Vl-uskovaisten lukumäärä on pyörinyt jo kauan sadassa tuhannessa. Tästä määrästä aktiivisia jäseniä on 70 000 ja loput epäaktiivisia.
Suviseuroissa kävijöiden määräällä mitataan liikkeen jäsenmäärää ja se onkin hyvä mittari.
Syy lestadiolaisten määrän pysähtymiseen on liikkeestä pois kaikkoavien jatkuva virta.
Ei sun tarvitse kuin tutkailla omaa lähipiiriäsi ja rauhanyhdistystäsi, niin nopealla laskutoimitukella ynnäillen huomaat, kuinka porukkaa häipyy maailman teille.
Toinen syy on, koska nuoret avioparit alkavat tulla varovaisiksi lasten teon suhteen.
Pieniä perheitä on jo melkoinen joukko, eikä se selity pelkästään Jumalan kitasteluksi lahjojen suhteen.
Jo 1980-luvulla lestadiolaisten määrästä puhuttaessa oli luku satatuhatta se maaginen raja, joka uskovaisten määrä suomessa oli.
Jos kaikki lestadiolaisiin perheisiin syntyvät lapset pysyisivät uskovaisina ja toteuttaisivat kirjaimellisesti Jumalan sanaa ottamalla vastaan kaikki lapset, olisi suviseurat noista ajoista paisuneet jo vähintään kaksinkertaisiksi, eli tällä vuosikymmenellä suviseurojen väkimäärän pitäisi olla 160 000 osallistujaa.
Väkimäärä on kuitenkin tippumaan päin ja kun oulunsalossa oli v.1982 n. 80 000 kävijää, ei sen jälkeen ole suviseuroissa tuota kävijämäärää saavutettu vaan trendi on joko 70 000 tai sen alle. Liikkeen jäsenmäärä ei ole noususuunnassa, vaan pysyy suurinpiirtein samana.
Ainoaksi selitykseksi jää vain epäaktiivisten määrän kasvu ja vähenevät synnytykset.
Kuolleitten osuus ei sitä selitä, sillä lestadiolaisuudessa syntyvyys on aina ollut suurempi kuin kuolleisuus.
Lestadiolaisuus olisi voimakas liike niin henkiseltä kuin jäsenmäärältäänkin tämän päivän suomessa, jos liikkeen alkuajoista lähtien lauma olisi pysynyt yhtenäisenä .
Hoitokokousvuodet verottivat jäsenmäärää, samoin liikkeen hajaantuminen eri ryhmiin.
Nyt kun kaikissa yhteiskunnallisissa toimissa voimaa haetaan yhdistymisistä, samaa pitäisi alkaa kokeilemaan myös hengellisissä liikkeissä.
Ehdotankin täten kaikkien lestadiolaisten ryhmien yhdistymistä, siis ekumeniaa.
Tehtäisiin parannus ja alettaisiin lyömään veljen kättä. Eri toimitalot fuusioitaisiin ja koko yhdistyneille lestadiolaisryhmille keksittäisiin uusi entistä ehompi virallinen nimi.
Pois jäisi vanhoillislestadiolaisuus, pikkuesikoisuus, uusheräys ja mitä kaikkea niitä vielä olikaan.
Olen varma, etttä Jumalakin mieltyisi tälläiseen.
Fuusioidaanhan pankkeja ja yrityksiäkin, niin miksei siis uskontojakin.
Mutta mormonit, jehovat ym. saisivat jäädä fuusion ulkopuolelle, riittää, kun kaikki lestadiolaisryhmät koottaisiin yhteen ja samaan "yhtiöön".
Suviseuroissa kävijöiden määräällä mitataan liikkeen jäsenmäärää ja se onkin hyvä mittari.
Syy lestadiolaisten määrän pysähtymiseen on liikkeestä pois kaikkoavien jatkuva virta.
