Ollessaan tai liittyessään kirkon jäseneksi, luovuttaa jäsen samalla vapaaehtoisesti päätäntävaltaa vastaanottamastaan informaatiosta organisaatiolle. Kirkko määrittää, suodattaa, rajoittaa ja manipuloi tarjolla olevaa informaatiota jäsenilleen vastaanotettavaksi. Tämä yksilönvapautta rajoittava prosessi koskee niin taivaallista kuin maanpäällistä informaatiota. Yksi monista kirkon sensuurin kohteista on aina ollut ja on tänäänkin taide.
Eräs kirkon vaikeista ja hankalista tehtävistä on määrittää jäsentensä puolesta mitä nämä pystyvät vastaanottamaan ja siten suvaitsemaan.
Tähän kirkolla on paitsi oikeus, myös velvollisuus. Jäsenillä ja siten koko organisaatiolla on velvollisuus toteuttaa kirkon periaatteita ja nämä periaatteet oikeuttavat suvaitsemattomuuden, kunhan suvaitsemattomuus ei riko muiden oikeuksia.
Valtionkirkon organisaatioon kuuluva Yhteisvastuukeräys on poistanut kahden taiteilijan teokset kiertonäyttelystään. Taiteilijoiden teosten poistaminen näyttelystä ei liity mitenkään niiden taiteelliseen tasoon, eikä riko myöskään tekijöiden oikeutta vaan tuo käytännössä esiin kirkon velvollisuuden ja oikeuden harjoittaa sensuuria koska
Jokaisella on oikeus nähdä julkisesti esillä olevat teokset, mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta siihen.
Eräs kirkon vaikeista ja hankalista tehtävistä on määrittää jäsentensä puolesta mitä nämä pystyvät vastaanottamaan ja siten suvaitsemaan.
Tähän kirkolla on paitsi oikeus, myös velvollisuus. Jäsenillä ja siten koko organisaatiolla on velvollisuus toteuttaa kirkon periaatteita ja nämä periaatteet oikeuttavat suvaitsemattomuuden, kunhan suvaitsemattomuus ei riko muiden oikeuksia.
Valtionkirkon organisaatioon kuuluva Yhteisvastuukeräys on poistanut kahden taiteilijan teokset kiertonäyttelystään. Taiteilijoiden teosten poistaminen näyttelystä ei liity mitenkään niiden taiteelliseen tasoon, eikä riko myöskään tekijöiden oikeutta vaan tuo käytännössä esiin kirkon velvollisuuden ja oikeuden harjoittaa sensuuria koska
Jokaisella on oikeus nähdä julkisesti esillä olevat teokset, mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta siihen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
täyttää ajatuksesi
"Ollessaan tai liittyessään kirkon jäseneksi, luovuttaa jäsen samalla vapaaehtoisesti päätäntävaltaa vastaanottamastaan informaatiosta organisaatiolle.",
ei vain kirkon jakama. Vain informaation jakaja päättää siitä mitä jakaa.
Sanot edelleen
"Eräs kirkon vaikeista ja hankalista tehtävistä on määrittää jäsentensä puolesta mitä nämä pystyvät vastaanottamaan ja siten suvaitsemaan. Tähän kirkolla on paitsi oikeus, myös velvollisuus. "
Mihin tämä käsityksesi pohjaa? Missä ja miten tämä oikeus ja velvollisuus määritetty?
Jokaisella institutiolla kuten myös yksityisillä ihmisillä tai ihmisryhmillä on oikeus vapaasti päättää, mitä nimissään tuo julkisuuteen. Yhteisvastuukeräys on nyt noudattanut tätä kaunista periaatetta.
Swn sijaan siitä, miksi ja miten tähän näyttelyyn tarjottujen teosten karsinta on tehty, voidaan kyllä olla kovastikin eri mieltä.
Kirkon oppi perustuu Raamattuun, joka on kristittyjen pyhä kirja.
Opissa on sisältö jota jäsenet pyrkivät noudattamaan. Kukin jäsen ei erikseen analysoi ja päätä oppia raamatusta koska silloin kaikilla olisi oma oppinsa. Sen sijaan opilliset kysymykset delegoidaan hierarkian ylemmille tasoille. Näin kaikki jäsenet noudattavat jokseenkin saman sisältöistä oppia omassa elämässään. Raamatun tulkinta yhtenäistyy. Tämä oman päätäntävallan luovutus tapahtuu vapaaehtoisesti. Vastikkeeksi kirkko määrittää jäsenilleen näiden puolesta uskoon liittyvät asiat.
Yksi oppiin sisältyvä hyve on suvaitsevaisuus. Koska kirkkoon kuuluvat ovat ihmisiä kaikkine heikkouksineen niin suvaitsevaisuuskin on suhteellista. Harva voi ja kykenee olemaan absoluuttisen suvaitsevainen kuului sitten kirkkoon tai ei. Käytännössä suvaitsevaisuus rajataan sellaiseksi, että valtaosa seurakuntalaisista voi elää suvaitsevina ilman että omatunto muistuttaa tällaisen suvaitsevaisuuden olevan vain näennäistä.
