Mahongin öljyäminen

Mahonkihan ei ole mikään rasvainen puulaji, kuten tiikki. Mahongille ainoa oikea käsittely on lakkaus niin kiiltäväksi että siinä näkee kuvansa. Kontrasti matan, helmen harmaan tiikin kanssa on juuri se juttu, jota alkuperäisen kysyjän hienossa kannessa tavoitellaan. Jos mahonki on muuttunut lakan alla keltaiseksi, kuten niin usein käy jos lakkaus on mennyt huonoksi, sen voi kevyesti petsata ennen lakkausta. Mahonki on tällöin ensin hiottava puulle, tietenkin. Googlaa puuvenekeskusteluja ja Vindö-aiheisia juttuja.

mahongille kirjoitti:

Mahonkihan ei ole mikään rasvainen puulaji, kuten tiikki. Mahongille ainoa oikea käsittely on lakkaus niin kiiltäväksi että siinä näkee kuvansa. Kontrasti matan, helmen harmaan tiikin kanssa on juuri se juttu, jota alkuperäisen kysyjän hienossa kannessa tavoitellaan. Jos mahonki on muuttunut lakan alla keltaiseksi, kuten niin usein käy jos lakkaus on mennyt huonoksi, sen voi kevyesti petsata ennen lakkausta. Mahonki on tällöin ensin hiottava puulle, tietenkin. Googlaa puuvenekeskusteluja ja Vindö-aiheisia juttuja.

Lue lisää

Puhun kokemuksesta - mahonkiveneen kyljet käsitely Owatrolilla vuosikymmenet. On helppohoitoisempi kuin lakattu, mutta ei aivan yhtä kiiltävä. Owatrol II on kuivuva öljy, tulee lakkamainen pinta kuivuessa. Pohjustus tehdään puuhun imeytyvällä Owatrol I kyllästysaineella.

Petsaus kannattaa tehdä, jos mahonki otetaan puupuhtaaksi. Petsi suojaa uv-säteilyltä. Mahonki tahtoo vaaleta auringossa, jos suojaavaa pigmenttiä (petsi) ei ole.

sopii myös mahonkiin kirjoitti:

Puhun kokemuksesta - mahonkiveneen kyljet käsitely Owatrolilla vuosikymmenet. On helppohoitoisempi kuin lakattu, mutta ei aivan yhtä kiiltävä. Owatrol II on kuivuva öljy, tulee lakkamainen pinta kuivuessa. Pohjustus tehdään puuhun imeytyvällä Owatrol I kyllästysaineella.

Petsaus kannattaa tehdä, jos mahonki otetaan puupuhtaaksi. Petsi suojaa uv-säteilyltä. Mahonki tahtoo vaaleta auringossa, jos suojaavaa pigmenttiä (petsi) ei ole.

Lue lisää

D1 on lisäaineistettua pellavaöljyä, D2 on käytännössä lakkaa. Kumpikaan ei sisällä mitään uv-suojia, eikä se petsikään paljoa auta.

Saattaa muutama älähtää, mutta noihin kansilautoihin käy myös kova kaksikomponenttinen. Saumojen elämistä kova lakka ei kestä ratkeamatta, mutta sellaisia saumoja ei noissa kohteissa juuri ole. Vastaavasti kulutuskestävyys on hyvä, samoin uv-suoja ja kaupan päälle kiiltääkin.

Kerran kunnolla tehtynä kestää monta vuotta. Ei kannata ruveta oikomaan tuossa kohtaa. Ja asiallisesti tehtynä esteettinen vaikutelma joka tapauksessa on sellainen, että maksaa vaivan.

vaihtoehto... kirjoitti:

D1 on lisäaineistettua pellavaöljyä, D2 on käytännössä lakkaa. Kumpikaan ei sisällä mitään uv-suojia, eikä se petsikään paljoa auta.

Saattaa muutama älähtää, mutta noihin kansilautoihin käy myös kova kaksikomponenttinen. Saumojen elämistä kova lakka ei kestä ratkeamatta, mutta sellaisia saumoja ei noissa kohteissa juuri ole. Vastaavasti kulutuskestävyys on hyvä, samoin uv-suoja ja kaupan päälle kiiltääkin.

Kerran kunnolla tehtynä kestää monta vuotta. Ei kannata ruveta oikomaan tuossa kohtaa. Ja asiallisesti tehtynä esteettinen vaikutelma joka tapauksessa on sellainen, että maksaa vaivan.

Lue lisää

"D1 on lisäaineistettua pellavaöljyä, D2 on käytännössä lakkaa. Kumpikaan ei sisällä mitään uv-suojia, eikä se petsikään paljoa auta".