Ei sun tarvitse kuin tutkailla omaa lähipiiriäsi ja rauhanyhdistystäsi, niin nopealla laskutoimitukella ynnäillen huomaat, kuinka porukkaa häipyy maailman teille.
Toinen syy on, koska nuoret avioparit alkavat tulla varovaisiksi lasten teon suhteen.
Pieniä perheitä on jo melkoinen joukko, eikä se selity pelkästään Jumalan kitasteluksi lahjojen suhteen.
Jo 1980-luvulla lestadiolaisten määrästä puhuttaessa oli luku satatuhatta se maaginen raja, joka uskovaisten määrä suomessa oli.
Jos kaikki lestadiolaisiin perheisiin syntyvät lapset pysyisivät uskovaisina ja toteuttaisivat kirjaimellisesti Jumalan sanaa ottamalla vastaan kaikki lapset, olisi suviseurat noista ajoista paisuneet jo vähintään kaksinkertaisiksi, eli tällä vuosikymmenellä suviseurojen väkimäärän pitäisi olla 160 000 osallistujaa.
Väkimäärä on kuitenkin tippumaan päin ja kun oulunsalossa oli v.1982 n. 80 000 kävijää, ei sen jälkeen ole suviseuroissa tuota kävijämäärää saavutettu vaan trendi on joko 70 000 tai sen alle. Liikkeen jäsenmäärä ei ole noususuunnassa, vaan pysyy suurinpiirtein samana.
Ainoaksi selitykseksi jää vain epäaktiivisten määrän kasvu ja vähenevät synnytykset.
Kuolleitten osuus ei sitä selitä, sillä lestadiolaisuudessa syntyvyys on aina ollut suurempi kuin kuolleisuus.
Lestadiolaisuus olisi voimakas liike niin henkiseltä kuin jäsenmäärältäänkin tämän päivän suomessa, jos liikkeen alkuajoista lähtien lauma olisi pysynyt yhtenäisenä .
Hoitokokousvuodet verottivat jäsenmäärää, samoin liikkeen hajaantuminen eri ryhmiin.
Nyt kun kaikissa yhteiskunnallisissa toimissa voimaa haetaan yhdistymisistä, samaa pitäisi alkaa kokeilemaan myös hengellisissä liikkeissä.
Ehdotankin täten kaikkien lestadiolaisten ryhmien yhdistymistä, siis ekumeniaa.
Tehtäisiin parannus ja alettaisiin lyömään veljen kättä. Eri toimitalot fuusioitaisiin ja koko yhdistyneille lestadiolaisryhmille keksittäisiin uusi entistä ehompi virallinen nimi.
Pois jäisi vanhoillislestadiolaisuus, pikkuesikoisuus, uusheräys ja mitä kaikkea niitä vielä olikaan.
Olen varma, etttä Jumalakin mieltyisi tälläiseen.
Fuusioidaanhan pankkeja ja yrityksiäkin, niin miksei siis uskontojakin.
Mutta mormonit, jehovat ym. saisivat jäädä fuusion ulkopuolelle, riittää, kun kaikki lestadiolaisryhmät koottaisiin yhteen ja samaan "yhtiöön".
Vastaukset 21
Vanhimmat
se on oikean opin tunnusmerkki, että:
"teidän keskellänne pitää sekaseurat oleman"!
Mitä enemmäen eriseuraisia, sitä raamatullisempi
seurakunta!!!!
"se on oikean opin tunnusmerkki, että:
"teidän keskellänne pitää sekaseurat oleman"!
Mitä enemmäen eriseuraisia, sitä raamatullisempi
seurakunta!!!!
Mitä tälle logiikalle voidaan tehdä jos lähetys työ ottais jättiaskeleen ja vl-liike saisi valtavat joukot mukaan vl liikkeeseen.
Eli eikös tässä pitäis välttää liikkeen kasvua?.
jotta eriseuroja riittää.
Eri lestadiolaissuuntien yhdistymistä yritettiin Amerikassa jo 1920-luvulla.
