Rohkenen tehdä vielä yhden avauksen kiittääkseni intensiivisestä keskustelusta. Nyt työkiireet tulevat sitomaan käsiäni ja päätäni lähiviikot, joten en varmasti enää pääse osallistumaan juuri lainkaan jos yhtään keskusteluihin.
Kiitän kritiikistä ja hyvästä keskustelusta kuin myös rohkaisun sanoista.
Minusta nämä puhumamme teemat ovat oikeasti tärkeitä. Itse haluan tarkastelle niitä rauhallisesti ja mieluimmin Raamatun valossa. Luterilaisena olen pitänyt luterilaisia tunnustuskirjoja ehkä elämäni vavisuttavimpana lukukokemuksena. Pikku vinkkinä, että ne löytyvät erinomaisina käännöksinä netistä http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/
Esimerkiksi Augsburgin tunnustuksen puolustus on todella järisyttävä lukukokemus (kun ensin pääsee yli ainakin minua vaivanneesta Luther-kammosta. Pelkäsin siellä olevan kamalaa synkistelyä ja tuomion saarnaa, mutta sehän on pelkkää armoa ja rakkautta kannesta kanteen)
Ken haluaa mahdollisesti jatkaa keskustelua, löytää minut varmimmin Mopin palstalta. http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/index.php
Kiitän ja toivotan hyvää jatkoa. Vapaasti Paavalia lainaten: "Pitäkää rakkaus keskenänne ja katsokaa ettette revi toisianne kappaleiksi."
Kiitän kritiikistä ja hyvästä keskustelusta kuin myös rohkaisun sanoista.
Minusta nämä puhumamme teemat ovat oikeasti tärkeitä. Itse haluan tarkastelle niitä rauhallisesti ja mieluimmin Raamatun valossa. Luterilaisena olen pitänyt luterilaisia tunnustuskirjoja ehkä elämäni vavisuttavimpana lukukokemuksena. Pikku vinkkinä, että ne löytyvät erinomaisina käännöksinä netistä http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/
Esimerkiksi Augsburgin tunnustuksen puolustus on todella järisyttävä lukukokemus (kun ensin pääsee yli ainakin minua vaivanneesta Luther-kammosta. Pelkäsin siellä olevan kamalaa synkistelyä ja tuomion saarnaa, mutta sehän on pelkkää armoa ja rakkautta kannesta kanteen)
Ken haluaa mahdollisesti jatkaa keskustelua, löytää minut varmimmin Mopin palstalta. http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/index.php
Kiitän ja toivotan hyvää jatkoa. Vapaasti Paavalia lainaten: "Pitäkää rakkaus keskenänne ja katsokaa ettette revi toisianne kappaleiksi."
Vastaukset 18
Vanhimmat
Augsburgin tunnustuksen puolustus ei ole uskovaiselle sopivaa luettavaa. Siinä voi mennä usko seurakuntaan.
sitä muoto-kristillisyyttä kun uskoo enemmän keskiaikaisiin kirjoihin kuin Raamattuun.
Ei se liene hääpönen tunnustus jota joutuu puolustamaan.
Eikä hääpönen apostoli joka joutuu itsensä nimittämistä puolustamaan.
Kun itse luin oikeen tarkkaan Augsburgin tunnustuksen, sain siitä sen viimosen varmuuden siitä, että toden totta: EN USKO siten kuin luterilaisen kuuluu uskoa. Erosin kirkosta, ja helpotti.
Minulle riittää se vähäinenkin mielipiteen ilmaisun vapaus, jonka S24 viel tarjoaa. Muualla se on käsittääkseni (kokemuspohjaisesti todeten) vielä supeampi.
muuten mieleeni:
Lutherhan ei lähtenyt katolilaista kirkkoo tai sen oppeja vastaan taistelemaan oikeestaan ollenkaan sillä mielellä et lähtis ns taistelemaan, vaan hän ajautui tilanteeseen vastentahtoisesti. Ja hän varoitteli toisiakin - oliko se nyt Wittenbergiläisiä - vaatimasta esim pakkoa messujen lopettamisen suhteen. Muistaako joku? Voisin kyl tarkistaa asian.
