Hän sanoi: >>En aio koskaan osallistua sodanvastaiseen mielenosoitukseen. Jos pidätte mielenosoituksen rauhan puolesta, kutsukaa minut.>>
(Jack Canfield)
***
Hale Dwoskin (opettaja ja sedona-metodin kehittäjä):
Me luomme kaiken, mitä ajattelemme. Jos siis esimerkiksi olemme todella vihaisia sodista ja taisteluista ja kärsimyksistä, me lisäämme oman energiamme niiden käyttöön. Meidän ponnistelumme tuottaa itse asiassa vastustusta.
>>Se, mitä vastustat, pysyy.>>
Garl Jung (1875-1961)
Otteet kirjasta >>Salaisuus>> (the Secret)
***
Mulle on käynyt kummallisesti. Nyt kun yhtenä Mopin palstalaisena olen ollut saavaninani haasteen lähteä mukaan ns SRK-oppeja vastaan, mulle on tullu halu vetäytyä koko palstakeskusteluista pois...ainakin sen tyylisten aihepiirien keskusteluitten osalta.
Oon havahtunut et "hyvänen aika, mihin oikeesti tämmönen 'sisäpiirien' asioitten vatvominen saattaa johtaa. Eli kun se taho, joka haasteen antoi tai ainaski mie koin sen haasteeksi, halusi herättää porukkaa ajattelemaan tavallaan, mulle kävi päinvastoin.
En tarkoita sitä, etteikö meikäläisyydessä olisi edelleenki asioita, jotka pitäisi selvittää ja suoranaisia vääryyksiä, mitä vastaan pitäisi seistä...mutta jotenki mua rupes ahistamaan sellainen "nyt tai ei koskaan" -meininki. Kun taas itte ajattelen keskusteluitten olevan jo pikkuhiljaa alkamassa ja et jos nyt ruvetaan runnomaan eteenpäin, jäljet voivat olla yhtä tuhoisia kuin 70-luvullakin. Ja minulle henkkoht asialla on merkitystä, siis et miten asioita hoidetaan ja mitkä ovat mahd seuraamukset.
Mutta seki on mahollista et 'haasteenheittäjätaho' on oikeessa ja jos he lähtevät asiaansa toimittamaan tavallaan, sillä on loppuviimeks puhdistava vaikutus. Ja jälkeenpäin saattaisi Ankkaki sannoo et "hyvä ku ette kuunnelleet mua ja toimitte omien näkemystenne valossa".
Kuitenki tällä hetkellä ja sillä elämänkokemuksella jok miulla on, miun näkemykseni ovat em kaltaisia.
(Jack Canfield)
***
Hale Dwoskin (opettaja ja sedona-metodin kehittäjä):
Me luomme kaiken, mitä ajattelemme. Jos siis esimerkiksi olemme todella vihaisia sodista ja taisteluista ja kärsimyksistä, me lisäämme oman energiamme niiden käyttöön. Meidän ponnistelumme tuottaa itse asiassa vastustusta.
>>Se, mitä vastustat, pysyy.>>
Garl Jung (1875-1961)
Otteet kirjasta >>Salaisuus>> (the Secret)
***
Mulle on käynyt kummallisesti. Nyt kun yhtenä Mopin palstalaisena olen ollut saavaninani haasteen lähteä mukaan ns SRK-oppeja vastaan, mulle on tullu halu vetäytyä koko palstakeskusteluista pois...ainakin sen tyylisten aihepiirien keskusteluitten osalta.
Oon havahtunut et "hyvänen aika, mihin oikeesti tämmönen 'sisäpiirien' asioitten vatvominen saattaa johtaa. Eli kun se taho, joka haasteen antoi tai ainaski mie koin sen haasteeksi, halusi herättää porukkaa ajattelemaan tavallaan, mulle kävi päinvastoin.