Lestadiolaisuus oli jakaantunut siellä esikoisiin, uusheränneisiin ja vanhoillisiin. Heräsi ajatus, että järjestettäisiin yhteiset "suuret seurat" Euroopan mallin mukaisesti.
Arthur Leopold Heideman oli vanhoillisten johtohahmo. Juuri ennen suuria seuroja hän lähti Suomeen. Häntä, kekeisenä lestadiolaisvaikuttajana, olisi kaivattu seuroissa. Kun häntä kehoitettiin jäämään seuroihin, hän ivallisesti kysäisi:"Tuleeko sinne Rooseveltkin?". Hänen tukeaan seurat eivät siis saaneet.
Seurat pidettiin, ja parannusta tehtiin puolin ja toisin. Syntyi ns. suurseuralaisuus, jolle yhdistymisen ulkoppuolelle jääneet antoivat pilkkanimen "pikkuesikoisuus".
Uusi yhteenliittymä koostui Ruotsin Jällivaaran komentoon kyllästyineistä esikoisista, uusheränneistä ja osasta vanhoillisia. Se otti nimen Apostolic Lutheran Church.
Liittymän ulkopuolelle jäivät "jällivaaralaiset" esikoiset (Old Apostolic Lutheran Church) ja heidemanilaiset (First Apostolic Lutheran Church, eli Amerikan SRK-laiset). Heidemanin torjuvaa asennetta voi vain arvailla, mutta todellinen syy lienee ollut vallan menetyksen pelko.
Vielä tänäkin päivänä ns. kirkkokunta, eli Apostolic Lutheran Church, on opillisesti löyhä yhteenliittymä, ja sisäisesti ristiriitainen. Se pitää yhteyttä Suomen, Ruotsin ja Norjan rauhansanalaisiin.
Lestadiolaisuuden historia tuntee vain yhden onnistuneen yhdistymisen, nimittäin Venäjällä lestadiolaisuunnat yhdistyivät vallankumouksen puristuksessa.
Jotta yhdistyminen tapahtuisi tarvittaisiin paljon rakkautta, ja anteeksiantamusta. Ennen kaikkea Kristuksen tunnustamista seurakunnan pääksi, jne. Olisiko se mahdollista, kun uudet sukupolvet olisivat vastuussa asioista? Olisiko kukin suunta valmis tunnustamaan menneisyyden virheet Jumalan sanan pohjalta ja rakentamaan uudelleen sen, mikä on särkynyt.
Ottakaapa kantaa.
Itse olisin sitä mieltä, että suurseura-ajatus tulisi ottaa uudelleen vakavasti harkintaan.Kun saarnattaisiin Kristusta, eikä seurakuntaa, mitä tapahtuisi?
jo sadan vuoden ajan, joten miten tämä aika mahdollisessa yhdistymisessä tulkittaisiin? Ja miten niille on käynyt, jotka ovat kuolleet veljesseurakunnan kirous huulillaan puolella jos toisellakin?
Amerikan ensimmäiset suuret seurat järjestettiin 1905. Tuosta alkoi hajaantumiskehitys, joka huipentui mainitulla -20-luvulla.
historiikistä.
Tunnen omakohtaisesti vain Amerikan 1972 split:in, jossa yhtenä merkittävänä katalysaattorina toimi HS.
Täysin turha ja repivä hajaantuminen. Monet suvut menivät keskeltä halki. En tiedä vieläkään mitään isompia opillisia eroja näiden välillä. Näin kai käy aina silloin tällöin, kun "patsaat" juopuvat vallasta.
että Kristus = Seurakunta =äiti= Jumalan Valtakunta = Pyhä Henki = Poika = Jumala, joka synnyttää lapset sanansa jälkeen.
Näin yksinkertaisen asian, tosin järjelle niin vaikean, ymmrtäminen ja näkeminen uskon kautta on ensimmäinen ja viimeinen side kristittyjen ykseydelle.
oli 70-luvulla n. 30000, nyt n. 90000.
