en nyt tarkoita fyysisesti laulun löytämistä. Surullinen on tämä tyttö tänään.
Mä mistä löytäisin sen laulun...
ent.tehtaantyttö
17846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
mistäs nyt kenkä puristaa?
yhteistä puhekieltä (säveltä) nyt vain vaikea löytää...kumppanin kanssa. Ei sen kummenpaa.
Näillä suhde- ja kommunikaatio-ongelmilla on taipumus kärjistyä juuri viikonloppuina, samalla kun on odotuksia.
kun toinen pysyvästi ja vakavasti sairastuu..ei katso päivää..
apuja edes yrittää antaa, kun ei tiedä mitä kumppanilla tarkotat. Ei ole sama asia, vaikka niin meinasitkin sanoa.
Vieköhän netti kumppanisi mielestä liikaa aikaa?
Tullut netille mustasukkaiseksi.
Tätä kannattaa aina välilä hunterata itte kenenki.
Vai ei sen kummempaa? Minusta se on aika tavallakin kummempaa, kun lukee näitä erojuttuja tälläkin palstalla.
Asiat on aina niin kauan hyvin kun puhutaan, mutta sitten kun tulee hiljaista, niin sillon kannattaa jo huolestua.
Ei semmosta suhetta ookhaan, etteikö joshain vaiheesa välilä vähän joku mättäs.
Kannattaisiko kerrata Kärlekens Språk ihan itsekseen ensin, ennenkuin menee pidemmälle?
Omista päivä sosiaaliselle mietinnälle, vaikka kyllähän tätä palstailuakin siksi voinee hyvällä syyllä kutsua.
Se on jotenki vaikeaa olla mitenkään avuksi, kun ei tunne eikä tiedä mitään aikasemmista asioista.
Toivon vain, että huomenna kaikki on toisin.
Eli molempien kannalta paremmin.
Mitäpä tuohon näin outona osaa muuta sanoa.
En kehtaa höpöttämmänkhään alakaa toisen tunneasioilla. Se ei liene parasta tässätilanteessa.
Voinhan mie sitte ko huohmaan että olet paremmala mielelä, niin höpistä vaikka siitä Kairosta. Jos sie halvat sitte vielä kuulla.
Mie alan nyt tekemhään poropataa ruuaksi viikonloppua varten
Tullee siihen karijalanpaistilihojaki, poron potkasiivujen(2cm) lisäksi.
Kuulostele, ennenkö mätät elämää takasin.
Asioilla on taipumus järjestyä.
Se on moro, osta poro, halapa ja nilikkujalaka.
Älä nyt ota sekhaantumisena, mutta sitä varten kai tänne kirijotelhaan, että joku jothain välilä vastaaki.
lähetin tuon ekan ennenkö luin jatkoa.
Sitä tuntee itsensä pieneksi ja voimattomaksi kun tuollaista tulee eteen.
Niin kauan on toivoa, kun on elämää.
viisaita kirjoitat. Niinkuin aina. Ei ole tämä netti syy, meidän ongelmiin. Syyt on syvät ja raskaat. Sitä ihminen on sill´vitsii rakennettu, että, aina parhaansa yrittää ja toivoo ja uskoo. Mutta, aina ei riitä. Kyllä tuota mustasukkaisuuttakin mieheltä löytyy, myönnän minä senkin mutta ihan normaaliahan se on. Jos, ei liiallisuuksin mene.
Meillä nää ongelmat oli odotettavissa. Ei siinä mitään. Menisiki tämä elämä aina "oppikirjojen" mukaan, sitä minä vaan toivon, vaikka epärealistinen tuo toive on että, jos on hyvä parisuhde niin siinä toinen puoliso ei vakavasti sairastuisi. Tässä iässä kun jo ollaan. Niin mahdotontahan se on. Jos, ei vie suoraan kuolema niin sitten vakava sairaus. Ei siinä itse paljon voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Siksi, niin toivottomalta tänään tuntuunkin.
Monesta olen elämäni aikana selviintynyt. Sitkeä jääräpää kun naisihmisenä olen. Vähästä en lannistu. Pikku-asioita ja vastoin käymisiä kun edes huomaa. Iloisesti niiden yli hyppään. Liekö se sitten lopulta vaan yhden lajin typeryyttä sekin. Periksi tekisi nyt mieleni. antaa, siksi nämä kuumat kyyneeleet.
