Kaikki lako noin kolme, vähä päälle ehkä kolme ja puol kuukautta sitte. Ahmin sillon ruokii, en hirveest mut jonkuverran, vaikka mul ei ollu nälkä. Yritin oksentaa mut sillon se ei viel onnistunut.
Siit kuukauden päähän mä onnistuin oksentaa ekaa kertaa kunnol. Olin ahminu puol tai enemman pakettii jääteloo ja oksensin ehkä puolet siit pois. sit sitä jatku ehkä kerran viikossa tekemänä, tai harvemmin
Nyt kolmen viikon ajan oon ahminu ja oksennellu aika paljon. jotai kolme kertaa viikossa joskus enemmän. Välil parikertaa päivässäki, muttei kuitenkaan koskaan mitään seittämää kertaa viikos. En ahmi mitenkää hirveest ruokaa, useimmiten se on jätskii tai jotain muuta semmosta, enkä ees oksenna kaikkee pois muutaku parikertaa koko tänä aikana.
Mul on paha olo sen jälkeen ku oon ahminu, mut oksentaminen jotenki helpottaa. Se oli aluks hankalaa mut ajanmyöt se alko tulla helpost.
Onko mul bulimia?
Siit kuukauden päähän mä onnistuin oksentaa ekaa kertaa kunnol. Olin ahminu puol tai enemman pakettii jääteloo ja oksensin ehkä puolet siit pois. sit sitä jatku ehkä kerran viikossa tekemänä, tai harvemmin
Nyt kolmen viikon ajan oon ahminu ja oksennellu aika paljon. jotai kolme kertaa viikossa joskus enemmän. Välil parikertaa päivässäki, muttei kuitenkaan koskaan mitään seittämää kertaa viikos. En ahmi mitenkää hirveest ruokaa, useimmiten se on jätskii tai jotain muuta semmosta, enkä ees oksenna kaikkee pois muutaku parikertaa koko tänä aikana.
Mul on paha olo sen jälkeen ku oon ahminu, mut oksentaminen jotenki helpottaa. Se oli aluks hankalaa mut ajanmyöt se alko tulla helpost.
Onko mul bulimia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
sitähän se...mutta olisiko kuitenkin huomionkipeyttä...? siitä nykyajan nuoret, sekä vanhemmatkin kärsivät??
En halua olla ilkeä, mutta minun mielipiteeni tällaiseen on, että kaikki lähtee SINUSTA ITSESTÄSI!ja, jos haluat olla terve, niin olet.
"life is, what you made out of it"
Itse "kärsin" masennuksesta lähes vuoden, eikä mikään tuntunut miltään, kunnes tajusin elämäntilanteeni vievän siihen. Parisuhde poikki ja elämä uusiks ja masennus selätetty, ja mahtava fiilis!
ruokavalio kuntoon, urheilua, ystäviä, harrastuksia...jne... varmasti saavat sinut kuntoon.
kerta elämä on meille annettu, niin eletään se kauniisti ja kunnialla loppuun.
Olet ihana juuri sellaisena mikä olet:)
nauti ruokia pieniä määriä monta kertaa päivässä, ja jätä se ahmiminen, sekä oksentaminen.
Voi hyvääpäivää! Ei kaikki sh:ta sairastavat ole huomionkipeitä eikä tämä tauti lähde sillä että laittaa parisuhteen poikki ja elämän uusiksi. Tuliko olleenkaa mieleesi, että viestisi saattaa syyllistää muita, että he, sen lisäksi että ovat bulimikkoja, ovat vielä niin surkeita etteivät pysty tuosta noin vain "naps" parantumaan?
Ei syyllistetä ketään, pliis.
Niin ja viestiketjun aloittajalle: vaikuttaa siltä että sulla on bulimia. Tautimääritykseen kuuluu, että oksentaa kaksi kertaa viikossa. Neuvoja en osaa antaa...
asiat ei ihan noin helposti mene. sairastin kolme vuotta kun päätin yrittää toipua, siitä on kolme vuotta ja yhä tappelen elähes päivittäin, nykyisi kyllä vain ajatusten tasolla.
Olenko itse päättänyt sairastua bulimiaan? En kyllä ja silti sairastuin.
2krt/vkos vähintään kolmen kuukauden ajan