SRK:n jäsenyhdistyksissä (Ry:issä) on jäseniä tällä hetkellä hieman vajaa 30.000 (voit tarkastaa asian). Liioittelu ei asiaanne ainakaan paranna.
on jäsenyhdistysten jäsenmäärä, mutta ei sisällä lapsia ja opiskelijoita. 90000 on lestadiolaistutkijan arvio.
uutisoitiin lähes 100000 suviseuravieraan määriä?
eihä tuolloinkaan medialle valehdeltu.
ei enää kiinnosta niin kuin ennen "kakki paikalla"
jos nyt on 90000 hen. miksi valkealassa oli vaan 64000 paikalla aika suureks on kasvanut kato osallistujissa.
2 suviseuroissa 80-luvulla. laskutapa muuttui 89 ja toisen kerran 04.
Jäsdenyys on vapaaehtoista ja siitä menee maksua kerran vuodessa siionista riippuen 5-10 €.
Lapset eivät yleensä ole maksavia jäseniä, vaan vasta 18-vuotiaina.
Ja kaikki aikuisetkaan eivät ole maksavia jäseniä, joten maksavien jäsenten määrällä ei voi mitata koko populaation suuruutta.
Lestadiolaisia on varmasti 100 000, mutta osa heistä kuuluu luopioihin ja epäaktiivisiin sekä pinnallisiin joskus seuroissa kävijöihin.
on jo olemassa: evankelislutherilainen kirkko. siellä lestaatit voivat tehdä niin paljon yhteistyötä keskenään kuin sielu vain sietää
Vl-uskovaisten lukumäärä on pyörinyt jo kauan sadassa tuhannessa. Tästä määrästä aktiivisia jäseniä on 70 000 ja loput epäaktiivisia.’’ Onko, sillä jäsenmääränne SRK;n sivuilla on asettunut 27- 34.000 väliin, tietolähteestä riippuen, sillä sitä salataan, kuten valtiosalisuutta. Tämä, kun puhutaan Yhdistyslain merkityksen mukaan.
Toinen mittari on Päivämies, jonka levikki on 23,000 ja niistä menee muutama tuhat laitoksiin, sekä mummujen tilaajana lapsenlapsilleen.
Suviseuroissa, jonka kävijämäärä pienenee selkeästi on myös positiivinen seikka, siellä on kävijöistä muoto VL:llä enemmän kun ennen ja myös aivan ummikkoja uskovana ihmettelemässä tilannetta, tämä on hyvä, sillä Jumalan sana ei tyhjänä palaja.
Kuitenkin on naurettavaa esittää sitä, että VL:iä on 100,000? Ja kuitenkin kaikki tilastot salataan. Samoin lahko käy koko ajan sisäistä kamppailua ja keskustelua siitä, onko lähimmäinen oikein uskomassa? Nmä on kertoo, että kulmakivi on SRK, ei Kristus.
Jos tässäkin verrataan SRK;ta kristilliseen kirkkoon tai seurakuntaan. ( ei EVLut, sillä se on kirjausjärjestö ja väistökirjaamis- laitos jolla on kylläkin vilpitön halu Jumalan sanan levitykseen, mutta kun ei ole uudestisyntynyt, jää se vain ihmisen voimavarojen varaan. Tätäkin kautta ymmärtää, miksi VL ja Kirkko ovat yhdessä.
Sitä vastoin uudestisyntyneiden kristillisten kirkkojen jäsenten peruste on se, että on ostanut vastaan Kristuksen määräämän uskon upotuskasteen. Siihen ei voi liittää kastamatonta perheenjäsentä mitenkään, se on Jumalan tehtävä vetää Häntä Kristukseen. Siitä huolimatta mm Helluntailähetys koon lähes kolme kertaa suurempi, mitä SRK.
Srk:ssa on Paikallisyhdistyksiä 195, joten kun huomio sen, että Oulussa, ja täällä olevissa on jäseniä jopa useita satoja, on olemassa myös muutaman kymmenen jäsenen haja- seurakuntia ympäri Suomea.