Mutta kun tilanne kehkeytyi/ajautui sellaiseksi kuin se teki, hän kyl seisoi suorana ajatustensa/sanojensa takana. Ja niin ajattelen meidän jokaisen kuuluvan tehdä; seistä suorana omalla 'vartiopaikallamme'.
Jännä juttu et esim Saaraleena on varotellu miuta hirveesti olemasta liian avoin livessä, jottei miulle käy ns kalpaten. Hän kun muistelee omaa kokemustaan. Nyt taas täällä oon saanut ihan toisenlaista ohjeistusta; barrikadeille nousua. Nouskoon vapaasti se, joka niin haluu, mie en, piste.
Sanoin jo tos aiemmin et on ihan turha arvostella kenenkään toisen asenteita pelkkä nettikirjoitusten perusteella, me kun ei tiedetä, mitä kukanenkin asian hyväksi jo tekee livessä. Niisthän ei anonymiyteetin takii kande täällä huudella. Eli jossain vaiheessa monelle saattaap tulla ylläreitä sen asian suhteen.
Sit tos toises ketjus Hulhu mainitsi jotain moppilaisten suhtautumisesta hänen asiaansa vääryyksiä vastaan nousemisesta, hänen mielestään heis ei ollu sellaista mieltä olleskaan. Miust hän käsitti väärin sen asian ja moppilainen oikaisikin sen asian mielestäni hyvin. Porukka ei ollu siis innostunut yhdistymään hänen kanssaan asian suhteen ja nousemaan barrikadeille joukkona. Ja miust jokaisella on vapaus toimia tällaisten yhteisten hankkeitten kaa, niinku parhaaksesa näkee. Huomasin tai ajattelin asian olevan Hulhulle kipeä; et hän ei saanut asialleen kannatusta. Harmi sen puoleen...:( Mut kaikkee hyvää Hulhulle.
Koht töihin, onneks; en oo enempää ainaskaan päivän aikana sotkemassa tätä juttua, jonka suhteen jotku on näköjäs saaneet pistoksen takamuksiin (kevennys, huom!).
ennenku velan ja nälän aiheuttamat pakkoliikkeet alkavat:
Liikkeem historia todistaa et mitä tapahtuu jos lähetään vaatimaan pakon kaa ja uhkailuilla näkemyksien muuttamista omien suuntaisiksi. Ja kuka tietää loppuviimeks totuuden minkäkin asian suhteen? Monesti ne kaikkein 'varmimmat' on ollu niit kaikkein raadollisimpia. Nyt jos lähetään ajamaan asioita tyyliin 'takki auki tapellaan', saadaan aikaan varppina yhtä paljon murhetta kuin 70-luvulla. En tiedä tarkoittiko Aromi tätä asiaa sil *rehellisyyden vaatimus on lakia kans', et jos ja kun ruvetaan pakottamalla muuttamaan ihmisten mieliä eikä keskustelemalla asiasta, se voip mennä jo ittessään lain puolelle. Ähh, en osaa selittää, mitä ajan takaa.
Itserakkaus (oman kunnian tavoittelu) asioitten pontimena on esim Lutherin mielestä kaikkein huonoin asia, varsinki seurakunnan asioita hoidettaessa. Eli se et ajattelee ittessään omaavan totuuden ja lähtee hakemaan kannatusta ajatuksilleen, se aiheuttaa ja on aiheuttanut paljon murheenkryynejä kautta historian. Eli tätäkin on syytä varoa. Sanon tän lähinnä Bonkulle, jolla on tähän syntiin vahvat taipumukset.
Niin. Yhdistyminen. Omille ajatuksilleen kannatuksen hakeminen. Hmmm. Kellä on niin oivallisia ajatuksia, jotta niihin kandeis sotkee muita? On ainaski yks jolla sellaisia ei ole; Ankka. Mihin suohon veisinkään porukkaa, jos rupeisin haalimaan tukijoukkoja ittelleni? No, ajatuksena jo tsunami!
Tiedän että nyt jo on lähteny isot kivet liikahtelemaan liikkeessämme. Ja moni moppilainenki sen tietää. Johtuukohan osin siitki se haluttomuus barrikadeille? Eli kaikki odottaa -moppilaisetki (yllätys?)- et pian alkaisi tapahtumaan.
