Miksi menneisyydestä ei pääse järkeilemällä eroon, vaan kaikki ne tunnejutut nousee aina vaan muistoista. Vaikka päättää, että mennyt on mennyttä niin silti. Mutta tällanen painolastiensa raahaaja kun on niin minkäs teet. Hyvä esim. on että, vein UFF-laatikkoon hemmetinmoisen kasan vaatteita ja nyt surettaa jo muutama, niin että pitäskö mennä takaisin onkimaan niitä sieltä laatikosta. Kun niihinkin liittyy muistoja :(
No joo kunhan mietin ja jatkan elämäni pakkamista laatikoihin.
No joo kunhan mietin ja jatkan elämäni pakkamista laatikoihin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
huomaamaan, että pääasia on kuitenkin se, että on jotakin tekemistä. Ja sinulla onnellisella sitä nayttää olevan :-D
Ainakin näinä päivinä on tekemistä ja ihan oikeaa sellaista. Ja siis muuta kuin että vien tavaroita keräyslaatikoihin ja haen pois :D
Mut muuttoa teen ja yritän luopua tavaroista ja muistoista joita ne herättää. Tässä pakatessa soljuu koko elämä silmien ohitse pikkuhiljaa. Onhan tämä kuitenkin onnellista, on! :)
minäkin tein tässä hiljattain, purin mennyttä elämää kuin lankakeriä ja nyt voin sanoa, että se täytyy kyllä tehdä, että pystyy kutomaan sen uuden villapaidan. Jossain vaiheessa on hyvä purkaa pois liikaa painolastia, sillä muuten sitä kertyy liian paljon ja asiat jumiutuu. ;) Yllättävän paljon niitä lankakeriä minulla oli keriytynyt ja raskasta se oli, mutta nyt tuntuu jo paljon kevyemmältä. Sitä samaa toivon sinulle, anna uusien tuulien tulla tupaan.
Raskasta kaikkien menneiden puiminen on, mutta toisaalta uutta kasvua ei synny jos vanhaa ei oo käsitellyt. Mutta on vain niin vaikeaa hyväksyä joitakin asioita, unohtaa tai antaa anteeksi sekä itselle että muille. Aika tehnee tehtävänsä kuitenkin näissäkin jutuissa ja uudet elämän kuviot.
Uusia tuulia uuteen tupaan, niitä kaipaan :)
Kiitos sulle vastauksestasi ja hyvää yötä!
johonkin laatikoihin. Onhan niitä hyvä käsitellä ja järjestellä jotta niitä ois helpompi ymmärtää, mutta ei niitä mihkään laatikkoon voi sulkea ja heittää pois. Tai ei se ainakaan multa ole onnistunut. Ehkei kannata mennä pönkimään niitä vaatteita takaisin, voit vaikka juuttua kiinni :P
Ajattele että ne voivat olla rakkaita myös seuraavalle käyttäjälleen.
Eipä tietenkään muistoja voi heittää pois.
Mutta jotkut huonommat vois kyllä hoidella johonkin tunteiden keräyslaatikkoon :)
Kyllä ne vaatteet mitä tonne vein, on menetettyä. Ei sieltä kuilusta niitä pois saa ja ei oikeesti ois mitään järkeäkään. Pakko vain luopua turhasta materiasta ja toivoa, että joku muu saa niistä vielä itselleen vaikka lämpöä.
Jeps, ja illan jatkoa sulle!