On käsittämätöntä ja moukkamaista väittää >>Toinen syy on, koska nuoret avioparit alkavat tulla varovaisiksi lasten teon suhteen. Pieniä perheitä on jo melkoinen joukko, eikä se selity pelkästään Jumalan kitasteluksi lahjojen suhteen.
Puhuttaessa sadasta tuhannesta lestadiolaisuskovasta täytyy muistaa, että rekisteröityjä jäseniä ei tuo luku kaikkia käsitä.
Maksavia jäseniähän ovat pääasiassa aikuiset, eli lapset eivät ole virallisia jäseniä.
Lapsia ja nuoria on siis huomattavan iso joukko, josta tulee sitten tuo sadantuhannen käsittävä populaatio epäaktiiviset mukanaolijat.
Päivämies lehden perustella voidaan arvioida, että sitä lukee keskimäärin 5-10 henkilöä.
Satatuhatta on siten melko oikea arvio.
Suviseurojen kävijämäärä riippuu paljon missä paikkakunnalla on. Kun suviseurat ovat valkealassa, se on niin syrjäinen paikka, ettei oulun korkeudelta enää läheskään kaikki jaksa lähteä.
Toinen juttu on, kun suviseurat sattuu olemaan lähellä oulua, kävijämäärät nousevat jyrkästi, koska oulunseutu on siionin valta-aluetta.
Jehovilla ja Mormoneilla on niin erilainen usko, ettei niitten kanssa tultaisi alkuunkaan toimeen.
En todellakaan vähättele sitä sataa tuhatta, hyvä näin, sillä parempi olisi jos teitä olisi kaksi sataa tuhatta. Mutta jäsenmäärä ei raukaise, vaan pelastus, joka on seurakuntatyön tavoite.
Toinen juttu on se, että millä oikeudella käytät meidän vuoremme Suonin merkitystä vL liikkeessä. Sillä Siionin vuori sijaitsee Jerusalemissa, ei Oulussa.
Jehovilla ja Mormoneilla on niin erilainen usko, ettei niitten kanssa tultaisi alkuunkaan toimeen. ** Usko heillä on sama kun meilläkin. Usko lupaukseen, usko näkymättömään mutta siinä te olette aika lähellä kyseisiä järjestöjä, että uskotte Jumalaan, ja ette tunnusta Jeesusta Herraksenne.
Usko on vain väline, kohde ratkaisee, onko se seurakunta ja sen oppi, vai Jeesus.
Jos katselet Raamattua, niin Vanhaa, kun Uuttakin Testamenttia, uskoon on aina liitetty kohde.
1 moos 15 > Näiden tapausten jälkeen tuli Abramille näyssä tämä Herran sana: "Älä pelkää, Abram! MINÄ OLEN SINUN KILPESI; sinun palkkasi on oleva SANGEN SUURI
2 Mutta Abram sanoi: "Oi Herra, Herra, mitä sinä minulle annat? Minä lähden täältä lapsetonna, ja omaisuuteni haltijaksi tulee damaskolainen mies, Elieser."
3 Ja Abram sanoi vielä: "Sinä et ole antanut minulle jälkeläistä; katso, talossani syntynyt palvelija on minut perivä".
4 Mutta katso, hänelle tuli tämä Herran sana: "Hän ei ole sinua perivä, vaan joka lähtee sinun omasta ruumiistasi, hän on sinut perivä".
5 Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: "Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea". Ja hän sanoi hänelle: "Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä".
6 Ja Abram USKOI HERRAAN, ja Herra LUKI SEN HÄENLLE VAUHURKAUDEKSI.
Uuden liiton puolella.
