CA vielä

Kaivopuistonrannassa, bavariat ja FG:t kuivumassa jo kuukauden. CA:t ovat kovankelin veneitä!
252060
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

eikös olisi järkevämpää seisottaa venettä maissa kuin kaivopuistonrannassa vedessä olipa merkki mikä hyvänsä?jos venettä ei enää käytä,on se järkevää nostaa maihin kuivamaan ja pressun alle suojaan lumelta ja jäältä.jos ca olisikin merellä eikä rannassa,olisi intosi jotenkin motivoitua.kuka vaan voisi jättää veneensä kellumaan vaikka koko talveksi,mutta harva dunckkeri istuu uuden vuoden shampanjalla saaren rannassa.

Äänestä
  • On ollut koko kesän laiturissa.
    Ei ole vissiin purjehduskunossa?

    Äänestä

Mikä vene on CA?

Äänestä
  • Kyseessä on Archie Bunkerin velipoika Colin Archer. Aina yhtä kömpelö ja hidas, mutta aina vaan olevinaan.

    Äänestä

  • H323 kirjoitti:

    Kyseessä on Archie Bunkerin velipoika Colin Archer. Aina yhtä kömpelö ja hidas, mutta aina vaan olevinaan.

    joka ymmärtää vain kiiltävän perään.

    Äänestä

  • H323 kirjoitti:

    Kyseessä on Archie Bunkerin velipoika Colin Archer. Aina yhtä kömpelö ja hidas, mutta aina vaan olevinaan.

    Veneen nimi on "LIV", seilaamassa maailman ympäri.

    Äänestä

  • H323 kirjoitti:

    Kyseessä on Archie Bunkerin velipoika Colin Archer. Aina yhtä kömpelö ja hidas, mutta aina vaan olevinaan.

    Eli joku seilailee vielä näin syksyllä pelastusveneellä.
    Eikös se colin suunnitellut pelastusveneen rungon?
    Ja taitavat käyttää jonkun verran troolareinakin samaa runkomallia.

    Äänestä

  • CA purjehtii maailmalla... kirjoitti:

    Veneen nimi on "LIV", seilaamassa maailman ympäri.

    Bavarioitakin purjehtii Suomen lipun alla useampia maailmalla. Entä muita merkkejä/tyyppejä. Taitaa olla huonoja nuo CA:t kun noin harva luottaa.

    Äänestä

  • Sitten kirjoitti:

    Bavarioitakin purjehtii Suomen lipun alla useampia maailmalla. Entä muita merkkejä/tyyppejä. Taitaa olla huonoja nuo CA:t kun noin harva luottaa.

    Montako suomalaisbavariaa on purjehtinut pallon ympäri? Tiedän vain sen Lindan, jonka reissu tyssäsi kesken. Onko muilla mennyt paremmin?

    "Taitaa olla huonoja nuo CA:t kun noin harva luottaa".
    Taitaa bavat olla hyviä vain keskustelupalstoilla? Bavojahan lienee meilläkin sata kertaa enemmän kuin CA, joten pallonkiertojakin luulisi olevan samassa suhteessa enemmän. Näytöt merikelpoisuudesta kuitenkin puuttuvat yhä, kun vain ongelmista on kerrottu. Kerro sinä nyt niistä suomalaisbavoista, jotka oikeasti ovat seilanneet pallon ympäri. Miten ne kestivät reissun? Oliko mitään ongelmia? Kestikö riki ilman korjauksia? Entä peräsin? Köli? Mitä reittiä suomalaisbavat seilasivat pallon ympäri?

    Vai tarkoititko "maailmalla purjehtimisella" niitä, jotka seilaavat Karibialla tai Välimerellä? Siellähän sinäkin voit purjehtia charter-bavoilla. Mahtava suoritus?

    Äänestä

  • kiinnostaa bavaristejakin? kirjoitti:

    Montako suomalaisbavariaa on purjehtinut pallon ympäri? Tiedän vain sen Lindan, jonka reissu tyssäsi kesken. Onko muilla mennyt paremmin?

