Käykääpäs u-arvon nimeen vannojat lukemassa eilistä Rakennuslehteä, vaikka netissä. Ja jatkoa seuraa kuulemma ensi viikolla:
"Tutkijoilta tekninen tyrmäys energiamääräysten kiristykselle"
"Vaipparakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee, kun rakenteiden lämmöneristystä lisätään. Tämä johtuu siitä, että rakenteiden ulko-osat viilenevät, jolloin kosteuden kondensoitumiselle ja homeen kasvulle on niissä suotuisammat olosuhteet."
- Mitä minä olen aina sanonut. Eläköön järjen käyttö ja eristämättömät massiivirakenteet!
"Tutkijoilta tekninen tyrmäys energiamääräysten kiristykselle"
"Vaipparakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee, kun rakenteiden lämmöneristystä lisätään. Tämä johtuu siitä, että rakenteiden ulko-osat viilenevät, jolloin kosteuden kondensoitumiselle ja homeen kasvulle on niissä suotuisammat olosuhteet."
- Mitä minä olen aina sanonut. Eläköön järjen käyttö ja eristämättömät massiivirakenteet!
Vastaukset 15
Vanhimmat
ulkopintaan jos on n-milliä rappausta ja kahteen kertaan maalattu.
Sisältä iv vie kosteuden ulos, joten homejutut voi unohtaa esim lammitalojen osalta.
Ulkoseinässäsi on kosteutta, ja se kulkee sisältä ulospäin. Siinä kohtaa missä kosteus kohtaa kylmän rajapinnan, se tiivistyy vedeksi.
Kosteusmäärät jotka kulkevat ulkoseinän läpi harkkotaloissa ovat sitä pienempiä, mitä höyrytiiviimpi on rungon rakenne. Käytettäessä sisäpuolella höyrynsulkuna muovikalvoa, niin kosteutta seinään ei pääse laisinkaan sisäpuolelta.
Kosteuden kondensoitumiseen vaikuttaa ulkopuolen lämpötila, jolloin noin puolet vuodesta kosteus poistuu kivitalon seinästä tehokkaasti ulospäin.
Talviaikaan vesihöyryn kondensoitumiselle on pieni mahdollisuus, mutta se kuivuu sitten ulospäin taas lämpötilan noustessa.
Suurin kosteusmäärä tulee varmasti harkkojen valamisen yhteydessä, mutta sekin on mittauksin todettu kuivuneen riittävästi jo muutamassa vuodessa.
Homeen muodostumiseen vaaditaan yli 70 % suhteellisia kosteuksia ja happea, kumpaakaan ei löydy riittävästi tiiviiden kivitalojen rungosta.
Parasta olisi saada pääosa lämmöneristeestä rakenteen ulkopuolelle, jolloin lämpötila kantavassa rungossa nousee ja suhteellinen kosteus laskee.
Mielipiteet ovat muutenkin yleisesti vain mielipiteitä ja Suomen parhailla asiantuntijoilla nekin menevät selkeästi ristiin. Joten kovin vakuuttavia eivät TTK:n sensaatiohakuiset väitteet eivät ole.
Eristäminen on aina kannattavaa ja myös pakko, että voimme saavuttaa päästötason, johon olemme kansainvälisesti sitoutuneet.
Niin, tuo on sinun mielipiteesi. Hauskaa, että sanot tutkijoiden mittauksiin perustuvia johtopäätöksiä "sensaationhakuisiksi". TTY:ssä ovat varmasti ylpeitä!
Vuosia erilaiset harkkotalot ovat saaneet rauhassa syöttää ihmisille puppua u-arvosta ja sen vaikutuksista. Se on minun mielestäni sensaatio.
lammitalo kaasutäyttesini ikkunoineen vie hurjasti vähemmän energiaa kuin sun rintsikkas:-)
Minkä minä sille voin, että Lammisi on tulevien normien mukaan energiasyöppö, eikä Lammin harkot pääse lähellekkään passiivitalon speksejä.
Koska alat eristämään taloasi?
Pari kohtaa vähän mietityttää, teoriaosuus pitää varmasti teoriassa paikkansa mutta muutamaa kohtaa haluan kommentoida.
"Käytettäessä sisäpuolella höyrynsulkuna muovikalvoa, niin kosteutta seinään ei pääse laisinkaan sisäpuolelta."
Eli minkälaisen höyrynsulun ajattelit laittaa kivitaloon sisäseinään. Samanlaisen kuin puutaloihin?
"Mielipiteet ovat muutenkin yleisesti vain mielipiteitä ja Suomen parhailla asiantuntijoilla nekin menevät selkeästi ristiin."
Jos mielipiteet menee näin ristiin ammattilaisillakin niin itse en lähtisi ensimmäisenä kokeilemaan todellista toimivuutta.
"Eristäminen on aina kannattavaa ja myös pakko, että voimme saavuttaa päästötason, johon olemme kansainvälisesti sitoutuneet."
Liika eristäminen on kannatamatonta kustannuksiin ja riskeihin nähden. Järkevää on panostaa lisäeristys maalämpöön, tehdä talosta mahdollisimman tiivis ja huolehtia tehokkaasta ilmanvaihdosta. Näin myös maailma pelastuu!
sulla on, koska noin ketuttaa lammitalo:-)
En silti väitä sitä passiivitaloksi.
Tulevien normien mukaan taloni on energiasyöppö. Itse en tätä mieltä ole, mutta lainsäätäjät tuntuvat olevan.
olisi olisi ikiliikkuja keksitty. Nobel lautakunnalla ei kuitenkaan passiivitaloista ole tietoa.
Minunkin on kommentoitava. "Suurin kosteusmäärä tulee varmasti harkkojen valamisen yhteydessä, mutta sekin on mittauksin todettu kuivuneen riittävästi jo muutamassa vuodessa."
Siis riittävästi jo muutamassa vuodessa. Miten paljon vie energiaa ja mitä asukkaalle maksaa pelkästään tämä ylimääräinen kosteuden häätö, joka vie muutaman vuoden? Milloin se luvattu u-arvon taso on saavutettu ja millä lisähinnalla?
Tämäkin on laskelmissa otettava huomioon, kun haluamme "saavuttaa päästötason, johon olemme kansainvälisesti sitoununeet".
Ensimmäisenä vuotena voi kulua 10000kWh enemmän kuivumisen vuoksi. Tapauskohtaista tietysti....
Ensimmäisen vuoden jälkeen meillä lämmityskulut ovat ollet -1 000kWh. Fortum maksaa meille joka vuosi kun myymme heille lämpöä.
Näin tapauskohtaisesti tietenkin.
vesikuution haihduttaminen vie 700kWh. Riippuu tapauksesta montako kuutiota vettä sieltä talosta haihtuu ja haihduttaako sen auringon lämpö vai sähkölämpö.
Harva kuitenkaan sulkee taloaan kuivattamisen ajaksi muovipussiin ja kuivaa taloaa sähköllä.