tuulimunaraskauden "hoito"

mulla ainakin tehtiin joku kaavinta. ja laitettiin vastasynnyttäneiden äitien kans samaan huoneeseen.meinasin kuolla siihen suruun. voimia tarttet jaksamiseen. joskus kaikki on vaan kipeä muisto. onhan tiellä mahdollisuus saada lapsia kuitenkin uudestaankin? minä en saanut sen jälkeen..lääkäri ilmoitti hyvin tylysti et se siitä. koita jaksaa.itkeminen auttaa..

Ensinnäkin, olen tosi pahoillani että sulle kävi niin, itsekin tuulimunan kesällä kokeneena, tiedän miten paljon se voi tehdä kipeetä!

Mä olisin halunnut kaavinnan, mutta sitä en saanut, koska se on vaativa juttu kohdulle, voi huonolla tuurilla kohtu puhjeta niin siksi lääkäri päätti sitten, että säästetään kohtua ja hoidetaan tyhjennys lääkkeillä. Eli kävin sairaalassa ottamassa esilääkityksen ja pari päivää siitä otin varsinaiset keskeytyslääkkeet. Kivut tottakai on yksilöllisiä, mulla ne oli ihan valtavat, onhan ne ns. tekopolttoja kun kohtu pistetään supistelemaan. Mulle määrättiin Burana 600, mutta ei ne auttaneet. Jotkut saa Panacodia, riippuu kai lääkäristä.
Sairaslomaa saa vissiin normaalisti 2-3 päivää, itse sain 5 päivää, koska olin ihan sekaisin, itkin vaan ja lääkäri totesi etten taida olla ihan parin päivän kuluttua työkunnossa.
Lepoa varsinaisesti ei vaadita, jos voimia on niin liikkua toki saa.

Toivotan sulle paljon voimia! *halitus*

Eli mulla todettiin tuulimuna elokuussa rv 6 3 kun ensin alkoi rusehtava vuoto ja sitten se muuttui veriseksi. Siihen mennessä kun menin yksityiseen ultraan (seuraavana päivänä vuodon alkamisesta) alkoi tulla jo hyytymiä. Tiesin siis jo etukäteen että asiat eivät olleet ok. Lääkäri totesi että kyseessä oli tuulimuna, sikiöpussi näkyi, mutta ei alkiota. Sain vielä ajan seuraavaksi aamuksi sairaalaan ja siellä annettiin mulle cytotec lääkkeitä joita piti ottaa varmistukseksi että kaikki tulee ulos. Silloin ultrattiin vielä kerran ja sikiöpussia ei enää näkynyt. Sairaslomaa en saanut. Siinä vaiheessa en edes osannut kysyä. Ehkä sairaalan lääkäri oletti että yksityinen lääkäri on mulle sairasloman jo myöntänyt. Samoin ehkä yksityinen lääkäri taas ajatteli että kyllä sen loman voi antaa seuraavana päivänäkin sairaalassa koska siinä välissä en enää töihin mennyt. Pärjäsin töissä ihan hyvin. Muutaman kerran piti ottaa buranaa joka auttoi.

Yksityisen lääkärin jälkeen itkin jonkin aikaa kotosalla. Esikoinen sai piristettyä välillä. Yritin esittää vahvaa hänen silmissään, koska hän on jo yli 3 vuotta ja ymmärtää asioista jo aika paljon. Töissä olokin auttoi. Jos olisin ollut kotona, olisin todennäköisesti vaan surkutellut asiaa. Nyt jouduin siirtämään asian pois mielestäni joka oli mielestäni ihan hyvä juttu. Se ei vallannut koko aikaani. Aina nukkumaan mennessä oli hankalempaa kun kaikki asiat tulvi mieleen.

Nyt olen jo uudelleen raskaana rv 9 4. Keskenmenon jälkeen kesti 5 viikkoa ja alkoi kuukautiset. Siitä kierrosta sitten tärppäsi. Kyllähän tuo tuulimuna hieman varjostaa tätäkin raskautta, mutta oikeastaan omituisella tavalla. En anna itseni olla tästä raskaudesta onnellinen. Ehkä se on alitajunnan tapa suojella itseään. Eipä ainakaan putoa niin korkealta. En kuitenkaan pelkää keskenmenoa. Olen jotenkin järkeistänyt sen. Mitään en asialle kuitenkaan voi jos niin tapahtuu. Huomenna on eka neuvola. Toivottavasti kuullaan sydänäänet että voi vähän jo alkaa iloita tästä. Tai sitten täytyy odottaa ekaa ultraa. En ole kertonut tästä kenellekään vaikka sitä on jo arvuuteltu. Ehkä tulee itsellekin todellisemmaksi jos sen myöntää. Töissä varsinkin on kyselty asiaa. Jos töissä tiedettäisi asiasta ja tulisi keskenmeno, niin mä en usko että mä voisin mennä vähään aikjaan töihin. On helpompi olla tuollaisen sattuessa sellaisessa porukassa joka ei tiedä. Muiden ei tarvitse pelätä puhuvansa mitään kun he eivät asiasta ole kuulleet. Jos joku aiheesta möläyttää, niin se on helpompi sivuuttaa koska toinen ei sitä tarkoittanut henkilökohtaisesti koska ei siitä tiedä... Ehkäpä juuri tämän vuoksi oli minusta tuulimunan jälkeen suht helppo mennä töihin koska ei silloinkaan töissä tiedetty.

Tästä tulikin nyt pitkä tilitys. Voimia sulle! Kyllä asiat vielä menevät parempaan suuntaan. Minulle auttoi ajatus että tuulimuna ei oikeestaan ole kunnon raskaus. Ainoastaan elimistö on huijannyt sinua. Alkion kehitys on loppunut niin aikaisessa vaiheessa että sen olisi pitänyt tulla ulos että kuukautisetkaan eivät välttämättä olisi yhtään myöhässä. Keho vaan on halunnut pitää niin paljon raskaudesta kiinni että ei halua päästää sitä kesken. Tuulimuna myös kertoo että sun on mahdollista tulla raskaaksi. Harvemmin tuulimuna toistuu.

Toivottavasti tästä oli edes jotain lohtua.