Mut en näe peikkoja puimatantereen puhdistukseen 70-luvun tyyliin. Jo tää netti estää sellaiset tapahtumat. Mutta-mutta; kiihkoilijoita ja tunnepurkailijoita joukkoon mahtuu ja jos niitten ohjastuksella keskustelua käydään ni...siis maltti ja järkikulta mukaan keskusteluihin ja jäitä hattuihin.
Tiedän; pöllö mikä pöllö kirjoitus!
Eipä niinkään pöllö kirjoitus, ei ollenkaan. Minusta on aina mukava lukea, kun joku ajattelee ihan omilla aivoilla, eikä toistele jotakin, mitä arvostaa kovinkin viisaana. Mitä sellaiselle papukaijalle voi vastata muuta kuin "näin on."
Mutta se mikä sai minut vastaamaan, oli ajatuksesi pakosta ja pakottamisesta. En voi siihen sanoa muuta kuin sen, että olen täysin samaa mieltä. Jos Pyhä Henki ei vaatimuksella ja väkipakolla ihmistä taivuta mihinkään, miksi ihmisen pitäisi toista pakottaa. Luotammeko ollenkaan Pyhän Hengen työhön tai ylipäätään olemassaoloon.
Ja vielä yksi ajatus: Mitä vaaditaankaan siihen, että iso kivi liikahtaa, ihan luonnollisesti ajateltuna? Paljon.
Juuri vl:lle tulee mieleen, että voitaisiin lähteä pakon kanssa ja uhkailuilla muuttamaan toisten näkemyksiä.
Tai että pontimena olisi ITSERAKKAUS ja ihminen ajattelisi ITSESSÄÄN olevan totuuden ja lähtisi hakemaan kannatusta OMILLE ajatuksilleen!
Ei näköjään edes juolahda mieleen, että Pyhä Henki kehottaa ihmistä toimimaan väärää opetusta vastaan.
Ei, vl:n mielestä siinä toimii ihminen itse. Niinpä vainenkin.
anteeksipyyntösi vai ylläpitoko katsoi sen asiattomaksi? Joku jossain ketjussa epäili että sinä itse sen saatoit tehdä.
ymmärtää pointtini päin pöpelikköö. Ootko se sama, joka on miuta ohjastellu/hoitanu viime aikoina toisis ketjuis?
Joku muu on tehny sen.
En edes pahimmalle vihamiehelleni (saati Jemille!) toivoisi sitä psyykkistä ja sosiaalista rääkkiä mitä yhteisöstä erottaminen aiheuttaa. Minustakin tuli "suoraselkäinen" vasta sen jälkeen kun minut oli sidottu, jolloin minulla ei ollut mitään menetettävää maallisessa mielessä.
Toisaalta, kun sen piinan Jumalan ja ystävien avulla kestin ja kävin läpi, tuli vahva tunne siitä, että Kristus kasvoi ja minä vähenin.
Minusta nämä puhumamme teemat ovat oikeasti tärkeitä. Itse haluan tarkastelle niitä rauhallisesti ja mieluimmin Raamatun valossa. Luterilaisena olen pitänyt luterilaisia tunnustuskirjoja ehkä elämäni vavisuttavimpana lukukokemuksena. Pikku vinkkinä, että ne löytyvät erinomaisina käännöksinä netistä http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ ** Vai oikein Raamatun valossa. Missä linkki sinne, joku Luther, miksei Tolstoi, olist pannut Raamattu. net niin olit ollut oikealla asialla.
Ken haluaa mahdollisesti jatkaa keskustelua, löytää minut varmimmin Mopin palstalta. http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolai suudesta/index.php ** On hyvä, että sinulle tulee kiire, mainostaminen nimittäin palstalla on kielletty, joten vedä aloitteesi pois.
Kiitän ja toivotan hyvää jatkoa. Vapaasti Paavalia lainaten: "Pitäkää rakkaus keskenänne ja katsokaa ettette revi toisianne kappaleiksi."** Nyt jo hiukan valoakin, mutta missä kohti Raamattua se sijaitsee???
