Hei, koiran omistajat! Pitääkö koiralle antaa
matokuuri säännöllisesti pari kertaa vuodessa,
vaikka ei ole ollenkaan varmaa, että niillä olisi
niitä? Vai olisiko koiran kannalta parempi, jos
veisi näytteen kakasta tutkittavaksi ja sitten
vasta antaisi, jos olisi aihetta. Mulla on vähän
erimielisyyttä tästä mun tuttujen kans. Meidän
koira ei juuri saa mitään sellaista ruokaa, missä
mitään matoja olisi.. Metsälenkeillä se
periaatteessa voisi huomaamattani popsia jotakin
epäilyttävää.. Minusta vain tuntuu, että ne
matolääkkeet rasittavat on koiran elimistöä, jos
turhaan niitä syöttää.. Ennen annoin
säännöllisesti, mutta nyt vähän mietin.. Mitä
matotutkimus maksaa?
matokuuri säännöllisesti pari kertaa vuodessa,
vaikka ei ole ollenkaan varmaa, että niillä olisi
niitä? Vai olisiko koiran kannalta parempi, jos
veisi näytteen kakasta tutkittavaksi ja sitten
vasta antaisi, jos olisi aihetta. Mulla on vähän
erimielisyyttä tästä mun tuttujen kans. Meidän
koira ei juuri saa mitään sellaista ruokaa, missä
mitään matoja olisi.. Metsälenkeillä se
periaatteessa voisi huomaamattani popsia jotakin
epäilyttävää.. Minusta vain tuntuu, että ne
matolääkkeet rasittavat on koiran elimistöä, jos
turhaan niitä syöttää.. Ennen annoin
säännöllisesti, mutta nyt vähän mietin.. Mitä
matotutkimus maksaa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kyllä se on niin että kaks kertaa vuodessa
madotus on paras! matojen munia on joka paikassa
tuolla ulkona!!! jos ajattelet koiras parasta
niin madota se!!!
olen kuullut samaa ettei kannata antaa kuin
silloin kun aiheelliseksi näkee, mutta siitä
huolimatta madotan molemmat koirani pari kertaa
vuodessa, varmuuden vuoksi. matotutkimuksen
hintoja en tiedä, mutta eiköhän se ole selvästi
kalliimpi kuin matokuuri.
No, nikä teidän mielestä olisi paras matojen
karkotuskeino, onko Axilur (vai mikä ny oli) vai
Drontal hyviä, tai joku muu. Mitä itse
käytätte, 'hoitaja' ja 'kiran'?
toiselle flubenolia ja toiselle drontalia.
nuorempi oksensi drontalista (sivuvaikutuksissa
kyllä sanotaan että aiheuttaa oksentelua, mutta
vanhempi koira ei siitä oksenna) joten sen vuoksi
nuoremmalle flubenolia. joskus olen axiluriakin
antanut. luin koiramme-lehdestä, että
matolääkemerkkiä kannattaa vaihtaa silloin
tällöin, ettei vuodesta toiseen syötä samaa koska
se menettää tehoaan.
kaksi kertaa vuodessa on suositeltava
madottamistiheys.
Itse madotan neljästi,kotona kuusi
koiruutta,jotka kiertävät näyttelyissä ja muissa
harrastuksissa.
Koirissa on AINA matoja.Suolinkaisilla on tietty
kehitysvaihe,jolloin ovat koteloituneena
lihaksiin,tällöin matokuuri ei pure.
Laajakirjoisimmat matolääkkeet ovat Axilur sekä
Drontal.
Etenkin emäkoirille tiheä madotusohjelma on
tarpeen,tällöin lepotilassa olevat suolinkaiset
lähtevät liikkeelle ja siirtyvät pentuihin.
Matolääkettä kannattaa tosiaan vaihdella jotta
tehoaa varmasti(loiset mokomat tulevat äkkiä
immuuneiksi lääkkeelle, jos se on aina sama).
Onkohan niitä sitten ihmisilläkin? Ihan tosissani
kysyn vielä, että jos niitä matojen munia on joka
paikassa, niin kuin varmaan on, niin saako sen
tartunnan koiran pususta esimerkiksi? Annoin
muuten jo Drontalia.. Meillä oli aikanaan kissa,
joka sairasti koko ikänsä, minkä se meillä oli.
Se oli hesyn kissa, ja sillä oli 'keuhkomatoja'-
se yski, yski.. ja mikään ei enää auttanut, se
oli aika kovaa. Voiko koiralla käydä samalla
tavalla, että jokin toukkavaihe pesiytyy
keuhkoihin?
Samanlain se voi olla kissoilla kuin koirillakin!
Itse käytän Axiluria koiralleni ja kissalleni.