En tarkoita sitä, etteikö meikäläisyydessä olisi edelleenki asioita, jotka pitäisi selvittää ja suoranaisia vääryyksiä, mitä vastaan pitäisi seistä...mutta jotenki mua rupes ahistamaan sellainen "nyt tai ei koskaan" -meininki. Kun taas itte ajattelen keskusteluitten olevan jo pikkuhiljaa alkamassa ja et jos nyt ruvetaan runnomaan eteenpäin, jäljet voivat olla yhtä tuhoisia kuin 70-luvullakin. Ja minulle henkkoht asialla on merkitystä, siis et miten asioita hoidetaan ja mitkä ovat mahd seuraamukset.
Mutta seki on mahollista et 'haasteenheittäjätaho' on oikeessa ja jos he lähtevät asiaansa toimittamaan tavallaan, sillä on loppuviimeks puhdistava vaikutus. Ja jälkeenpäin saattaisi Ankkaki sannoo et "hyvä ku ette kuunnelleet mua ja toimitte omien näkemystenne valossa".
Kuitenki tällä hetkellä ja sillä elämänkokemuksella jok miulla on, miun näkemykseni ovat em kaltaisia.
Vastaukset 102
Vanhimmat
Kävin muutama vuosi sitten Äiti Teresan entisessä kodissa Kalkutassa. Koti on aivan Kalkutan keskustassa. Se ei ole mikään suuri turistikohde - vain muutama ihminen oli silloin, kun olin matkakaverini kanssa.
Siellä oli 2-3 Äiti Teresan järjestön sisarta, kynttilät paloivat, oli kuvia Äiti Teresasta, pöydällä iso avattu Raamattu. Oven eteen piti riisua kengät. Paikka oli täydellinen vastakohta sille valtavan suurkaupungin sykkeelle, jonka sydämessä koti sijaitsi. Olisi melkein kuullut höyhenen putoavan lattialle. Suurkaupungin jyske ja melu ikäänkuin pysähtyi siellä.
M.
houkuttelevalta paikalta...
Tuossa kirjassa (the Secret) ajatuksena on se et jos johki asiaan suunnataan energia, se asia lisääntyy. Jos esim huumeita vastustetaan, se lisää huumeitten käyttöä. Ja että pitäis suunnata energia positiivisiin asioihin, niin se lisääntyy ja se tavallaan kuihduttaa sen asian, mikä on negatiivinen.
Eli jos ajattelee esim meikäläisyydessä tapahtuneita vääryyksiä. Jos niitä aletaan vastustamaan jollakin keinoilla, se lisää energiaa niihin, mutta jos suunnataan energiaa hyviin asioihin, tässä tapauksessa evankeliumin ilosanoman korostamiseen, se lisää energiaa siihen. Kumpaa asiaa haluaa siis lisätä, energia pitää kohdistaa siihen.
Juu-juu, vääryydet pitää korjata. Mutta uutta ajatteluvinkkiä!
meneteltiin? Mitä teki Paavali Galatiassa - Korintossa? Oliko hänellä samat menetelmät, kuin äiti Teresalla? Jos näin menetellään, niin voidaan Jeesuskin panna pois virasta seurakunnan päänä.
Ne tunteet jotka koette x-vl kanssa johtuu ihmisestä, teidän psyyken puolustusmekanismista, että voisitte pysyä terveen - toimintakykyisinä, ei raamatunopetuksista.
Jos kaikki näin tomisivat, niin ei meillä olisi Luterilaista kirkkoa, ei Paavalin kirjoituksia, ei koko oikeaa uskonkäsitystä. Niin, voisimme porukalla "hymistä" rakkaudesta, että kaikki se peittää, jaa mutta tämäkin taisi olla Paavalin kirjeestä. Joten ei olisi sitäkään!
puhuu täyttä asiaa!
Jos, olisit malttanut miettiä kirjoitukseni sanomaa. Olisit havainnut, että tuin "ankan" ajatusta siitä, ettei pidä lähteä "sotimaan", jos "rahat" eivät riitä.
