että kun he tykkäävät koirista niin kaikki muutkin tykkäävät?! Olen tavannut muutamia ihmisiä (kavereita ja sukulaisia) joilla on koira. He esittelevät sitä ylpeänä ja se on melkein koko vierailun ajan keskipisteenä. Tuntuu, että omistaja odottaa minunkin sille koiralle lepertelevän ja sitä silittelevän vaikka en pidä koirista. Suhtautuminen on ollut sitten aika ynseää. MIKSI??
Miksi koiranomistajat luulee
eeeeeeeeeeeeeeeee
11741
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
siitä että olet vääränlaisten ihmisten luona.
Miten he ovat ystäviäsi, jos he eivät tiedä sinun koiramielipiteestä?
Itse omistan koiran ja olen pidän siitä kovin. Minulla on paljon ystäviä ja joitakin sukulaisia, jotka eivät voi sietää koiria. Silloin en vaivaa heitä koirallani ja joissakin tapauksissa, jos sukulainen tulee kaukaa, annan koiran sisarelle hoitoon.
Kokeilisit sanoa suoraan, ettei koirat ole ensimmäinen asia, joka sinua kiinnostaa tai edes vähän vihjaile "olen kissaihmisiä" Ainakaan en minä siitä loukkaantunut. Pitäisi olla aika snobi, jos loukkaantuu toisen vilpittömästä mielipiteestä
Miksi pikkulasta aina tungetaan syliin ja sen edesottamuksia kerrotaan juurta jaksain? Ehkä kaikkia ei kiinnosta, tai ovat epävarmoja kiemurtelevan ja kitisevän pikkulapsen kanssa!
Ehkä perheessä on keskipisteessä se, joka/mikä siinä perheessä on se rakkain.
lapsista enkä halua itse niitä koskaan hankkia. Minua lähinnä oksettaa kun syliin tungetaan kuolaava/haiseva räkänokka. Olen tehnyt ihmisille selväksi että en todellakaan ole mikään lapsi ihminen. Sittenhän sitä lasta tungetaan mulle kahta kauheammin, kun ajatellaan et kyllä tää meän kyösti poika on niin söpö etten voi olla tykkäämättä.
Minä kyllä voin olla tykkäämättä, en ole tavannut yhtäkään lasta josta pitäisin.(paitsi itse lapsena)
Olet varmaan perheen ainoa lapsi... minkähänlainen sinun vanhuutesi tulee olemaan :) varmaan melko yksinäistä tai pitäähän pikku puudelisi sinulle varmaan seuraa.... kunnes joku kaltaisesi "eläinrakas" ihminen tulee ja sanoo että et pysty enää hoitamaan koiraasi :)
olet hakeutunut seuraan, jossa et voi olla oma itsesi ja sanoa mitä ajattelet?
Jos toisten koirat ovat niin vastenmielisiä, niin miksi olet sellaisten ihmisten seurassa?
Sen, että joku ihminen on ylpeä koirastaan ja silittelee sitä itse, ei pitäisi sinua häiritä. Jos häiritsee liiaksi, niin - jälleen kerran - vaihda porukkaa.
Ja se, että sinusta _tuntuu_, että sinun odotetaan tekevän samoin ei vielä tarkoita, että se olisi todellisuutta.
Henkkoht minulle on se ja sama tykkääkö joku koirastani tai silittääkö sitä, mutta se nyt tulee useasti paketissa ja minähän en koirani silittelyä lopeta siksi, että joku tuntee olonsa epämukavaksi.
että mun koirani on mulle rakas.Ja toivoisin myös jokaisen joka tulee meille mitä se tarkoittaa.Ja mulla ei ole yhtään ystävää joka ei tykkää mun koirasta.Ja ne jotka käyvät onneksi harvoin ja eivät välitä mun koirasta olis hyvä kun pysyisivät pois, mutta kun olen hyvä murheitten kuuntelia niin eivät voi kuin tulla ja hyväksyä tosi asia mun koira on mulle edelleen rakas.Ja vieraitten ihmisten ei tarvi hyväksyä kenenkään koiraa mutta ei tarvi myöskään tulla lässyttämään miksi on koiria yleensä maailmassa.
kirjoittaa yhden jutun. Minä otin ensimmäisen koirani kesällä 1990. Kotona oli vielä kaksi lasta (kaksi jo muuttaneet kotoa). Vanhempi kyllä tykkäsi koirasta, käytti ulkonakin. Nuorempi (8 vuotias) kiusasi koiraa, mutta käytti ulkona tarvittaessa. Sitten muutaman vuoden kuluttua vanhempi poika tapasi tytön, jolla oli kaksi koiraa. He menivät sitten naimisiin. Nuorin poikani myös aikanaan tapasin tytön, jolla oli koira. Menivät naimisiin. Eli molemmissa perheissä on nyt koirat edelleen. Minulle on tullut mieleen sellainen ajatus, että jos meillä kotona ei olisi ollut koiraa, olisiko pojat nuo koiralliset tytöt tavanneet? Tytöt ovat ihan mukavia miniöitä. Eivätkä ole koskaan "vierastaneet" koiriani. Nyt minulla on jo neljäs koira menossa.
kuin ihmisillä, joilla on lapsia. eli olettaavat että kaikki pitää lapsista? Ei ehkä tule edes mieleen, ettei joku pidä tai halua olla tekemisissä/osaa olla lasten kanssa luontevasti.
En osaa enkä tiedä miten lasten kanssa tulisi olla ja miten niihin otetaan kontakti (:D) joten en edes yritä ja vältän tilanteita jossa koko vierassakki ylitsevuotavasti vuorotellen kehuu toisen lasta vähän kuin niin että kuka saa parhaiten lapsen huomion.
Koiraperheeseen on helpompi mennä. Senkun istuu paikalleen koira hoitaa loput.
Omien koirien ei tarvitse heilua kybällä silloin kun koirattomia vieraita tulee mutta toisaalta en jaksa kuunnella ikuista virttä allergioista. Ei tarvitse tulla jos on allergia. Kotini on linnani. Jos haluaa tulla, voi ottaa allergiapilsun ennen ja pistää einiinhienot vaatteet päälle olkoonkin että meillä on siistiä mutta koirattoman näkökulmasta todennäköisimmin ei.
Oma paras ystäväni ei tykkää koirista tai elukoista muutenkaan, joten tiedän olla syytämättä "rakkejani" hänen syliinsä.
Mikset siis suoraan sano että koirat ei ole ihan sun juttus?
En minä ainakaan ottanut siitä itseeni, mutta toki jotkut voivat ottaakin sillä ei kenestäkään ole mukavaa kun perheenjäsenestä ei tykätä.
Mieti siis tarkkaan MITEN sen asian esität.
"Vie pois toi kamala hurttas" ei liene paras ilmaisu, mutta jos kohteliaasti sanot että "ei pahalla, mutta et oikein välitä koirista", niin jokaisen terveen itsetunnon omaavan luulisi sen kestävän.
Tuollainen menettely ei pidä paikkaansa meillä ainakaan.
Tottakai, kun vieraat ovat peremmälle tulleet, koira päästetään heitä tervehtimään (vahtikoiran vikaa kun on) mutta sen jälkeen koira tajuaa itsekin vetäytyä omiin oloihinsa leluineen ja luineen, ja ellei joskus tajua, sen käsketään mennä syrjemmälle.
En itse nimittäin pidä sellaisesta, että koira juurikin miltei istua napottaa vieressä kahvipöydässä, ja lipittää vieraan kupista omistajan vain myhistellessä "voi meidän tessua, kato miten se tykkää susta..." =)