    "Taitaa olla huonoja nuo CA:t kun noin harva luottaa".
    Taitaa bavat olla hyviä vain keskustelupalstoilla? Bavojahan lienee meilläkin sata kertaa enemmän kuin CA, joten pallonkiertojakin luulisi olevan samassa suhteessa enemmän. Näytöt merikelpoisuudesta kuitenkin puuttuvat yhä, kun vain ongelmista on kerrottu. Kerro sinä nyt niistä suomalaisbavoista, jotka oikeasti ovat seilanneet pallon ympäri. Miten ne kestivät reissun? Oliko mitään ongelmia? Kestikö riki ilman korjauksia? Entä peräsin? Köli? Mitä reittiä suomalaisbavat seilasivat pallon ympäri?

    Vai tarkoititko "maailmalla purjehtimisella" niitä, jotka seilaavat Karibialla tai Välimerellä? Siellähän sinäkin voit purjehtia charter-bavoilla. Mahtava suoritus?

    Purjehtiiko karibialle, vai jatkaako siitä pallon ympäri.
    Suomalaiselle on saavutus jo karibia.
    Ainakin yksi 29 bavaria kiertää myös maailmaa, juuri se josta oli köli raollaan venelehden testissä.
    Ca on varmaan maailman merillä hyvä, kun tulee laivassa merihätä, ja pitää mennä CA-pelastusveneeseen.

    Äänestä

  • Sama. kirjoitti:

    Purjehtiiko karibialle, vai jatkaako siitä pallon ympäri.
    Suomalaiselle on saavutus jo karibia.
    Ainakin yksi 29 bavaria kiertää myös maailmaa, juuri se josta oli köli raollaan venelehden testissä.
    Ca on varmaan maailman merillä hyvä, kun tulee laivassa merihätä, ja pitää mennä CA-pelastusveneeseen.

    on paljon, paljon lähempänä kuin Karibia. Useimmille se on Maarianhaminan itäsatama! Foorumin ns. asiantuntijoiden mukaan "yli 99%" ei ikinä purjehdi Itämerta kauemmaksi. Samalla asiantuntemuksella syntyy vankkoja mielipiteitä siitä mitä purjehdus on Itämerta kauempana. Siis onkin "ihan sama", jatkaako virtuaalipurjehdusta pallon ympäri, Karibialle vai marikseen.

    Äänestä

  • Nyt ymmärsin. kirjoitti:

    Eli joku seilailee vielä näin syksyllä pelastusveneellä.
    Eikös se colin suunnitellut pelastusveneen rungon?
    Ja taitavat käyttää jonkun verran troolareinakin samaa runkomallia.

    CA:n on alunperin suunnitellut Muumipappa ja prototyyppihän nähtiin pallonkiertojutussa Muumipappa ja meri. Tuo norjalainen entinen autonrengasasentaja vain omi piirustukset itselleen ja lisäsi ruffiin hassunkuriset pyöreät ikkunat.

    Äänestä

  • Nyt ymmärsin. kirjoitti:

    Eli joku seilailee vielä näin syksyllä pelastusveneellä.
    Eikös se colin suunnitellut pelastusveneen rungon?
    Ja taitavat käyttää jonkun verran troolareinakin samaa runkomallia.

    Tämä ei tarkoita pelastusveneeksi vaan muita purjehtijoita myrskyävältä mereltä pelastavaksi jokasään purjeveneeksi. Esimerkiksi Pojanmerelle tai eri puolille Britteisaaria. Ettekö todellakaan tätä tienneet?

    Äänestä

  • kiinnostaa bavaristejakin? kirjoitti:

    Montako suomalaisbavariaa on purjehtinut pallon ympäri? Tiedän vain sen Lindan, jonka reissu tyssäsi kesken. Onko muilla mennyt paremmin?

