mistä mitoista osatakilan jakoluku (3/4 7/8 9/10 19/20 ja mitä niitä nyt onkaan) otetaan.
Eli jos masto nousee 7,5 m kannesta ja 9m vedestä, keula nousee 1m vedestä: mihin kohtaan mastolla fokan nostin tulee vaikka 7/8 takilassa?
Eli jos masto nousee 7,5 m kannesta ja 9m vedestä, keula nousee 1m vedestä: mihin kohtaan mastolla fokan nostin tulee vaikka 7/8 takilassa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mietipä tarkemmin, osaat kyllä päätellä.
mitta voidaan ottaa putkesta
mitta voidaan ottaa ison mastoliesman ja fokan takaliesman suhteesta
miksei korkeudesta suhteessa vedenpintaan
kysyin koska en tiedä ja haluan tietää en arvailla
jos toppiriki on sellainen, että iso- ja etupurje vedetään toppiin asti molemmat, niin osatakilaisessa etupurje tulee alaspäin suhteessa isoon/maston toppiin.
Esim: Finn Express 83sessa on niin kutsuttu osatakila, jonka keulakolmion korkeuden suhde isopurjeen etuliesmaan on 7/8.
eli kannen ja ison puomin korkeudella on väliä, jos kerran mitataan purjeiden, eikä seisovan rikin mittasuhteita.
Mastoliesmalla tai keulakolmiolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. 7/8 takilassa keulastaagi kiinnittyy mastoon 7/8 kohdalle putkea (jos läpimenevä niin mitattuna kannen tasosta ylöspäin). Eksaktia määritelmää mittaustavan yksityiskohdista (esim. onko mastonhuippu mittamerkki vai fyysisesti ylin kohta vai joku muu) ei liene olemassa.
no otetaan sitten lusikka käteen ja tutkitaan. lystaulukosta (avomeripurjehtijat-sivuilta) mittoja:
fe 83 purjeen suhteet
P=9,25
FH=8,07
x=8,07/9,25=6,979/8
aika lähellä 7/8
facil 26 7/8 (luulisi olevan 7/8 takila)
x=9/9,75=7,385/8
aika kaukana jo.
eli fe:llä purjeiden mittasuhteet sattuvat osumaan 7/8 osaan, mutta takila ei nähtävästi ole 7/8-osatakila.
tai facilin suunnittelija ei ole ollut tilanteen tasalla.
tästä opittiin siis että luulo ei ole tiedon väärti, ja monet luulevat tietävänsä. totuus on tuolla ulkona...
Perinteisesti osatakilaa on kutsuttu 7/8 -osa takilaksi, vaikka monessa veneessä se on ollut
n. 7/8 takila. Mitta otetaan förstaagin kiinityksen kohdasta mastoputkeen kannen tasolta. Nykyään, kun monessa veneessä on selkeästi toinen suhde esim. 9/10 tms, niin hommaa on tarkennettu. Osatakilan suhteella ja ison mastoliesmalla ei ole mitään tekemistä ko määritelmän kanssa. Kysymys on koko ajan seisovan maston tukipisteestä eli nurjahdusvoimasta. Perussääntönä on esim. yksisaalinkisessa mastossa se, että mitta puomista saalinkiin on sama kuin saalingista etuvantin kiinnityskohtaan mastossa. Poikkeuksia toki löytyy varsinkin vanhemmissa toppirikatuissa veneissä. Vastaavasti kaksisaalinkisessa veneessä mitat puomista ekaan saalikiin ja siitä tokaan saalinkiin ja siitä förstaagin kiinityskohtaan ovat samoja.