Muistatko Jeesuksen vertauksen kuninkaasta joka harkitsi sotaan lähtöä? Jeesus sanoi: Luuk. 14:31. Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?"
Eli viestini oli se, että tulee rukoilla Jumalalta johdatusta ja voimia, että kestää sodassa, johon lähtee. Minä tiedän mistä puhun, käyn tätä "sotaa" parhaillaan ja sanonpa, että monet kerrat on ollut "siipi maassa" ry:n uskovien ilkeyden ja pahuuden takia. Tähän on kyllä sanottava, että he eivät sitä itse tunnista - pahuuttaan, tappoivat fariseukset Jeesuksenkin ihan pelastaakseen oikean aidon juutalaisuuden ja näin puolustivat mielestään Jumalaa.
miulle on välittynyt Lutherin kirjoituksista on et hän halusi karsia kaiken 'roskan' Kristukseen uskomisen tieltä poies. Ja se kyl tarkoitti käytännössä ihan vastustamista aneita sun muita vastaan, mutta kaikkein korkeimpana ajatuksena hänellä oli et evankeliumi saisi pysyä puhtaana ja et 'vanhurskas on elävä uskosta'. Ja se jos mikä vapauttaa teko-opista, tuo valtavan ilon ja ne asiat kuvastuvat mielestäni voimakkaimmin hänen kirjoituksistaan. Sitä voisi kuvata yhdellä sanalla ARMO.
Ja jos esim mie luen Raamattua tai Lutheria, saan niist lohtua ja valtaisaa iloa, kun taas keskittymällä teko-oppiin (ihmisoppiin) puolesta tai vastaan, ahdistun. Mitä siis haluan?
Täekein asia, että evankeliumi pysyisi aina ja iankaikkisesti ENSIMMÄISENÄ. Sillä sitä Raamattu kehottaa saarnaamaan aina maailman ääriin , alkaen Jerusalemista.Ja se on ehdoton KAIKKIEN syntien anteeksiantamus. Jota tämmönen Jumalan suuri armollisuus kohtaa, osaa sitten asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jumala on se, joka voimat ja ymmärryksen antaa , kun uskon esteenä olevaia asioita halutaan keskenään selvittää. Meidän ei tarvi kapinoida kuin sielunvihollista vastaan. Jumalan tahto on se, mihin me sovittelemme itsemme mahtumaan, emmekä aseta Jumalalle ehtoja.
Et halua "seistä suorana" ja puolustaa oikeaa uskoa! Haluat vain lukea raamattua ja Lutheria, iloita lukemisesta. On aivan totta, että jos käy sotaa evankeliumin puolesta, että se säilyisi Jumalan ilmoituksena, eikä ihmisten lisäykset, tai ihmisoppi sitä turmelisi. Olette Lyylerin kanssa varmasti samalla puolella, mutta näin viisaasti ei Paavali älynnyt ajatella, eikä opetuslapsetkaan. Heidät kaikki teloitettiin, niin paitsi Johannes. Toivotan iloa lukemisiinne, lyylerin kanssa.
pointtini!
"mihin me sovittelemme itsemme mahtumaan, emmekä aseta Jumalalle ehtoja."
Näin sanotaan teoriassa ja käytännössä sitten asetellaan niitä ehtoja. Esimerkiksi että ei saa käyttää ehkäisyä. Ihminen laittaa itselleen rajoituksia ja yrittää sovittaa itsensä niiden sisään. Ja syyttää kaikesta Jumalaa jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä!
Ajatushan on vallan loistava, mutta se vaatii sitten niitä positiivisia ajatuksia, töitä ja tekoja. Mitä sinä ehdotat?
Syvennyin oikein ajattelemaan tuota kirjoittamaasi, ja päädyin siihen, että sellaiset ihmiset, jotka ovat päässeet eroon jostakin kurimuksesta, ovat herkempiä auttamaan kurimuksessa vielä olevia. AA-kerhon vetäjä on mitä todennäköisimmin entinen alkoholisti, huumeklinikan työntekijä irti huumeista päässyt entinen narkkari. Heillä on realistinen käsitys ongelman jättimäisyydestä ja vaikeudesta, siksi heillä ei ole mitään syytä tai tarvetta lisätä kenenkään tuskaa.
