Hei. Miten koko astutuskuvio menee?
Jos minulla on uroskoira (rekisteröity puhdasrotuinen) ja löydän sille tyttöystävän (tai nartun omistaja meidät) niin minkälaiset ovat maksut? Minkälaisia käytäntöjä on olemassa suht. yleisen rodun kohdalla?
Entä jos haluan pentueesta yhden pennun itselleni?
Onko normaali käytäntö se, että nartun omistaja maksaa minulle urokseni "palveluista" ja minä maksan normaalihinnan pennusta nartun omistajalle? Vai voinko pyytää pennun alehintaan ja tarjota astutusta ilmaiseksi? Kumpi kannattaa?
Voisinko pyytää, että saan ensivalintaoikeuden, jos tulee urospentuja?
Jotain muuta, mitä?
Jos minulla on uroskoira (rekisteröity puhdasrotuinen) ja löydän sille tyttöystävän (tai nartun omistaja meidät) niin minkälaiset ovat maksut? Minkälaisia käytäntöjä on olemassa suht. yleisen rodun kohdalla?
Entä jos haluan pentueesta yhden pennun itselleni?
Onko normaali käytäntö se, että nartun omistaja maksaa minulle urokseni "palveluista" ja minä maksan normaalihinnan pennusta nartun omistajalle? Vai voinko pyytää pennun alehintaan ja tarjota astutusta ilmaiseksi? Kumpi kannattaa?
Voisinko pyytää, että saan ensivalintaoikeuden, jos tulee urospentuja?
Jotain muuta, mitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensinnäkin urokselle pitää teettää kyseiseen rotuun kuuluvat/vaadittavat terveystarkastukset, silmät, polvet, lonkat jne. Sitten uroksella pitäisi/olisi hyvä olla ainakin yksi/useampi näyttelytulos. Astutusmaksun nartun omistaja maksaa astutuksesta, ja sitten pentujen synnyttyä pentumaksun, joka on yleensä yhden pennun hinta tai pentu. Eli uroksen omistaja voi halutessaan ottaa pennunkin, jos niin sovitaan, vaikka siitä urospennusta.
Nartun omistaja maksaa astutusmaksun, ns. hyppymaksun joka on n. 10-15% pennun hinnasta. Kaikkien rotujen omistajat eivät peri tätä. Itse en ole koskaan maksanut hyppymaksua.
Usein urokselta, jolla ei ole ennestään jälkeläisnäyttöä, maksu maksetaan vasta, kun narttu on todettu tiineeksi.
Pentueen syntymän jälkeen nartun omistaja maksaa pentuemaksun, joka myös on n. 10% pennun hinnasta. Esim kolmen viikon iässä elossa olevista pennuista. Pentuja kun saattaa kuollakin ja syntyä kuollena. Vasta maksun saatuaan uroksen omistaja luovuttaa nartun omistajalle astustustodistuksen, jotta nartun omistaja voi rekisteröidä pentueen.
On kohtuutonta vaatia pennun hintaa tai pentua. Jospa narttu tekee pienen pentueen tai vain yhden pennun?
Jos haluat pentueesta pennun, hinnasta vähennetään pentuemaksut ja lopun maksat nartun omistajalle. Esim. kolmesta pennusta 3kertaa 80€=240€. Pentu maksaa 500€. 500-240=260€ joka jää sulle maksettavaksi.
Näin se on oikeudenmukaisempaa kumpaistakin osapuolta kohtaan
otan maksun elävän syntyneistä pennuista. Ei ole mun syy, jos nartun omistaja saa pennun/pennut hengiltä, jos ei osaa hoitaa pentuja kunnolla.
Itselläni on ollut 20 pentuetta. Yksikään elävänä syntynyt pentu ei ole kuollut. Muutamaa olen kyllä joutunut auttamaan elämän alkuun.
Pennut kuolevat yleensä ruuan tai lämmön puutteeseen.