Voit hyvinkin olla oikeassa. Yhden esimerkkitapauksen perusteella tuo mainittu owatrol-ratkaisu on kuitenkin kestänyt vuodesta 1965 lähtien ja veneen mahonkipinta on yhä siisti. Tosin ko veneellä ei ole purjehdittu Itämeren alueen ulkopuolella.

Kaikki lakat joutuvat koetukselle, jos venettä käytetään isoilla merillä. Ongelma ei mielestäni ole ollut hankauskestävyys vaan kosteuden tunkeutuminen lakkakerroksen alle. Kun 2-komponenttinen lakka alkaa irtoilla lakkauksen reuna-alueilta, yleensä koko lakkaus on poistettava ja työ aloitettava puupuhtailta pinnoilta. Sama tietysti muissakin lakkapinnoissa, mutta 2-komp. on kovempi hiottava kuin pehmeä lakka. Tämäkin tosin on vain henk.koht. mielipide omista veneistä ja lakkauskokemuksista 40 v ajalta. Ehkä muilla on erilaisia kokemuksia.

Ns. klassikkoveneiden tiikkikansissa harrastetaan usein sitä, että kannen "keskiruoto" ja ruffin viereinen lista, toisinaan myös reunimmainen tiikkinen kansilista lakataan. Tämä tehdään ulkonäkösyistä. Lakattu tiikki voi tottumattoman mielestä näyttää mahongilta. En tiedä onko tiikkikansiin käytetty näihin kohteisiin kovin usein mahonkia.

Puuvene-netissä on aikaisemmin keskusteltu mahongin käsittelystä ja lakoista.
Kotkan Puuvenekeskukseen kannattaisi käydä tutustumassa, jos puun pintakäsittely tai yleensä puuveneiden kunnostus kiinnostaa! Asiantuntijoilta voinee samalla kysäistä mahongin petsauksesta.

mahongille kirjoitti:

Mahonkihan ei ole mikään rasvainen puulaji, kuten tiikki. Mahongille ainoa oikea käsittely on lakkaus niin kiiltäväksi että siinä näkee kuvansa. Kontrasti matan, helmen harmaan tiikin kanssa on juuri se juttu, jota alkuperäisen kysyjän hienossa kannessa tavoitellaan. Jos mahonki on muuttunut lakan alla keltaiseksi, kuten niin usein käy jos lakkaus on mennyt huonoksi, sen voi kevyesti petsata ennen lakkausta. Mahonki on tällöin ensin hiottava puulle, tietenkin. Googlaa puuvenekeskusteluja ja Vindö-aiheisia juttuja.

Lue lisää

Ei mahonkia tarvitse petsata. Vanha lakka poistetaan ja hiotaan pinta puulle niin mahongin tumma väri palautuu. Aurinko, ilmeisesti UV, vuosien kuluessa vaalentaa mahongin värin vaikka lakkapinta olisi ehjä. Tämä on pelkästään esteettinen kysymys, siis mikäli lakka ei ole hilseillyt tai päästänyt kosteutta alleen.

Toisaalta, mahonki on käsittääkseni yleisnimitys tietyn tyyppisestä puusta, ei puulajin nimi. Mahonkilaaduilla saattaa olla eroja tuon auringonkeston suhteen - vai onko?

Wiki kirjoitti:

Ei mahonkia tarvitse petsata. Vanha lakka poistetaan ja hiotaan pinta puulle niin mahongin tumma väri palautuu. Aurinko, ilmeisesti UV, vuosien kuluessa vaalentaa mahongin värin vaikka lakkapinta olisi ehjä. Tämä on pelkästään esteettinen kysymys, siis mikäli lakka ei ole hilseillyt tai päästänyt kosteutta alleen.

Toisaalta, mahonki on käsittääkseni yleisnimitys tietyn tyyppisestä puusta, ei puulajin nimi. Mahonkilaaduilla saattaa olla eroja tuon auringonkeston suhteen - vai onko?

Lue lisää

http://www.puukeskus.fi/fi/Ideat_ja_ohjeet/Jalopuut/Khaya/

Eihän mahonkia tietenkään ole pakko petsata, jos tyytyy bavarialaatuun. Jos haluaa tuon yleisimmän mahongin, Khayan, näyttävän aidolta punaruskealta Hondurasin mahongilta, on pakko petsata. Koska aitohan on suojeltua ja siksi vaikeasti saatavaa.

puulajeista kirjoitti:

http://www.puukeskus.fi/fi/Ideat_ja_ohjeet/Jalopuut/Khaya/

Eihän mahonkia tietenkään ole pakko petsata, jos tyytyy bavarialaatuun. Jos haluaa tuon yleisimmän mahongin, Khayan, näyttävän aidolta punaruskealta Hondurasin mahongilta, on pakko petsata. Koska aitohan on suojeltua ja siksi vaikeasti saatavaa.