    "Taitaa olla huonoja nuo CA:t kun noin harva luottaa".
    Taitaa bavat olla hyviä vain keskustelupalstoilla? Bavojahan lienee meilläkin sata kertaa enemmän kuin CA, joten pallonkiertojakin luulisi olevan samassa suhteessa enemmän. Näytöt merikelpoisuudesta kuitenkin puuttuvat yhä, kun vain ongelmista on kerrottu. Kerro sinä nyt niistä suomalaisbavoista, jotka oikeasti ovat seilanneet pallon ympäri. Miten ne kestivät reissun? Oliko mitään ongelmia? Kestikö riki ilman korjauksia? Entä peräsin? Köli? Mitä reittiä suomalaisbavat seilasivat pallon ympäri?

    Vai tarkoititko "maailmalla purjehtimisella" niitä, jotka seilaavat Karibialla tai Välimerellä? Siellähän sinäkin voit purjehtia charter-bavoilla. Mahtava suoritus?

    .. purjehduksen vaativuudesta.

    Ai ettäkö 15.000 nm purjehdus täältä Karibialle ja Pohjois-Atlantin kautta takaisin ei ole mitään, mutta 25.000 nm pallonkierto pasaatireittiä pitkin olisi jonkinlainen veneen "miehuuskoe".

    Salli minun hymyillä.

    Äänestä

  • näkemys.. kirjoitti:

    .. purjehduksen vaativuudesta.

    Ai ettäkö 15.000 nm purjehdus täältä Karibialle ja Pohjois-Atlantin kautta takaisin ei ole mitään, mutta 25.000 nm pallonkierto pasaatireittiä pitkin olisi jonkinlainen veneen "miehuuskoe".

    Salli minun hymyillä.

    En huomannut, että missään viestissä olisi esitetty Karibian retkeä "ei mitään" purjehdukseksi.
    Onhan Pohjois-Atlantti tietenkin iso meri, 46,772 milj km2. Mutta oletko ajatellut, että se ei sittenkään ole kovin suuri muihin valtameriin verrattuna? Tyyni Valtameri on Atlanttiin verrattuna moninkertainen kooltaan (Pohjois-Pacific 83,462 milj. km2, Etelä-Pacific 65,521 milj km2) ja Intian Valtamerikin on Atlanttia suurempi (81,602 milj. km2).

    Vene joutuu todennäköisesti huomattavasti kovemmalle koetukselle myös sillä väheksymälläsi, kaikkein helpoimmalla ja lyhyimmällä pasaatireitillä pallon ympäri kuin retkellä täältä Kanarian kautta Karibialle ja sieltä Azorien kautta takaisin kotiin.
    Jo siinäkin on veneen kestävyyden kannalta suuri käytännön ero, tehdäänkä sillä yhden vuoden Karibian retki vai purjehditaanko valtamerillä kolme vuotta.
    Kolme vuotta lienee tavallisin aikataulu retkipurjehtijan pallon kiertoon, vaikka tiukalla aikataululla ja Uuden Seelannin väliin jättämisellä retki onnistuu 2 vuodessa. Jotkut suomalaisveneet ovat olleet reissussa yli 10 vuotta.

    Hymysi taitaa johtua tietämättämyydestä ja oman kokemuksen puutteesta. En ole purjehtinut CA:lla enkä Bavarialla, en ota niihin kantaa. Omalla paatillani olen kuitenkin tehnyt sekä Karibian reissun että seilannut maapallon ympäri. Veneen kannalta pallon kierto on ehdottomasti kovempi! Omasta ja vmoni mielestä se oli myös paljon suurempi ja hienompi elämänkokemus kuin pelkkä Karibia. Voin suositella sinullekin!

    Äänestä

  • ihan vapaasti. kirjoitti:

    En huomannut, että missään viestissä olisi esitetty Karibian retkeä "ei mitään" purjehdukseksi.
    Onhan Pohjois-Atlantti tietenkin iso meri, 46,772 milj km2. Mutta oletko ajatellut, että se ei sittenkään ole kovin suuri muihin valtameriin verrattuna? Tyyni Valtameri on Atlanttiin verrattuna moninkertainen kooltaan (Pohjois-Pacific 83,462 milj. km2, Etelä-Pacific 65,521 milj km2) ja Intian Valtamerikin on Atlanttia suurempi (81,602 milj. km2).