¨Toisille keskustelupalstoille ja muuallekin saa vapaasti linkittää, eikä se ole mitään mainostamista. Eli hukkaanpa meni ininäsi tällä kertaa kempelainen.
miten niin?
täällä nyt joten miksi et jatkaisi keustelua täällä jos kerran olet aidosti kiinostunut tämän palstan kirjoitajien näkemyksitä.
En ole ainoa joka ei tule mopin palstalle kirjoitamaan ei vaikka ajatuksesi olisi kuinka mielenkiintoinen tahansa.
Keskustelun voimme aloitaa vaikka heti.
SRK opetaa että ihminen tulee autuaaksi yksin uskosta ja yksin amosta. Kuitenkin se nostaa yli tunnustuskirjojen seurakunan neuvot ja asetaa ajallisen seurakunnan erehtymättömäksi neovuon antajaksi.
Väittäen ettei ajallinen ja hegellinen serakunta tarkoita kuitenkaan samaa. Vaan että hegellinen seurakunta on erehtymätön. Missä raamatun paikassa sanotaan että täällä ajassa, tässä ajassa on seurakunta jossa ihmisen vajavaisuus ei näkyisi kaikessa.
Oikestaan on vaikea nähdä kuin yksi paikka. Ja se on se paikka jossa ihminen uskolla ottaa vastaan Jeesusken. Siinä kun ihminen uudesti syntyy ylhäältä. Ja saa sydämeensä Jumalan todistuksen siitä että on armahdettu syntinen. Usko on Jumalan teko alusta lopuun asti ja siinä ei ole ajallisella eikä hengellisellä seurakunnalla mitään virkaa. Armahdus ei ole seurakunnan vaan Jumalan ja yksin Kristuksen tähden.
Jumalan suuri armo piilee siinä että Jumala vaatii täydellisyyttä ja sen vuoksi valmistaa itse täydellisen sovituksen. Ettei yksikään kerskaisi teoilla.
kiireessä:
Kiitos kutsusta. Tällä hetkellä en yksinkertaisesti ehdi työasioiden vuoksi millekään palstalle. Keskustelu täälläkin toimii ihan hyvin, satunnaisia välihuutoja lukuunottamatta, mutta on minun henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan liian tempoilevaa ja äkkinäistä, erityisesti kun ottaa huomioon puhuttavien asioiden vakavuuden ja myös vaikeuden.
Lisäksi olen sitä mieltä, että täällä hyvä keskustelu häviää liian nopeasti pölyttymään sähköisten arkistojen hämärään. Näin käy tietysti vaikka Mopin palstallakin, mutta siellä vanhojakin keskusteluja silti seurataan kohtuullisen aktiivisesti.
Tämä siis on hekilökohtainen mielipiteeni. Ei mikään jumalainen, yleinen ja lopullinen totuus keskusteluista.
Henkilökohtaisesti en halua hajottaa itseäni liikaa, joten tulen varmaankin jatkossa keskittymään erityisesti Mopin palstaan.
S24:llä käytävää keskustelua alan kumminkin varmastikin seurata, mitä en ole aikaisemmin juuri tehnyt.
On erinomaista, että näitä keskusteluja käydään. Tarve näille on huutava. Ja näillä on myös aitoa vaikutusta. Mutta avoin vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvä keskustelu on oikeasti hyvin nuorta, ja keskustelukulttuurin kehittymättömyys näkyy myös nettikeskusteluissa (jos myös vaikka SRK:n kannanotoissakin). Tähän ei liene kuin yksi lääke, eli se, että käymme laajasti hyvää keskustelua.
ratkaisu hakomaja jossa on mahdollista kirjoitaa myös rekisteröitymättä. Sekin on arvo monille kirjoittajille. Joten tarjoan sitä vaihtoehdoksi siksi että minä koen ettei mopin palsta ole "puolueeton tontti". Eikä hakomajakaan sitä ehkä kaikkien mielestä ole. Siksi minä käyn kekstelua täälläkin. Minusta tämä on puolueettomin tontti mitä on saatavilla.
(Tämä on minun mielipide. Pohjimiltaan syyt olla tulematta mopin palstalle ovat henkilökohtaiset.)