viimeisintä huutoa iv kone?

Vaikka itse tunnustaudun ilto-mieheksi niin tuota X100:n 80% hyötysuhdetta en kyllä purematta niele. jos esim. ilto440 on hyötysyhde 30-40% luokkaa jos sitäkään niin miten kummassa hyötysuhde tuplaantuu jos levy-LTO:n pituutta kasvatetaan 10cm?

..nen aika kirjoitti:

Vaikka itse tunnustaudun ilto-mieheksi niin tuota X100:n 80% hyötysuhdetta en kyllä purematta niele. jos esim. ilto440 on hyötysyhde 30-40% luokkaa jos sitäkään niin miten kummassa hyötysuhde tuplaantuu jos levy-LTO:n pituutta kasvatetaan 10cm?

OAMK:N TUTKIMUS
Tiivistelmä:
Suomen rakentamismääräyskokoelman energiatehokkuusmääräykset edellyttävät lämmöntalteenottoa perusratkaisuna asuntoilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Tässä tutkimuksessa määriteltiin mittauksin kahden asutun omakotitalon ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde. Työssä selvitettiin myös tuloilman jälkilämmitysvastuksen käyttämä energia. Ilmanvaihtokoneet olivat Mep-tekin valmistamia ja malleiltaan Ilto X100 ja Ilto 300. Ilto X100:n huurtumisenestoautomatiikka toimi valokennon ohjaamana. Ilto 300:n huurtumisenesto toimi poistoilmassa olevan termostaatin perusteella. Mittaukset suoritettiin jatkuvina tiedonkeruumittauksina 1.12.2004 - 31.3.2005. Ilmanvaihtokone Ilto X100 pyöri 68,2 % mittausajasta teholla 2. Jälkilämmitys-vastus oli päällä 11,3 % mittausajasta. Huurtumisenesto oli käytössä 3,1 % mittausajasta. Ilmanvaihtokone Ilto 300 oli 69,8 % mittausajasta teholla 1. Huurtumisenesto oli käytössä 49,8 % mittausajasta. Jälkilämmitysvastus oli päällä 24,6 % mittausajasta. Poistoilman energiahyötysuhteeksi mitattiin ilmanvaihtokoneelle Ilto X100 66 % ja ilmanvaihtokoneelle Ilto 300 39 %. Poistoilman lämpötilahyötysuhteeksi mitat-tiin Ilto X100:lle 62,8 % ja Ilto 300:lle 38,5 %

Ilto X100 kirjoitti:

OAMK:N TUTKIMUS
Tiivistelmä:
Suomen rakentamismääräyskokoelman energiatehokkuusmääräykset edellyttävät lämmöntalteenottoa perusratkaisuna asuntoilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Tässä tutkimuksessa määriteltiin mittauksin kahden asutun omakotitalon ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde. Työssä selvitettiin myös tuloilman jälkilämmitysvastuksen käyttämä energia. Ilmanvaihtokoneet olivat Mep-tekin valmistamia ja malleiltaan Ilto X100 ja Ilto 300. Ilto X100:n huurtumisenestoautomatiikka toimi valokennon ohjaamana. Ilto 300:n huurtumisenesto toimi poistoilmassa olevan termostaatin perusteella. Mittaukset suoritettiin jatkuvina tiedonkeruumittauksina 1.12.2004 - 31.3.2005. Ilmanvaihtokone Ilto X100 pyöri 68,2 % mittausajasta teholla 2. Jälkilämmitys-vastus oli päällä 11,3 % mittausajasta. Huurtumisenesto oli käytössä 3,1 % mittausajasta. Ilmanvaihtokone Ilto 300 oli 69,8 % mittausajasta teholla 1. Huurtumisenesto oli käytössä 49,8 % mittausajasta. Jälkilämmitysvastus oli päällä 24,6 % mittausajasta. Poistoilman energiahyötysuhteeksi mitattiin ilmanvaihtokoneelle Ilto X100 66 % ja ilmanvaihtokoneelle Ilto 300 39 %. Poistoilman lämpötilahyötysuhteeksi mitat-tiin Ilto X100:lle 62,8 % ja Ilto 300:lle 38,5 %

Mielenkiintoinen tiivistelmä. Kun olisi kokonaan netissä niin olisi mielenkiintoista lukea vähän enemmänkin olosuhteista. Netistä ei löydy kuin tuo pätkä.

Sinänsä ei yllättävä tieto kun tuon x100:n vastavirtakennon hyötysuhde on tiedossa. Samanlaista käytetään myös valloxin joissakin malleissa.