    Vene joutuu todennäköisesti huomattavasti kovemmalle koetukselle myös sillä väheksymälläsi, kaikkein helpoimmalla ja lyhyimmällä pasaatireitillä pallon ympäri kuin retkellä täältä Kanarian kautta Karibialle ja sieltä Azorien kautta takaisin kotiin.
    Jo siinäkin on veneen kestävyyden kannalta suuri käytännön ero, tehdäänkä sillä yhden vuoden Karibian retki vai purjehditaanko valtamerillä kolme vuotta.
    Kolme vuotta lienee tavallisin aikataulu retkipurjehtijan pallon kiertoon, vaikka tiukalla aikataululla ja Uuden Seelannin väliin jättämisellä retki onnistuu 2 vuodessa. Jotkut suomalaisveneet ovat olleet reissussa yli 10 vuotta.

    Hymysi taitaa johtua tietämättämyydestä ja oman kokemuksen puutteesta. En ole purjehtinut CA:lla enkä Bavarialla, en ota niihin kantaa. Omalla paatillani olen kuitenkin tehnyt sekä Karibian reissun että seilannut maapallon ympäri. Veneen kannalta pallon kierto on ehdottomasti kovempi! Omasta ja vmoni mielestä se oli myös paljon suurempi ja hienompi elämänkokemus kuin pelkkä Karibia. Voin suositella sinullekin!

    En tietenkään ole yhtä kokenut puurjehtija kuin sinä, takana vasta 40.000 nm, josta puolet Atlantilla usean vuoden aikana, lyhyt trippi myös Tyynen Valtameren puolella.

    Olisihan se pallonkierto elämänkokemus, raskas varmaankin. Pallonkierto sitoo purjehtijan veneeseen liian pitkäksi aikaa ja on lähes mahdoton tavata ystäviä tai jälkikasvua. Ei kiinnosta, lähempänä olevat Välimeri ja Karibia ovat minulle riittävän lämpimiä ja mukavia purjehdusalueita. Turha mennä merta edemmäs kalaan.

    Atlantia ylitettäessä pisin yhtämittainen purjehdusväli on noin 3.000 nm, paluureissulla noin 2.000 nm. Tyynellä Valtamerellä välit eivät ole kovin paljon pitemmät. Itse meren kokoerolla ei ole merkitystä, turha siitä on puhua.

    Tuuli- ja myrskytilastojen mukaan Pohjoinen Atlantti on veneilijälle jopa haastavampi kuin Tyyni tai Intian valtameri (kun hurrikaaniaikoina ei yleensä purjehdita).

    Vuoden Karibian kierroksella vene on vedessä ja menossa yhtäjaksoisesti 15-18 kk. Siinä 3 vuoden pallonkierrossa useimmat nostavat veneen ainakin kerran tai pari telakalle ja varsinainen purjehdusaika on tavallisesti yhteensäkin vain alle vuoden. Siitä voi olla monia mielipiteitä, kumpi noista on veneellä raskaampaa. En rupea kinaamaan.

    Kukin tyylillään. Sinä olet tyytyväinen pallonkiertoon, minä Atlantin saariin, Karibiaan ja Välimereen. Ollaan tyytyväisiä valinnoistamme, hyviä puolia molemmissa, turha silti vähätellä, jos jotain huonoa toisen valinnassa.

    Äänestä

  • näkemys.. kirjoitti:

    En tietenkään ole yhtä kokenut puurjehtija kuin sinä, takana vasta 40.000 nm, josta puolet Atlantilla usean vuoden aikana, lyhyt trippi myös Tyynen Valtameren puolella.

    Olisihan se pallonkierto elämänkokemus, raskas varmaankin. Pallonkierto sitoo purjehtijan veneeseen liian pitkäksi aikaa ja on lähes mahdoton tavata ystäviä tai jälkikasvua. Ei kiinnosta, lähempänä olevat Välimeri ja Karibia ovat minulle riittävän lämpimiä ja mukavia purjehdusalueita. Turha mennä merta edemmäs kalaan.