Lapamato eli leveä heisimato ainakin saattaa elää
ihmisessäkin, tosin sen saa kaiketi
riittämättömästi kypsennetystä kalasta. Ei
niinkään lemmikkieläimistä.
Tätä lapamadon häätämistä varten saa apteekista
matolääkettä, siis ihmisille. Tiedän tämän, koska
isäni, innokas pilkkijä, pyysi (lopulta lahjoi)
minut moista asiaa apteekkiin toimittaan, olin
kuitenkin menossa ostaan elukoille (koira ja
kissa) matolääkkeitä ja samalla hän keksi, että
hänelläkin on matoja.
Isäni oli saanut päähänsä, että hänellä on
lapamato (pilkkimies, muistattehan), koska hän
"ei liho ollenkaan, vaikka syö hirveesti".
Apteekin myyjääkin hymyilytti, kun ensin ostin
matolääkkeet elukoille, ja sitten aloin kysellä
näistä ihmisten lapamadoista. Hän sanoi
kuitenkin, että lapamato on varsin tavallinen
ihmisten loinen, sitä vaan ei tiedosteta.
Lapamato voi elää ihmisessä ihan 25 vuottakin.
Oireita ei välttämättä ole lainkaan, tai voi olla
lievää vatsakipua, pahoinvointia ja ripulia.
Mainittakoon muuten, että ei ole isäni vieläkään
lihonut.
No, madotin sitten koiran, kissan ja vanhempani
samalla kertaa.
..myös ihmiseen tämä suolinkainen,mutta...
On kuitenkin erittäin harvinaista,on ollut
tapauksia joissa koteloitunut toukka on
löytynyt "silmänpohjasta".
Eiköhän tuota pusuttelua voi jatkaa ihan
rauhassa,yleensä madot eivät kehity ihmisessä ja
tartunnat ovat tosiaankin erittäin
harvinaisia.Kyselin joskus eläinlääkäriltä näistä
inhoista madoista.
Ja entäs heisimato,harvinainen koirilla elleivät
syö järvikalaa raakana tai hiiriä/myyriä,eikös se
tartu ihmiseenkin?Näin muistelisin,mutta
tartuttaja on siis huonosti kypsennetty järvikala
jos heisimatotartunnan on saanut.
Pusuttelen edelleen. Ja järvikalaa ne eivät saa.
Mutta on se kummaa, että mistä ne saa niitä
matoja niin helposti, siis mullanko mukana, kun
ne tonkivat maata ja joskus näykkivät heiniä?
Minun koirani saavat riisiä, lihaa, kanaa ja
kalanrasvaa, tai jotain hienoa kasvisrasvaa,
raejuustoa, viiliä ja ihmisten ruokaa, jos on
tehty kaalilootaa tai makaroonilootaa, uunikalaa
ym ym.. Mutta madotan ne nyt kuitenkin tästä
lähtien säännöllisesti.
Mistä siis pienet pennut jo saavat matoja?
emokoiralta? 'Koirilla on aina matoja..' joku
sanoi tuolla. Kumma juttu kuitenkin. Kamalaa!
Pusutelkoot minua jos huvittaa, matojen
uhallakin..
Pennut saavat matoja jo emon kohdussa,istukan
kautta.Siksi on ehdottoman tärkeää,että emä
madotetaan ennen astutusta,sen jälkeen ja
raskauden loppuvaiheessa,sekä pentujen kanssa
samaan aikaan(pennut mielellään kolmesti n.2-
3,5&7vkon iässä esim).
Näin matosilla on tukalat olot,kanta saadaan
minimiin tai jopa hetkeksi kuriin kokonaan.
Tartunnan koirat saavat tosiaan ulkona
haistellessaan muiden jätöksiä jne,sitä on kovin
vaikea kokonaan välttää,kerkiävät tunkeä kirsunsa
joka paikkaan.Myös kavereita nuuhkuttaessa on
tartuntariski.
Kotiruokaa meilläkin,pitää koirat hyvässä
kunnossa ja ruoka MAISTUU HYVÄLLE =).Nappuloiden
kanssa oli aikoinaan vähän niin ja näin,syömättä
jäi monet kerrat.
Nappularuokiin meidän koirat kyllästyivät
nopeasti, kaikkiin lajeihin. Ja toinen sai
ripulin helposti, ilmavaivojakin tuli. Nykyisin
ruoassa on usein jotakin pientä vaihtelua ja
siitä ne tykkää. Lämmitänkin ruokaa aina vähän.
Hyvin syövät ja ovat tyyttyväisiä. Hyvä, että on
turvallisia matolääkkeitä. Tiesin tuon, että
pennut saavat jo emolta matoja, mutta sitä on
vaan vaikea tajuta..hyvä on. Uskotaan viisaampia.