Kyllä se meilläkin tämä perinteinen juttu on, naisena tunnepuolen asioita on vaan helpompi käsitellä, miehillä tuo asianlaita kun yleensä vähän toisin. Yleistää ei ole nyt suinkaan tarkoitus.
Pitää minunkin tästä, ryhdistäytyä ja kahvit itselleni keittää. Lupasin nuoremman pojan kanssa, että tänään lähdetään hänelle vaateostoksia tekemään. Kun kotia tulee. Ei viitsi lapselle suruaan näyttää. Hämmentyy vaan..
kyllä tämä tästä. Eihän se elämä mitenkään mene ettei se jotenkin mene.
...köllähdäpäs sängyn päälle pötkölle, ota hyvä asento. Säleverhot kiinni, saat sopivaa hämäryyttä huoneeseen. Sulje silmäsi, hengitä syvään ja ajattele, kuinka Iiiihanaa elämä loppujen lopuksi on.
Minäpäs lähetän sinulle Oikeita säveliä, sormillani.
Siirryn soittimen äärelle, keskityn sinuun ja plimpautan sävelet lentäen sulle. Hyvä idea.
Muutaman tahdin jälkeen, olosi on suruton.
Mitä haluaisit kuulla. Sävel on vapaa.
tätä suruani kun ei pois minulta kokonaan saa. Mutta, että edes hiukan..helppotais tämä elämä..kyllä se siitä sitten taas..
laittaisitko tuon; Rakastan Elämää. G.Otsin mukaan laulamaan.
Oon soitellut sitä mun äidille.
Etsin kaapista nuotit ja soitan sua aatellen :)
Saat huonomman version, sillä kukaan ei laula, mutta pientä lohdutusta ja ajatuksia Vaasasta :)
Vanha mies kertoi Zorballe elävänsä siten, kuin ei kuolisi koskaan. Zorbas totesi elävänsä niin, kuin kuolisi koska tahansa.
Tuo on tietysti aika yksioikoista ajattelua, mutta siihen sisältyy hyvin vapaa ja armollinen asenne itseään kohtaa.
Anna mielesi vapaana lentää,
sen suuresti surra tai hiljaa,
salli kielesi vaiti olla,
kun ääni ei ilolla kulje
oikein ajatteli Zorba. Vaikeaa on se höppänälle, vaan suun supussa pitää, siitä kun ei edes surussa tahdo tulla mitään.
Taidan lähteä viikonloppuna yksin metsään käymään. Siellä on nyt hiljaista ja hyvä käyskennellä...kyllä se minun mies sen ymmärtää ja antaa minun mennä.
Kyllä minä tuon Zorban kanssa samoin ajattelen, en pelkää elämää miksi siis kuolemaa.
Toivottavasti ei enempää. Sulje silmäsi ja kuuntele.
http://www.youtube.com/watch?v=Funp7JTWp2A
Tämän jälkeen iloista ja railakasta perjantaita sinulle.
mutta tässä olisi hieman piristystä saarelaisin maisemin.
http://www.youtube.com/watch?v=Izmwlk8PLr0
Äläkä koskaan unohda todellista ystävää,
http://www.youtube.com/watch?v=sREk3WmG7Ao
toivottavasti näistä löytyy edes hivenen lohtua.
näin se vaan on. Elämä on otettava vastaan sellaisena kun se tulee. Halusi tai ei. Hyvää viikonloppua Teille kaikille.
Lähden nyt tästä, valmistautumaan, poika kun kohta tulee. Suljen koneeni.
Lämmin Kiitos.
t.ent.tehtaantyttö
Merja Rantamäki on tai oli naimisissa entisen koulutoverini kanssa. Pohjanmaan likkoja.
Minä etsin sinun kärsivällisyyttäsi minun suhteeni
ja minun kärsivällisyyttäni sinun suhteesi,
jotta voisimme yrittää yhdessä uudelleen,
jotta emme molemmat luovuttaisi.
Emme saa unohtaa,
mitä kaikkea jo olemme saaneet aikaan.
Emme saa kadottaa sitä
minkä yhdessä olemme rakentaneet.
Meidän täytyy ymmärtää uudestaan unelma,
joka meillä kerran oli,
kypsemmin, vähemmin vaatimuksin, aikuisemmin.
Jos emme sitä tee,
vajoamme synkeään yksitoikkoisuuteen.
Haluatko sinä
etsiä elämää
yhdessä minun kanssani.
Kirjasta; Etsin itseäni ja paikkaani maailmassa.
Kirj. Ulrich Shaffer
Toivon kaikkea parasta elämääsi, kaikesta huolimatta.