    Atlantia ylitettäessä pisin yhtämittainen purjehdusväli on noin 3.000 nm, paluureissulla noin 2.000 nm. Tyynellä Valtamerellä välit eivät ole kovin paljon pitemmät. Itse meren kokoerolla ei ole merkitystä, turha siitä on puhua.

    Tuuli- ja myrskytilastojen mukaan Pohjoinen Atlantti on veneilijälle jopa haastavampi kuin Tyyni tai Intian valtameri (kun hurrikaaniaikoina ei yleensä purjehdita).

    Vuoden Karibian kierroksella vene on vedessä ja menossa yhtäjaksoisesti 15-18 kk. Siinä 3 vuoden pallonkierrossa useimmat nostavat veneen ainakin kerran tai pari telakalle ja varsinainen purjehdusaika on tavallisesti yhteensäkin vain alle vuoden. Siitä voi olla monia mielipiteitä, kumpi noista on veneellä raskaampaa. En rupea kinaamaan.

    Kukin tyylillään. Sinä olet tyytyväinen pallonkiertoon, minä Atlantin saariin, Karibiaan ja Välimereen. Ollaan tyytyväisiä valinnoistamme, hyviä puolia molemmissa, turha silti vähätellä, jos jotain huonoa toisen valinnassa.

    "..turha silti vähätellä, jos jotain huonoa toisen valinnassa".

    En todellakaan ole vähätellyt sinun enkä kenenkään muunkaan harrastuksia. En vähättele, vaikka suurin "saavutuksesi" olisi purjehdus Ahvenanmaan saaristossa. Siitä ei ollut kysymys.

    Minua ihmetyttää se, että esität kantoja sellaisesta, josta sinulla ei ole lainkaan omaa kokemusta ja mielikuvatkin outoja. Totesit itse, ettei sinua edes kiinnosta pitkät valtameripurjehdukset - "Turha mennä merta edemmäs kalaan".

    Eihän nyt verrattu sitä, mikä ketäkin kiinnostaa. Kuvittelitko, ettei myös minua kiinnosta esim. Atlantin saaret. Monet niistä ovat jo tuttuja: Shetlanti, Färsaaret, St Helena, Iles du Salut, Fer. de Noronha, Azorit jne. Uusia reissuja on tarkoitus tehdä, koska paljon on näkemättä ja kokematta. Ehkä Islanti seuraavaksi, koska on yhä jäänyt käymättä. Suomen saaristo on upea edelleen, turistejakin vähemmän kuin Karibian itäisillä saarilla...(Karibialle en todellakaan enää kaipaa).
    Eihän nyt kysymys kuitenkaan ollut mistään muusta kuin veneen kestävyydestä ja siitä minkälaiset purjehdukset sitä eniten kuormittavat. Miksi otat kantaa, kun et tiedä?

    Etkö siedä niiden mielipiteitä, jotka ovat seilanneet sinua enemmän ja kauemmin? Keskustelun ei tarvitse olla kinaamista, mutta ei myöskään pelkkää mielikuviin perustuvien väittämien esittämistä.

    Äänestä

  • ihan vapaasti. kirjoitti:

    En huomannut, että missään viestissä olisi esitetty Karibian retkeä "ei mitään" purjehdukseksi.
    Onhan Pohjois-Atlantti tietenkin iso meri, 46,772 milj km2. Mutta oletko ajatellut, että se ei sittenkään ole kovin suuri muihin valtameriin verrattuna? Tyyni Valtameri on Atlanttiin verrattuna moninkertainen kooltaan (Pohjois-Pacific 83,462 milj. km2, Etelä-Pacific 65,521 milj km2) ja Intian Valtamerikin on Atlanttia suurempi (81,602 milj. km2).