Tämä on yksi kirkon velvollisuus: Tuottaa jäsenilleen informaatiota joka ei ole ristiriidassa opin kanssa. Koska tehtävä on mahdoton tulee kirkon manipuloida, sensuroida ja poistaa informaatiosta tarpeellinen määrä, että seurakuntalainen voi kuulua kirkkoon ja noudattaa sen oppeja omassa elämässään. Kun tämä manipulointi suoritetaan ammattitaidolla, ilman että se loukkaa kirkkoon kuulumattomien perusoikeuksia, on se myös kirkon oikeus.
Karsintaa tehdään yleensä aina ihan teosten lukumäärän rajoittamiseksi. Minunkin mielestä kirkolla on näyttelyn järjestäjänä täysi oikeus päättää teosvalinnoista. Ammattitaidottomuutta on kuitenkin ensin hyväksyä teos ja sitten hylätä se.
kysymykseeni
"Missä ja miten tämä oikeus ja velvollisuus määritetty?"
Haluaisin itse lukea nämä teesit ja niiden perustelut selvällä suomen kielellä.
No, tässä kyseisessä tapauksessa: Näyttelystä sensuroidaan kirkon toimesta kahden taiteilijan teokset. Mihin tämä perustuu? Ilmeisesti joku katsoo oikeudekseen suorittaa toimenpiteen. Jatkokysymyksenä esitin itselleni, tunteeko joku paitsi oikeudekseen, myös velvollisuudekseen toimia näin ja mihin nämä oikeudet ja velvollisuudet perustuvat?
Silloin vastaus löytyy siitä mihin sensuroiva taho eli kirkko perustaa toimintansa, siis raamattuun.
Olemme kenties molemmat yhtä mieltä siitä, että raamatusta ei löydy suoraan kehotusta kieltää Järnströmiä ja Wallensköldiä osallistumasta näyttelyyn. Edellisessä kirjoituksessa toin esille, että kirkon oppi perustuu raamattuun ja tätä oppia määrittelee kirkko. Kirkon organisaatiossa työskentelevät henkilöt toteuttavat sitten tätä oppia käytännössä.
Siihen, mihin kirkon opillisiin perusteluihin tämä sensurointi tukeutuu on vain kyseisen päätöksen tehneen henkilön hallussa. Mielipiteeni perustuu Helsingin Sanomien artikkeliin jossa tuodaan esille pyrkimys suvaitsevaisuuteen, mutta samalla asetetaan sille rajat. Rajojen ulkopuolelle jätetään artikkelin mukaan esimerkiksi ”transsukupuoliset henkilöt, joiden ristiriitainen toiseus tuodaan voimakkaasti esille alastomuuden kautta” tai ”teema ei voi käsitellä toiseutta kaikissa sen aspekteissa.”
Mielipiteeni pohjautuu siis tähän artikkeliin, kirkon omaan määrittelyyn itsestään ja historiaan esim. Hannu Salaman jumalanpilkka-oikeudenkäyntiin. Olen yrittänyt käsittää ja ymmärtää kirkon toimintaa ja tullut siihen johtopäätökseen että kirkolla on paitsi oikeus, myös velvollisuus toimia kuten on tapahtunut.
Laillasi minäkin haluaisin lukea kirkon perusteet tapahtuneelle selvällä suomen kielellä!
syrjintää ja demokratian vastaisia toimia harrasteta virallisissa teidepiireissäkin, eikä niihin kuitenkaan mitenkään puututa eikä niistä asioista saa edes keskustella.
Ilmeisesti tästä nyt halutaan tehdä iso juttu, koska tästähän oli Hs:n kulttuurisivullakin juttu. Kuten niin usein elämässä muutenkin niin virallisille taidepiireille on otollista puuttua muiden, kuten tässä tapauksessa Kirkon tekemisiin, kunhan omista tekemisistä ei puhuta.
Se muuten miksi teokset hylättiin on nykyään muotiasia. Sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä koko taiteen kanssa, aivan kuten homo Marskin animaatiossakin.
Epäilisin, että kaikissa organisaatioissa harjoitetaan jossakin vaiheessa toimenpiteitä joilla saavutetaan haluttu lopputulos. Tällainen toiminta on yleensä laillista, kuten puheena olevassa tapauksessa, tai sitten laitonta kuten ehkä Johanna Korhosen tapauksessa.
Mitkä tahot kuuluvat mielestäsi viralliseen taidepiiriin ja mitkä näistä tahoista nyt sitten puuttuivat muiden tekemisiin?
Mitä keskustelua tällä toiminnalla yritetään vaientaa ja minkälaista laitonta toimintaa viralliset taidepiirit mielestäsi käytännössä harjoittavat?
turha sotkea virallisia taidepiireja ja demokratiaa, kyse on yksinomaan taiteen vapaudesta vastaan ahdasmielisyys. Tuo "virallisten taidepiirien" sotkeminen joka asiaan on tietynlainen sokea piste joidenkin elämässä ellei peräti henkinen häiriö.