Lue lisää

Kiitos selvennyksestä. Liekö sitten ollut aitoa mahonkia se muinainen purkkarini. Joka tapauksessa puulle hiomisen jälkeen lakattuna oli varsin tumman punaruskea, mutta vaaleni kellertävän punaiseksi niin että kymmenkunta vuotta oli sopiva uuden hionnan väli, väri palautui eikä tarvinnut petsata. Sisustus ei tietenkään vaalentunut vanhetessaan, ja kun sinne värkkäsi jotain uudesta mahonkilaudasta tai vanerista, niin ne olivat poikkeuksetta vaaleampia kuin veneen oma puu. Kaiken lisäksi jokainen ostettu "mahonki" poikkesi väriltään edellisestä hankinnasta. Tiikki on tässäkin suhteessa paljon parempi, se on suunnilleen saman väristä erästä riippumatta.

Wiki kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. Liekö sitten ollut aitoa mahonkia se muinainen purkkarini. Joka tapauksessa puulle hiomisen jälkeen lakattuna oli varsin tumman punaruskea, mutta vaaleni kellertävän punaiseksi niin että kymmenkunta vuotta oli sopiva uuden hionnan väli, väri palautui eikä tarvinnut petsata. Sisustus ei tietenkään vaalentunut vanhetessaan, ja kun sinne värkkäsi jotain uudesta mahonkilaudasta tai vanerista, niin ne olivat poikkeuksetta vaaleampia kuin veneen oma puu. Kaiken lisäksi jokainen ostettu "mahonki" poikkesi väriltään edellisestä hankinnasta. Tiikki on tässäkin suhteessa paljon parempi, se on suunnilleen saman väristä erästä riippumatta.

Lue lisää

on ilmiselvästi ollut aito peli. Ja eihän 60-70-luvulla juuri osattu feikatakaan vielä. Tiikki on tosiaan helpompi, vaikka sitäkin on tarjolla valmiina listoina ties mistä viljellystä kovapuusta sahattuna. Menettelee kohtalaisesti harmaantuneena, mutta lakattuna burmalaisen rinnalla lähinnä katastrofi.

omat etunsa... kirjoitti:

"D1 on lisäaineistettua pellavaöljyä, D2 on käytännössä lakkaa. Kumpikaan ei sisällä mitään uv-suojia, eikä se petsikään paljoa auta".

Voit hyvinkin olla oikeassa. Yhden esimerkkitapauksen perusteella tuo mainittu owatrol-ratkaisu on kuitenkin kestänyt vuodesta 1965 lähtien ja veneen mahonkipinta on yhä siisti. Tosin ko veneellä ei ole purjehdittu Itämeren alueen ulkopuolella.

Kaikki lakat joutuvat koetukselle, jos venettä käytetään isoilla merillä. Ongelma ei mielestäni ole ollut hankauskestävyys vaan kosteuden tunkeutuminen lakkakerroksen alle. Kun 2-komponenttinen lakka alkaa irtoilla lakkauksen reuna-alueilta, yleensä koko lakkaus on poistettava ja työ aloitettava puupuhtailta pinnoilta. Sama tietysti muissakin lakkapinnoissa, mutta 2-komp. on kovempi hiottava kuin pehmeä lakka. Tämäkin tosin on vain henk.koht. mielipide omista veneistä ja lakkauskokemuksista 40 v ajalta. Ehkä muilla on erilaisia kokemuksia.

Ns. klassikkoveneiden tiikkikansissa harrastetaan usein sitä, että kannen "keskiruoto" ja ruffin viereinen lista, toisinaan myös reunimmainen tiikkinen kansilista lakataan. Tämä tehdään ulkonäkösyistä. Lakattu tiikki voi tottumattoman mielestä näyttää mahongilta. En tiedä onko tiikkikansiin käytetty näihin kohteisiin kovin usein mahonkia.

Puuvene-netissä on aikaisemmin keskusteltu mahongin käsittelystä ja lakoista.
Kotkan Puuvenekeskukseen kannattaisi käydä tutustumassa, jos puun pintakäsittely tai yleensä puuveneiden kunnostus kiinnostaa! Asiantuntijoilta voinee samalla kysäistä mahongin petsauksesta.

Lue lisää

Minulla on kokemusta useammastakin Owatrol-kohteesta. Ja kannen puolella ne kokemukset ovat olleet huonoja, vaikka käsittely on ollut täysin ohjeiden mukainenkin. Rungossa tai muissa vähemmälle uv:lle altistuvissa osissa Owatrol sen sijaan on toiminut hyvin. Perinteisessä laudoitetussa rungossa pitää lakan joka tapauksessa elää saumojen mukana. Vanerissa ja sitä vastaavassa ristiinlaminoidussa pinnassa taas kaksikomponenttinen on ollut erinomainen valinta.

