"Kirkkaan vihreä sinilevä aiheuttaa erityisesti Gotlannin lähistöllä havaitun, joka kesä toistuvan ilmiön, jota siellä kutsutaan ’meren kukinnaksi’. - - Tavallisesti Juhannuksen aikaan, mutta myös myöhemmin kesällä sinilevä lisääntyy aivan uskomattomiin määriin. Kalastajat vakuuttavat, että sen meren pinnalle muodostama matto on niin tiheä ja syvä, että veneet ajoittain tuskin pääsevät eteenpäin. - - Viime kesänä elokuun alussa ajautui rannoille niin käsittämätön määrä tätä kuollutta pikkukasvia, että se ulottui paksuna harmaankeltaisena peitteenä kauaksi merelle, kasautui rantaveteen ja levitti mädäntyessään löyhkäänsä".
Näin kuvasi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian meritutkija, maisteri Lindström havaintojaan Itämereltä kesällä 1854. Raportin ja vuoden lehtikuvaksi valitun näkymän välillä on kulunut aikaa lähes 160 vuotta."
http://yle.fi/mot/mb080519/kasikirjoitus.htm
Mitä suomalaisen 2000-luvun maanviljelijän olisi pitänyt tehdä toisin, jotta edelläkerrottua ei olisi päässyt tapahtumaan Gotlannin lähellä vuonna 1854?
Näin kuvasi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian meritutkija, maisteri Lindström havaintojaan Itämereltä kesällä 1854. Raportin ja vuoden lehtikuvaksi valitun näkymän välillä on kulunut aikaa lähes 160 vuotta."
http://yle.fi/mot/mb080519/kasikirjoitus.htm
Mitä suomalaisen 2000-luvun maanviljelijän olisi pitänyt tehdä toisin, jotta edelläkerrottua ei olisi päässyt tapahtumaan Gotlannin lähellä vuonna 1854?
Vastaukset 8
Vanhimmat
itämeri on voinut pahoin ennenkuin tehoviljelyksestä tiettiin mitään.
Kiitos ketjun avaajalle! Tärkein vesistöjen rehevöittäjä fosfori on ilmeisesti oppinut lentotaidon! Lannoitefosfori kun ei maahan laiton jälkeen liiku kuin sentin vuodessa sivusuunnassa ja 5 senttiä pystyyn.
Tosiasiassa fosfori kyllä lentää. Mutta ei lannoitefosfori. Kaikissa eläin, kasvi ja sienikunnan poltettavissa osissa on fosforia. Vain pieni osa jää tuhkaan. Isoin osa menee savuna taivaalle. Sieltä se tulee alas sateen tuomana. Eri arvioiden mukaan 6- 10 kg vuodessa hehtaarille Lannoitukseen siitä ei ole paljon apua. Maahan satanut kyllä sitoutuu paikalleen ja on myöhemmin käytettävissä. Mutta veteen joutunut voi seilata vaikka merelle. Kokonaisuudessa sillä seilanneella ei ole isoa merkitystä. Merissähän on niitä hehtaareita myös!
77hjuhh
Maatalouden vesistökuormitus
Maatalousalue. Kuva Timo Yrjänä.
Peltoviljelystä aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus on yksi merkittävimmistä maatalouden ympäristöhaitoista. Pelloilta vesistöihin vuosittain huuhtoutuvan fosforikuormituksen määrän on arvioitu olevan 0,9 - 1,8 kg/ha ja typpikuormituksen 10 - 20 kg/ha (Rekolainen ym. 1995).
sama määrä huuhtoutusi vaikka ensimmäistäkään hehtaaria ei olisi raivattu, viljely on estänyt valumia, muistetaan vai vuosisadan kestänyt kaskiviljelys.
-
-
.-.-.-.-.