Taiteen vapaus on osa ilmaisun ja mielipiteen vapautta, joka kuuluu jokaiselle, ja sitä ovat kautta aikojen vastustaneet niin valtaapitävät kuin erilaiset ideologiset ja muut uskonnolliset yhteisöt omia etuja suojellakseen.
Kuten jo aiemmin totesin, jokaisella yhteisöllä on oikeus valita se aineisto, jonka esittää julkisuudessa. Kun siitä karsitaan "yhteisön tai sen jäsenten suojelemiseksi" tai muin vastaavin ideologisin syin "sopimattomia teoksia" paljastetaan vain alastomasti toiminnan perimmäinen luonne ja ahdasmielisyys.
Olet aivan oikeassa tästä ”sokeasta pisteestä”. Kyllähän se kyllästyttää kun ei vaivauduta perustelemaan, mutta
En kuitenkaan usko, että taidepiirit muodostaisivat mitään ainutlaatuisen puhdasta aluetta jota mikään inhimillisen heikkouden toimenpide ei tahraisi. Siksi olisikin paikallaan tarkastella myös omaa pesää, jos siellä vääryyttä jonkun mielestä on tapahtunut.
"taidepiiritkin" ovat kaikkine inhimillisine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Nykyään ei kuitenkaan ole ideologisia jakolinjoja kuten älyttömllä 70-luvulla, jolloin laitavasemmisto saneli, määräsi, salli ja kielsi. Systeemi oli, että joko olet kanssamme tai sinua ei ole ollenkaan eikä sillä ollut kuitenkaan mitään tekemistä itse taiteen kanssa.
Suurin jakolinja kulkee nyt liittoon kuuluvien ja kuulumattomien välillä ja liittoon pääsy on muille kuin ammatillisen opinnon suorittaneille tiukempaa mutta ei mahdotonta. Luonnollista karsintaa osallistumisiin aiheuttavat nyt käytettävissä olevat resurssit, kaikki ei ole mahdollista kaikille, vain jokin joskus joillekin.
Osaaminen on kuitenkin ratkaiseva tekijä niin liittoon kuuluville kuin sen ulkopuolella oleville. Olipa sitten kyse apurahoista tai galleriatiloista niin näyttöä osaamisesta vaaditaan. Hyvin tehty esittelykansio on lähes tärkein työkalu itsensä "myynnissä". Ja paikkansa pitää edelleen se, että todellinen lahjakkuus ei pysy piilossa.
Mitä omaan pesään tulee niin siinä taiteilijat alasta riippumatta ovat kautta aikojen osanneet riitelyn vähemmän jalon taidon. Osansa siihen lienee juuri taiteella, josta jokaisella on oma ainutlaatuinen käsityksensä.
Olen myös taiteilija.
Kristinusko on synnyttänyt mahtavaa taidetta. = Mm. Vanhan testamentin patriarkkojen kokemukset ovat olleet kuvataiteilijoita inspiroivia.
Uuden liiton tapahtumatkin ovat innoittaneet taiteilijoita.., esim. Viimeinen ehtoollinen yms.
Tuo ei kuitenkaan ole varsinaista kirkkotaidetta. - Ikonitaide on pääasiassa kirkkotaiteen kategoriaan kuuluvaa. Tuo jumalankuvista koostuva kirkkotaide on ristiriidassa mm. ensimmäisen käskyn kanssa: "Älä tee itsellesi jumalankuvaa..."
!
Pieni (asiaankuulumaton taiteellinen ajatukseni) yhteiseen tarkasteluun:
Erosin kirkosta, jota pidän uskonnollispoliittisena rahalaitoksena. Pidän kirkkoa uskonnonvapauden riistäjänä ja YK.n ihmisoikeuksien loukkaajana. / Miksi minun piti nähdä vaiva erota kirkosta, johon en koskaan ole liittynytkään?
Vanhempani tekivät väärin, kun liittivät minut kirkkoon vastoin omaa tahtoani.
Ketään ihmistä ei saa kastaa ja liittää kirkkoon kysymättä asianomaisen omaa mielipidettä. Jokaiselle ihmisyksilölle tulee taata vapaa valintaoikeus liittyä tai olla liittymättä kirkkoon. Siihen ei riitä vanhempien tai kummien tahto.
Eikö tämä ole rehellistä? = Taidetta !!!!!!!
Kuka maalaisi taulun tästä aiheesta?
!
Kirkosta eroamiseni ykisnkertainen syy oli se, että tulin uskoon!
Rehellinen ihminen ei voi kuulua kirkkoon, jossa rikotaan räikeästi Raamatun oppia ja alkuperäistä kristinuskoa vastaan.
Katso mm. Apt. 2:38, 41.