Miten toimia seuraavassa talokaupassa jotta saa tietää että talo on terve??? Kuntotarkastushan ei hometta paljasta.
Uskallanko ostaa
80-luvun talon?
3382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Poikani haki uutta suurempaa asuntoa perheelleen. He kävivät useissa kohteissa, kyselivät oikeat kysymykset ja saivat oikeat vastaukset.
Kun itse kävin noissa rakennuksissa, miltei jokaisessa haisi, tuli päänsärkyä, huonoa oloa yms. Välittäjät kertoivat, että katto tässä rakennuksessa on konesaumattu ja näin ollen käytännössä ikuinen. Mieheni käydessä katolla tarkastamassa, ikuisuus loppui naulankantojen törröttämiseen. Mieheni käveli katolla ja katto painui sisään, joten naulojen noustessa ylös esim. lumitaakan painosta aiheutti kosteutta välikatolle faktana.
Välittäjä hyvin hämmästyneenä voivotteli miten hänelle oli kerrottu niin virheellistä tietoa. Taloissa vipelsi muurahaisia missä milloinkin ja välittäjien mielestä vanhoissa rakennuksissa nyt ylipäätään on vähän enemmän elämää.
Kivijalan kosteus, rappauksen tippuminen, puuttuneet tai tukkiutuneet salaojitukset, ikkunapeltien virheellinen asentaminen, katolla sammalta ja muuta kasvillisuutta, kylpyhuoneremontti tulossa, ihan vain kosmeettisesta syystä ja ne muurahaiset siellä kylpyhuoneessa, tukkiutuneet viemärit, laatat vähän irtoilivat, mutta vanhemmissa rakennuksissa laatat voivat irrota ihan vanhuuttaan, värimuutokset katossa, en tiedä mistä johtuisi ja mitä sinne katoon on roiskahtanut, maalia päälle, kyllähän sitä nyt vähän rempata pitää...
Kaikki hapertuminen, tuoksut, miten viemärit vetävät, miltä asunnossa oikeasti tuoksuu, pois kaikki hajustekynttilät yms. jos niitä asunnossa on, ikkunanpielet, katto, rännit, ... kaikkea pitää tutkia itse tarkoin. Haistella haiseeko miltään, terve talo ei haise, sillä ei ole mitään "vanhan rakennuksen ominaishajua" vaikka välittäjä niin kertoilisi.
No tehdään kauppakirjaan merkintä, jos jotakin löytyy niin.... EI kannata ostaa, jos ei osaa lakitekstiä, mitä siellä kauppakirjassa oleva teksti oikeasti tarkoittaisi, jos ja kun ongelmia tulisi.
Jos mitään ongelmia et itse näe, pyydä vielä ammattilainen paikalle tarkastamaan ja etsi, selvitä mahdolliset rakennusvirheet, ja jos niihin rakennuksiin tekee joitakin muutoksia, miten se vaikuttaa ilmanvaihtoon tms.
Kävin varmaan kymmenessä rakennuksessa, joista yhdessä en oireillut. Ja vaikka en oireillut ja mitään ei näkynyt, haissut, siltikin paikalle pyydettiin se alan ammattilainen. Pelkästään kuntotarkastajaan ei pidä luottaa, koska tiedämme että heitäkin on vähän jokaiseen lähtöön.
Millaisen raportin tuo kuntotarkasta ylipäätään tekee, selvitä se ETUKÄTEEN ja mieti mihin kysymyksiin se raportti vastaa. Yleensä kuntotarkastajan maksaa ostaja/myyjä 50/50 puoliksi, joskus vain ostaja. Kuka sen kuntotarkastajan paikalle pyytää ja milloin, silloin pitää itsekin paikalla olla ja kiertää rakennusta hänen kanssaan.
Ja jos on epäilystä jostakin, pitää kysyä voiko rakenteita avata ja miten, jos tarvetta siihen näyttäisi olevan. Yksi hyvä on se, miten paljon ko. rakennuksessa asunut perhe on sairastellut. Jutella niitä näitä ja siinä sivussa kysellä miten on flunssat iskeneet ja onko ollut ihan jatkuvia lääkärissäkäynti kierteitä... Ja jos ei osaa keskustella asiasta kevyesti, tai vain välittäjä myy, niin ennen kauppaa kysyy asiaa ihan suoraan ja katsoo mitä vastausta saa.
ja hartaasti. Tässä on lueteltu 1980-luvun talojen tyypillisiä virheitä, jotka kaikki johtavat homevaurioihin jollain tietyllä aikavälillä:
https://www.op.fi/op?cid=150592342&srcpl=3
(sivua ei voi linkittää suoraan, mutta kopioi se ja liitä osoitekenttään)
Asuntonäyttelyssä ei kannata miettiä,että häpäiseekö itsensä vaan kysyy ihan kaikki ja suoraan.Ja haistelee kunnolla varsinkin seinän ja lattian rajat.Nenä vaan kiinni lattialistaan ja jos sieltä vähääkään kellarinhajua tulee,niin asunto kannattaa unohtaa samantien.Ilmanvaihto on tietty myös todella tärkeä.Jos yhtään tunkkaista tai imelää hajua on,niin ei hyvä.