Matteus Jeesus on suuri opettaja ja Jumalan lähettämä Messias
Markus Jeesus on kärsivä Jumalan Poika, jota odotetaan pian takaisin
Luukas Jeesus on syntisten ystävä. Hän syntyi neitseestä ja on ennen muuta pelastaja
Johannes Jeesus on kokonaan ihminen ja kokonaan Jumala
Paavali Korosti Jeesuksen roolia ristiinnaulittuna ja ylösnousseena Vapahtajana
Missään ei korosteta uskoa, muuten kun Kristukseen suuntautuvana. Viime kädessä pelastumisessa on kyse rakkaudesta ja armosta. Jumalan rakkaudesta johtuu, että hän ei voi antaa luomansa ihmisen tuhoutua. Rakkaudessaan hän lähetti osan itseään, Jeesuksen kärsimään ihmisten puolesta sen rangaistuksen, joka olisi ihmiskunnalle kuulunut.
Oikeudenmukaista olisi ollut se, että ne ihmiset, jotka noudattavat Jumalan antamia pelisääntöjä pelastuvat ja ne, jotka eivät noudata tuhoutuvat. Syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen ei kuitenkaan ole pystynyt täydellisyyteen, eikä näin ollen täytä Jumalan tahtoa.
Kovan oikeudenmukaisuuden tilalle tuli armo. Ihminen ei siis pelastu omien tekojensa ansiosta vaan armosta. "Yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden"
Pelastus on näin pelkkää lahjaa, armoa. Tätä kutsutaan vanhurskauttamiseksi. Vanhurskas tarkoittaa Jumalalle kelpaavaa. Kun ihminen ei omilla ansioillaan kelpaa Jumalalle, hän saa vedota Jeesuksen sovitustyöhön. Ihminen on silloin itsessään syntinen, mutta Jumalan silmissä kelpaava, vanhurskas.
Ja pelastus tulee tunnustamalla ihmisten edessä Jeesus Herrakasi, jotta saamme nähdä Jumalan. Matt 10.32 >"Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.
Yhteisössä aktiivisesti vaikuttavatkaan eivät välttämättä ole niitä sydeämestään uskovaisia, vaan motiivit tuntuvat olevan ihan muualla. Oma napa ja etu on pannut joiden sairaan pään niin sekaisin, että keinoja ei kaihdeta omien päämäärien saavuttamiseksi. Todelliset sydämestään uskovaiset yleensä saavat kärsiä.
"Reisjäven maakunnallisten jumalanpalvelus
Kirjoittanut: Suurin ihme 13.7.2008 klo 12.03
Jos pääsen taivaaseen ihmettelen siellä kolmea asiaa, siellä on paljon ihmisiä joiden en olisi odottanut olevan siellä, ja sieltä puuttuu monia ihmisiä joiden olisin odottanu olevan siellä, mutta suurin ihme on jos itse olen siellä?"
Linkki aikaisemmasta keskustelusta
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000 000000003&conference=4500000000000490&posting=220000000 08218195#22000000008218195
Näin kuulin puhujan saarnaavan parikymmentä vuotta sitten Pohjanmaalla eräällä ry:llä. Sanat todella puhuttelivat ja ovat puhutelleet läpi elämäni. Tänään kuulin samat sanat Reisjärven maakunnallisten jumalanpalvelussaarnassa. Kun katselee ympärilleen ja kuuntelee voi uskoa nuo sanat ts. kuinka monen usko on muutakin kuin ihmisille näyttelemistä. Kieltämättä suurimpana nousee mieleen hoitokokouksien hoitamattomat vääryydet ja niiden tekijät!"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000036503800#22000000036503800
yhdistymistä, niin me aikuisetkin saisimme uusia kyläpaikkoja noista naapureista. He voisivat tulla meille seuroihin ja kahvelle, ja me heille, kun tietää että hekin haluavat uskoa kuten me, tosin voisin mä joskus mainita noista pyhätöistä ettei niillä oo siunausta.
Tosin tuskin jaksaisin kuunella niitä vanhoja postilloja, kun on kiintoisampaa kuulla tämän päivän elävää sanaa.