Mepä taas ei oteta pennuista maksuja kuin vasta kun pennut on ainakin kolmiviikkoisia, koska väitän, että pennuista joku voi menehtyä ilman, että kasvattaja siihen mitenkään heikentävästi vaikuttaa. Tämä asia on helposti rajattu: ei tarvitse antaa jalostusuroksia astutukseen ns. sohvasamppiooneille tai jokaiselle pentuja teettävälle, vaan vain vastuuntuntoisille ja asiantunteville kasvattajille, joilla on olemassa perusteet sekä pentujen teettämiselle että uroksen valinnalle.
Yllä olevasta kommentista poiketen uskoisin, että pentuja menehtyy aika ajoin ilman kasvattajan syytä lähes kaikissa roduissa, vaikka ei juuri ehkä edellisen kasvattajan rodussa (?) tai juuri hänen yksilöissään ole näin käynyt.
Meillä ainakin on menehtynyt jokunen pentu näiden parinkymmenen vuoden aikana joka ollaan kasvatettu; joskus synnytyksen jälkeen, joku n. 10 pv:n iässä ja joku jopa 3 tai 4-viikkoisena. Olosuhteiden tai hoitamattomuuden tai taitamattoman hoidon vuoksi pentuja ei menetetä. Menehtyneille pennuille on teetetty obduktio, joten rakenteelliset syyt menetyksiin on selvillä.
Itse koen, että koirat eivät ole meille rahantulon lähde, vaan rodunjalostuksessa osansa antava lemmikki. Ei ole tarpeen rahastaa ketään. Suurin osa tuntemistani uroskoiran omistajista ei ota pentumaksua per elävänä syntynyt pentu, vaan joillain on aikarajana 10 vrk, joillain 14 vrk tai ei varsinaista tiukkaa aikarajaa ollenkaan. Asiallinen kasvattaja maksaa astutusmaksunsa joka tapauksessa ajoissa, yleensä 3 tai 4 viikoisista pennuista, koska haluaa niille myös rekisterikirjat ajoissa. Näin siis meillä.
kaverini aikoinaan antoi uroksensa arvostetulle kasvattajalle käyttöön. Narttu teki 10 pentua. Kasvattaja totesi, että katsotaan sitten montako on kolmen viikon päästä hengissä. Pentuja alkoi kuolemaan yksi toisensa jälkeen. Kaverini vaati avattavaksi kuolleet pennut. Kaikki tutkitut neljä, kuolleita oli yhteensä kuusi, kuolivat nälkään.
Omassa rodussani maksetaan nimenomaan elävänä syntyneestä.
Muualla maailmassa on käytäntönä yleensä maksaa astushetkellä könttäsumma. Ei väliä siis tuleeko 1-10 pentua, niin maksu on sama. Tosin monet uroksen omistajat antavat uroksensa halvemmalla toisen kerran, jos pentuja tulee vain muutama.
No jaa, omassa rodussani astustusmaksun perään saa kyllä kysellä välillä kuukausikaupalla. Usein menee sinne 6 kk rajoille ennen kuin maksun saa. Lisäksi maksaisivat 50 e per pentu, vaikka pennun hinta on 900-1 000 e. Itse en periaatteessa enää anna suomalaiselle kasvattajalle poikiani. Olen tuonut ne maailman toiselta puolelta, tehnyt terveystutkimukset, näyttelyttänyt ym. sitten niitä pitäisi puoli-ilmaiseksi jaelle. Eräänlaista hyväksi käyttöä tuokin. Ulkomaille pojat kyllä kelpaa.
Juttelin maailman voittajassa yhden tutun ulkomaalaisen kasvattajan kanssa. Kyseli, että mitä teillä astutus oikein maksaa, kun suomalainen kasvattaja meinasi pudota persuuksilleen, kun kuuli, että astustusmaksu oli hänen uroksellaan 1 000 e. Uros on itse valio ja terve kaikin puolin ja jättänyt hyviä jälkeläisiä. Ihmetteli sitten, kun kerroin, että mun uros oli yhdelle liian kallis, kun pyysin 100 100 e.