Itse pidän vl:n suurimpina ongelmina
vain-me opetuksen,
erehtymättömyyden,
hoitokokoukset ja
ehkäisyn.
Miten näihin tulisi suhtautua positiivisesti?
Vain-me -opetus: No onhan se hyvä että ainakin vl:t pelastuu.
Erehtymättömyys: Hienoa, että joku todella uskaltaa seistä sanojensa takana.
Hoitokokoukset: Onneksi ei ehditty hoitaa enempää
Ehkäisy: Suomi tarvitsee ahkeria veronmaksajia ja sisarukset leikkikavereita.
Miten siis kaataa positiivsesti erehtymättömän mustapukuisen hoitokokousjoukkion, joka hyväksyy vain itsensä taivaaseen ja kieltää ehkäisyn. Kaikki toivottavasti ymmärsivät, että nämä "positiivisuudet" sisälsivät ironiaa. Mutta kysymys on senlaatuinen, että sitä sietää miettiä vakavasti pitempäänkin. Toivon ajatuksia ja positiivisia ehdotuksia.
kahtiajakoa, että ihminen voisi seistä vain jonkin asian puolesta tai jotakin asiaa vastaan, ei ole olemassakaan. Kyllä hän on aina samalla sekä jotakin puolustamassa että sen vastakohtaa vastustamassa. Jeesus, Paavali, Luther ym. puolustivat Jumalan sanaa ja vastustivat sitä, mikä ei ollut Jumalasta.
Eihän SRK:n oppien vastustamisessakaan ole kyse vain vastustamisesta. Mitä järkeä siinä olisi? Se vastustaminen pitää sisällään puhtaan raamatunmukaisen opetuksen puolustamisen, mutta monet pitävät sitä niin itsestäänselvänä, etteivät sitä erikseen sano.
Kysymys on menettelytavoista. Esim. Martin Luther King halusi puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa rotusortoa väkivallattomin keinoin.
Niistä menettelytavoista on vl-uskonpuhdistajien hyvä käydä keskustelua.
tarkoitan sitä, kun esim Luther sanoi huonepostillassaan jotenki näin:
Kun Jeesus asetti opetuslapsiaan sanan virkaan, hän kehoitti heitä saarnaamaan evankeliumia ja et se menestyisi ja saisi hyvän vastaanoton. Kun taas vastaavasti hän kehoitti olemaan saarnaamatta Moosekesen lakia, koska se aiheutti ihmisissä vain vastustutusta jne.
Tiedän että tätä työtä 'tekevät' nyt monet meikäläiset puhujat. Eli saarnaavat evankeliumia...ja tosin vastustavat teko-oppeja.
***
Tää nyt ei suoraan käy esimerkkinä em asiaan, mitä nyt taas sanon.
Eli jos nyt lähdetään VAstustamaan vääryyksiä, se saa aikaan vain vastustusta. Mutta jos lähdetään keskustelemaan siitä, et TApahtuiko silloin vääryyttä, annetaan vastapuolelle mahdollisuus arvioida asiaa. Eli keskustellaan asiasta, eikä lyödä heidän eteensä 'valmista omaa oikeaa pakettia'.
Eihän se ole keskustelemista, jos sanotaan toiselle päin näköö oma näkökanta ainoana oikeana, eikä kuunnella toista ollenkaan. Sit jos kuitenki keskustelun jälkeen päädytään asian suhteen eri linjoille, sehän voi tarkoittaa sitä et tulee hajaannus.
Kirjoitukseni ovat nyt tänä iltana olleet entistäkin sekavampia, koska pikkuiseni eivät nyt oikein dikkaa et äityli ei kiinnitä huomiotaan heihin.