Koko pinnan puhtaaksihionnan olen jättänyt lakasta riippumatta jonkinlaiseksi peruskunnostukseksi. Jos lakka lähtee irti jostain reunasta, on syy aina löytynyt sieltä reunan takaa. Sieltä on veden pääsy lakan alle pitänyt estää, mutta niissäkin tapauksissa paikkalakkaus on riittänyt.

Sen reilut 40 v ajan on itsellekin kokemuksia kertynyt karttumaan. Veneitäkin mahtunut siihen väliin muutama. Ja kun sitä kauan haettua lasikuitupuuta ei vielä ole löytynyt, on puisissa pysytty.

Käytä sikliä ja viimeistele hiomapaperilla. Varo ettei siklin kulmat tee naarmuja puuhun. Jos nyt kuitenkin käytät lämpöpuhallinta, varo kuumentamasta liikaa, sillä liikaa lämpökäsitellyt kohdat tummuvat hetkessä aika syvältä. Tarvikkeet löytyvät varmaan lähimmästä rautakaupasta.

venehommiin on oman kokemukseni mukaan esim. ikkunapokien putsaukseen tarkoitettu kaarevalla metalliterällä varustettu malli (Näsi vai mikä se oli). Terää pitää teroittaa silloin tällöin jotta ei ala repiä puuta. Löytyy varmaan ogelin k-raudastakin. Kovametalliteriä (Esim. Sandvik, Biltema) skraboja en suosittele koska niiden kyllä tehokkkaan terän kulmalla saa erittäin helposti terän keinahtaessa aikaiseksi kuoppia. Olen koittanut pyöristää em. terän kulmaa mutta "vanha malli" on minun mieletäni silti käytössä turvallisempi ja parempi. Maalinpoistoaineita en suosittele - ainetta saattaa jäädä puun syihin ja lakkaus/öljyäminen ei onnistu kunnolla ikinä. Kuumailmapuhallin toimii erittäin hyvin - on vaan varottava lämmittämästä puuta liikaa. Lisäksi puun "hitaalla hinkkaamisella" saadaan esille haluttu punavärin aste - kokeile itse.

Em. konsteilla vedimme vanha HR 28 koko avotilan ja ruffin puuosat (joita on ylläätävän paljon) puupuhtaiksi kahden miehen ryhmällä muutamassa illassa. Yllä esitetyt neuvot saimme eräältä seniorivenepuusepältä.

ohjetta kirjoitti:

Käytä sikliä ja viimeistele hiomapaperilla. Varo ettei siklin kulmat tee naarmuja puuhun. Jos nyt kuitenkin käytät lämpöpuhallinta, varo kuumentamasta liikaa, sillä liikaa lämpökäsitellyt kohdat tummuvat hetkessä aika syvältä. Tarvikkeet löytyvät varmaan lähimmästä rautakaupasta.

Lue lisää

Täysin samaa mieltä skraban ohjeesta. Kuumailmapuhaltimella tulee helposti vahinkoja. Jos lakkapintaa ei lämmitä tarpeeksi, lakka ei irtoa kaapimalla. Jos taas lämmittää vähänkin liikaa, puuhun tulee mustumisjälki - vieläpä syvä, jota on paha korjata hiomallakaan. Kuumailmapuhaltimen käyttöä kannattaisi ehkä harjoitella sellaiseen puupintaan, jonka aikoo peittää maalilla.

Itse olen viilannut siklin kulmat pyöreiksi, ettei niitä vahinkonaarmuja tulisi.

poistin omasta päijännefolkkarista kuumailmapuhaltimella missä oli puhaltimen oma skraba kiinni helppoa kun mikä ei ollut pelkoa palamisesta, sen jälkeen epäkeskohiomakoneella 40 paperilla niska hiessä hiomaan.On mahonki niin kovaa että sai hioa yhtä kohtaa tovin ennen kuin hieno puna tuli esiin, lakkaus jäi ensi kesään joten laitoin öljyn suojaamaan säältä mutta auringon takia peitettynä ettei ens kesänä tarvitse uudestaan hioa. Maalinpoistoaineet ovat hyviä mutta kalliita koska vene yleensä lakattu moneen kertaan täytyy maalinpoistoainetta käyttää paljon ei vahingoita puuta eikä haittaa lakkausta kun lukee ohjeet ja tekee niinkuin niissä lukee.

halutaan auringon vaikutuksesta harmaaksi niin se ei ole märkänä liukas. En tiedä toimiiko se mutta tiikki niinkuin muutkin puulajit menevät uv-säteilyn takia pikkuhiljaa huonommaksi. Jatka vain tuolien hoitamista öljyllä se on oikea valinta säilyvät vuosia.