Muualla maailmassa oman rotuni astustmaksut on maasta ja uroksesta riippuen 700-1 500 e.
Tuo, että ulkomailla on erilainen käytäntö, on toki aivan totta. Useilla roduilla se kuitenkin koskee vain sinne muualta, esim. täältä eurooppaan astutettavaksi meneviä koiria. Oman maansa kasvattajien kesken monet toimivat pääpiirteittäin samoin kuin me täällä keskenämme. Sama koskee tuontispermaa: maksamme könttäsumman ja "thäts it" - saimme projektin tuloksena mitä tahansa, useimmiten melkoiset menoerät ilman tulosta :). Mutta mitään ei saa jos ei mitään yritä.
Niksu kirjoitti esimerkkinä tuttavansa 10 pennun pentueen pentukuoleman syystä joskus ammoisina aikoina. Tietenkin noin voi joskus käydä, sille "arvostetullekin" kasvattajalle (ei kauhean vastuuntunnoton kasvattaja kuitenkaan, koska avautti pennut eli näki kyllä huolta ja vaivaa asian eteen itsekin, eikö vain?). Jos tuo on ainoa ikävä pentukuolematapaus, joka rodussa tai koiranomistajalla on ainoa syy maksattaa pentuemaksut per_elävänä_syntynyt_pentu, niin en tuonkaan perusteella muuttuisi elävänä syntynyt-maksusysteemin kannattajaksi. Tämä on siis mielipide, ei syytös. Ehkä en vaan ole niin bisnes-henkinen koirien suhteen kuin joku toinen, tiedä sitten.
Kukin toki toimii oikeaksi ja kohtuulliseksi kokemallaan tavalla. Omassa rodussamme tuota käytäntöä ei onneksi ole ja ne joilla on, saavat kyllä puolestani (ja muidenkin puolesta) tuonneillaan ja muillakin uroksillaan astuttaakin sitten vain niitä ulkomaisia (yleensä itäpuolen tyttöjä), jotka maksavat uroksen omistajan käytännön mukaan, mikäli mielivät urosta käyttää.
Ainahan on kuitenkin kasvattajallakin oikeus valita missä ja kenellä astuttaa ja vaikka tuoda sitten itse uroskoiria tms. Harva rotu ja sen geenien laajentaminen tai koko rodunjalostus on yhden tai kahden koiran varassa, joten valinnanvapautta tietenkin on.
Parhaiten uroksen kotimaassa syntyneistä jälkeläisistä saa konkreettista tietoa niin luonteen, terveyden (jalostustietojärjestelmä) kuin rodunomaisuudenkin suhteen. Ulkomailla syntyneitä toki tavataan ulkomailla näyttelyreissuilla tai kennelvierailuilla, mutta ainakin omalta kohdaltamme huomattavasti vähemmän.
Kaiketi rotukohtaisia eroja näissä astutusmaksusysteemeissäkin on, omistajakohtaisten lisäksi. En tiedä mikä rotu edellisen kirjoittajan rotu on, mutta eikö rodun kasvattajat täällä noudata rekisteröintisääntöjä, jos eivät kerran maksa astutusmaksujakaan? Silloinhan kotimaisten koirien rekisteröinnit ovat useasti puoli vuotta myöhässä ja luulisi nyt jo pennunostajienkin nostavan metelin, kun rekisterikirjoja ei kuulu kauppasopimuksessa säädetyn ajan puitteissa... ***tämä menee nyt uteliaisuuttaan tutkimaan koiranettiä jotta mikä ihmeellinen rotu kyseessä, kun ei ko. rodun koiria rekisteröidä säädösten mukaan...***
Siitä ongelmasta, että astutusmaksuja ei saisi ajoissa selviää sillä, mitä kirjoitinkin jo tossa ylempänä: uroskoiraa ei tarvitse antaa kaikille, vaan HARKITUSTI asiallisille koiranomistajille/kasvattajille ;)
vajaa kymmenen vuotta sitten sattui tuo pentujen nälkään kuoleminen.