pelleillä ja pelailla ihmisillä. Ihmettelen vaan. Eikä peli ole reilua, jos yhtä vastaan hyökätään koko sakin voimalla. Onko nautinnollista nöyryyttää ja alistaa?
Nukutko yösi hyvin vailla minkäänlaista katumusta? Mitä jää jäljelle, jos ihmisen usko ja luottamus kanssaihmisiin ja läheisiinkin menee täysin. Ei mitään, ei yhtään mitään. Kaikella on rajansan ja loppunsa, myös tällaisellakin "leikillä".
Nukutko yösi hyvin vailla minkäänlaista katumusta? Mitä jää jäljelle, jos ihmisen usko ja luottamus kanssaihmisiin ja läheisiinkin menee täysin. Ei mitään, ei yhtään mitään. Kaikella on rajansan ja loppunsa, myös tällaisellakin "leikillä".
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kertoo vain, että yksilö on silloin vahvempi, kuin nämä hyökkääjät ja silloin tämä yksin oleva on aina voittaja.
Niin, minä kun olen täällä ollut yksin kirjoittamassa ja aina on hyökätty vastaan isolla porkukalla, niin minua se ei haittaa, itse annan takaisin jokaiselle, ainoastaan se harmittaa, että varsinaisen aloitusviestin sisältö katoaa ja lieneekö se sitten tarkoitus?
pelinjohtaja puhaltaa pelin poikki ja voitonjuhlintanne voi alkaa? Eiköhän kaikki erät ala olemaan jo takana...
Viestin aloittaja kirjoitti asiaa, mutta miksi käytät kirjoituksesasi monikkoa?
toinen kappale.
Että varmaan moni löytää siitäkin tuttua.
Mutta loppujenlopuksi tuo on vain kirjoittajan mielipide jostain asiasta, ilman täsmennystä, siksi en kirjoita enempää, ettei mene väärään osoitteeseen.
Itse en loukkaa, paitsi jos koen tulleeni loukatuksi. En saa henkistä tyydytystä repimällä toisia pahoilla sanoilla tai teoilla. Itse saanut ihan tarpeeksi sontaa niskaan ettei tarvitse muita kiusata. Aina niitä päähänpotkijoita riittää, yksi kun lopettaa niin toinen on jo jatkaa. Mutt se on vain elänää ja hymyillä pitää vaikka sydän rinnassa märkänis.
yleiseen sävyyn. Täällähän nyt sekoittuu ihmisten kirjoitukset keskenään. Eihän kukaan tiedä kuka tämänkin kirjoittaa, vai tietääkö :))
ovat nykyisiä kiusaajia ja kostavat aikuisiällä takaisin... siinä vaan voi käydä niin,että osattomatkin saavat kärsiä...
Lapsuusiän mahdollisista asioista.
Ja eihän tällä palstallakaan ole ollut mitään muutakuin anonyymia roskaa.
käyttämästäsi anonyymiroskasta. Roskastakin voi löytää jotain hyvin oleellista ja tärkeää itsekukin. Niin ja tämähän vain on taas minun oma mielipiteeni asiasta ;)
traumoja saanutkin niin ei niitä täällä tartte toisten päälle nakata tälläisillä humpuukipalstoilla. Kuka tänne nyt omana itsenään kirjoittelis, täällähän menee puurot ja vellit sekasin, saati niitten keittäjät.
Itsenäni ja vain yhden jutun takia:)
ihan oikeassa elämässäkin. Jotkut eivät vaan pysty pitämään itseään poissa ja olla puuttumatta toisten asioihin.
sillä en tunne häntä, enkä tiedä, mitä hän ajattelee, mutta en tunnista häntä, joten kirjoitan asioita, minkä uskon hänen huomaavan olevan hänelle. En ole kirj. tänään muita tälle p., kaukos.
Olen jo kokenut ihmisen Pahuuden julmimmillaan ennen teidän sairaita leikkejänne. Joskus te ja lapsenne saatatte törmätä siihen pahuuteen itse ja silloin te vuorostanne tarvitsette apua. Toivon kuitenkin että ette törmää ja jos törmäätte niin minä olen täällä ja kuuntelen, vaikka auttaa en voisikaan. Rakkaus ja totuus. Vain rakkaus ja totuus. Vaikka muut tekisivät mitä niin minä yritän parhaani mukaan seurata näitä.
Bro! Olen aivan oikeassa. Itse olen myös kokenut paskaa niin paljon, että välillä sitä on kylpenytkin siinä vuosiakin.
Toisaalta me illuminaatit voisimme vain nauraa ivallisesti ja vahingoniloisesti kun nämä kiusaajat, elämän varrella paskaa niskaamme kippaavat anelevat sääliä ja tukea.
Mutta koska olemme rakkauden sotilaita. Olemme totuuden puhujia. Olemme aina ilman katkeruuden häivääkään auttamassa kaikkia tasapuolisesti ja pyyteettömästi. Koska kaikki ovat ihmisiä ja kaikilla on oikeus rakkauteen ja totuuteen.
Rakkautta ja lovea kaikille ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta.
Joskus auttaminen tasapuolisesti tarkoittaa ääneenpuhumista myös viranomaisille jos rikoksia on tapahtunut kuten yllä jo joku neuvoi. Ei ole hyväksi pahantekijöillekään jatkaa toimiaan eikä varsinkaan mahdollisille tuleville uhreille. On myös velvollisuus taistella vastaan, vaikka se kiusatun ja ruhjotun näkökulmasta voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Mutta joskus jos haluaa elää, siis oikeasti jäädä eloon joutuu taistelemaan ihan loppuun asti. Terapia ei aina riitä. Joskus elämä on liian konkreettista ja joutuu toimimaan ja ylittämään itsensä. Joskus se loistaminen voi tarkoittaa sitä, vaikka haluaisi kuvitella sen rakkauden olevan sitä ainaista toisen posken kääntämistä. Joskus rakkaus on yksinkertaisesti enemmän sitä totuuden puhumista, vaikka se totuus olisi kuinka ruma tahansa. Minä aion puhua. Puhua ja puhua ja puhua, kaikesta siitä mitä olen matkan varrella kokenut syntymästäni asti. Tiedän että niin voin auttaa muita. Tiedän etten ole yksin ongelmineni.
jossain muualla.Täällä ei mikään muutu miksikään
anonyymien kirjoittajien kanssa.