Uskoisin kaikesta huolimatta saaneeni ajatuksestasi kiinni, taisin itsekin vastata vähän höperösti. Lähinnä ajattelin sen mainitsemasi huumeiden vastustuksen kautta asiaa. Siinä on vinha perä, että väkivalloin ei saa tuloksia oikein missään lajissa. Mutta siinäkin on viha perä, että kovin nätisti ei voi epäkohtaa ilmaista, se ei tule kuulluksi. Sitten tarvitaan ainakin jokin tehokeino ystävällisiä sanoja tukemaan.
Mainitsit Joosualle hoitokokoukset. Ne ovat surullinen muinaisjäänne, joka pitäisi voida pestä pois. Vaan ei tunnu olevan pesuainetta. Eikä taida vielä toisaalta kaikki olla valmiita myöntämään koko pesun tarvettakaan. Hoitokokoukset kuitenkin paljastavat vl-opin syvimmän murheenaiheen, ja se on erehtymättömyyden pakkomielle. Tuntuu todella kauhistuttavalta, että on olemassa joku, vaikka yksikin ihminen, joka uskaltaa sanoa tietävänsä koko totuuden. Se on kauhistuttavaa. Sitä seuraavat juuri nämä ristiriitatilanteet, joissa ihmisille ei jää vaihtoehtoja. He joko ovat "sisällä" tai he ovat "ulkona". Vaikka sitä kenenkään on mahdoton tietää. Siis Tietää.
Erehtymättömyys sattuu kipeästi myös koko kristikuntaan ja aiheuttaa siellä suuria ristiriitoja ja hämminkiä. uskossa vahvat ihmiset eivät sellaisista horju, mutta miten ne heikot? miten he jaksavat, jos heille tulee joku kerta toisensa jälkeen sanomaan, että turhaa on uskosi, turhaa on vaelluksesi. Meidänpä porukassa sitä vain pelastuu. Jotta teehän sinäkin vain parannus. Kristikunnalla saattaa olla edessään suurempiakin ongelmia ja hasteita kuin iankaikkinen vänkäys pilkun puolikkaan paikasta.
Uskon ja luotan kuitenkin siihen, että asiat etenevät Jumalan ohjauksessa ja johdatuksessa. Uskon positiivisuuteen, vaikka vähän irvistelin sille. Positiivisuus on minun sanavarastossani lähempänä rakkautta kuin vihamielisyys, paasaus, totuudentorvisuus, ja oikeassaolevaisuus.
Toivoisin, että esimerkiksi vaimon hopearahavertaukseen kiinnitettäisiin huomiota enemmän. Siinä voi olla yksi Raamatullinen avain vain-me -opista. Minulle se kohta avautuu ainakin sillä tavalla, etten epäile ollenkaan,etteikö Jumala tekisi työtä siellä, missä parhaaksi näkee. Ja siinä lumipallo lähtisi liikkeelle. Jos kerran muutkin voivat olla elävässä uskossa, meidän ei tarvitse olla niin erehtymättömiä. Voimme vapaasti iloita tänäkin tulevana jouluna kaikki kristityt yhdessä Joulun lapsen syntymästä.
ja vääryydet ovat jo itessään niin ilkeitä, ettei miust niit tarvihe tehotella sen kummemmin. Kirjotat kyl silleesti et mun on ne helppo allekirjottaa. Niin; yksimielisyyden trauma ja seurakunnan erehtymättömyys, siinäpä vasta hyvä keskusteluaiheparivaljakko!
ja suurikin porukka voi kulkea harhaan jonkun mukana. Jumalan hukkumaton sana pysyy lupausten mukaan erehtymättömänä. siihen nojatkaamme.Tämämn sanan mukaan Jumalan valtakunta pysyy iankaikkisesti ja siellä Pyhä Henki vaikuttaa yhteneväisen rakkauden. Erehtynyttä neuvotaan korjaamaan erheensä . Jumalan valtakunta koostuu kuitenkin heikoista, erehtyväisistä ihmisistä.Anteeksianto on aina molemminpuolista. Pyytäjä saa anteeksi ja antaja antaa anteeksi. Armon meri on pohjaton, sinne upotettuja syntejä ei sieltä enää kaiveta. Jos asiat vaivaavat, on hyvä mennä puhumaan kahdenkesken asianosaisen kanssa.Asia hoidetaan siellä, missä se on tapahtunut.