    Vene joutuu todennäköisesti huomattavasti kovemmalle koetukselle myös sillä väheksymälläsi, kaikkein helpoimmalla ja lyhyimmällä pasaatireitillä pallon ympäri kuin retkellä täältä Kanarian kautta Karibialle ja sieltä Azorien kautta takaisin kotiin.
    Jo siinäkin on veneen kestävyyden kannalta suuri käytännön ero, tehdäänkä sillä yhden vuoden Karibian retki vai purjehditaanko valtamerillä kolme vuotta.
    Kolme vuotta lienee tavallisin aikataulu retkipurjehtijan pallon kiertoon, vaikka tiukalla aikataululla ja Uuden Seelannin väliin jättämisellä retki onnistuu 2 vuodessa. Jotkut suomalaisveneet ovat olleet reissussa yli 10 vuotta.

    Hymysi taitaa johtua tietämättämyydestä ja oman kokemuksen puutteesta. En ole purjehtinut CA:lla enkä Bavarialla, en ota niihin kantaa. Omalla paatillani olen kuitenkin tehnyt sekä Karibian reissun että seilannut maapallon ympäri. Veneen kannalta pallon kierto on ehdottomasti kovempi! Omasta ja vmoni mielestä se oli myös paljon suurempi ja hienompi elämänkokemus kuin pelkkä Karibia. Voin suositella sinullekin!

    mennä lasten nukkumaan. Ainoa ero tähän keskusteluun lasten hiakkalaatikolla käytyyn keskusteluun on se että tämä on kirjoitettua tekstiä. Sisällön laatu on samaa tasoa. Toinen kehuu omaa, toinen vähättelee toisen jne..
    Menkää päiväunille, jos ei ole töitä.
    T: päiväkodin hoitaja

    Äänestä



  • === kirjoitti:

    ...vaikkapa vain veneilytietämyksen kannalta. Netistä löytyy sadoittain linkkejä.

    Alkuperäisiä colinarchereita on modifioitu ja rakennettu monen kokoisiksi. Alle 40-jalkaisten kokosuokassa Tayana näyttää olevan varsinkin jenkkipeurjehtijoiden suosiossa samoin kuin Westsail ja HC.
    Jopa Robin Knox-Johnstonin kuuluisa vene mainitaan CA:n modifikaatioksi.


    http://highseasdrifter.com/
    http://en.wikipedia.org/wiki/Robin_Knox-Johnston
    http://www.hanschristianyachts.com/

    Äänestä

  • meripelastusalukseksi! kirjoitti:

    Tämä ei tarkoita pelastusveneeksi vaan muita purjehtijoita myrskyävältä mereltä pelastavaksi jokasään purjeveneeksi. Esimerkiksi Pojanmerelle tai eri puolille Britteisaaria. Ettekö todellakaan tätä tienneet?

    Onko CA palamatonta materiaalia?

    Jos palaa, niin ei saa mennä lähelle muita.

    Äänestä

  • kannattaa tutkailla.... kirjoitti:

    ...vaikkapa vain veneilytietämyksen kannalta. Netistä löytyy sadoittain linkkejä.

    Alkuperäisiä colinarchereita on modifioitu ja rakennettu monen kokoisiksi. Alle 40-jalkaisten kokosuokassa Tayana näyttää olevan varsinkin jenkkipeurjehtijoiden suosiossa samoin kuin Westsail ja HC.
    Jopa Robin Knox-Johnstonin kuuluisa vene mainitaan CA:n modifikaatioksi.


    http://highseasdrifter.com/
    http://en.wikipedia.org/wiki/Robin_Knox-Johnston
    http://www.hanschristianyachts.com/

    ensimmäinen veneensuunnittelija joka oli julkihomo. Miettikää sitä.

    Äänestä

  • oli... kirjoitti:

    ensimmäinen veneensuunnittelija joka oli julkihomo. Miettikää sitä.

    ja pointti oli?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vedessä, kirjoitti:

Kaivopuistonrannassa, bavariat ja FG:t kuivumassa jo kuukauden. CA:t ovat kovankelin veneitä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu