulla hyvät ystävät ei aina.
100% varmuudella tulee hyvät ystävät jos pennulle ottaa pennun kaveriksi.
Kysyisin että miksi sinä ylipäätään otit sen pennun ,kun nyt haluat´siitä jo eroon ?
Vie vaan kissa kiireesti takaisin äläkä ikinä enää ota kissaa tai muutakaan eläintä kun jo tuohonkin kerkisit kyllästyä kolmessa päivässä.
ihmeessä sinä ylipäätään sen kissan itelles otit??? Oon kyllä *********** (tjtn) kanssa ihan samaa mieltä, että vie vaan se pentu takaisin kasvattajalleen mutta älä enää edes harkitse minkään lemmikin ottamista itelles. Voi luoja...