Ei ole oikeinkaan pakottaa itseään toimimaan vastoin omaa sisintä tunnettaan!
En minäkään voinut tehdä väärästä hengestä parannusta, kun minulta sitä VAADITTIIN, kun en voinut olla samaa mieltä hoitajien kanssa. Ehkä jollakin toisella lähestymistavalla olisivat tulokset olleet toiset? Ehkä?
Samoin muistan tilanteita, joissa minulle LIIAN AIKAISIN puhuttiin vl-kritiikkiä. Se herätti minussa vastareaktiö ja aloin tuntea vastenmielisyyttä asian esittäjääkin kohtaan.
Kerron pari esimerkkiä.
Olin juuri saanut ns. vl-parannuksen armon. Poikaystävä 'vihasi' vl-uskoa ja -uskovaisia omien kokemusten tähden. Minä en tuntenut vielä liikettä lainkaan. Jätin hänet, kun hänellä oli tuollainen 'väärä asenne uskovaisia kohtaan'. Ja tietysti muutenkaan seurustelu ei enää onnistunut vl-uskoni tähden! Usko erotti meidät!
Kuulin kerran erään julkisen puheenvuoron, jossa haukuttiin veeälliä siitä, että he luulevat esim. Suomen itsenäisyyden olevan heidän ansiotaan. Aloin inhota tuota kritiikin esittäjää. Inhoan vieläkin, vaikka olen nyt samaa mieltä!
Samoin kuin veeällänä ollessani joku puhui naispappeuden puolesta, niin tunsin erittäin suurta antipatiaa tuollaista puhetta ja puheen esittäjää kohtaan. Vaikka nyt hyväksyn sen oikeasti itsekin. Mutta tuo tilanne menneisyydestä nousee yhä tympeänä mieleeni.
Miksi? En osaa vastata.
Ihminen haluaa säilyttää oman illuusionsa, koska hän sillä hetkellä jostakin syystä sitä tarvitsee. Joku puhuu sellaista, mikä rikkoisi tuon illuusion, ja ihminen tietää jossain alitajunnassaan hänen puhuvan totta. Hän ei kuitenkaan halua myöntää sitä todeksi, koska silloin suojaava illuusio menisi rikki. Niinpä hän kehittää mielessään vastenmielisyyden tuota totuudenpuhujaa kohtaan, suojellakseen itseään.
Nuo esimerkit mistä kerroin, niin en millään jaksa uskoa, että olisin jollakin tasolla alitajunnassani tiennyt niiden olevan totta.
Minä uskoin ihan oikeasti sydämeni pohjasta asti vl-opetusta. Minä olin kuuliainen ja halusin olla satavarma siitä, että olen sellaisessa joukossa, jonka mukana kilvoittelemalla pääsee taivaaseen. Muu ei merkinnyt mitään enkä uskonut ulkopuolisten puheita, kun pidin seurakunnan julistusta Jumalan Sanana.
Mutta en tietenkään voi päätäni pantiksi laittaa, sillä kukapa noin nuorena omat sisuksensa tuntee ja tietääkö lainkaan, mitä siellä alitajunnassa luuraa?
Se oli kyllä ihan selvää, että mielelläni kietäydyin sellaisesta informaatiosta, mikä oli vastoin omaa vl-vakaumusta. Siitä tuli ahdistava ja paha olo! Niitä ei halunnut uskoa - ei vaikka miten aukotonta todistelua kuuli.
Otteita Äiti Teresan elämänkerrasta:
"Kouluaikana Agnes oli kiinnostunut muusikon tai kirjailijan urasta. Hän oli intohimoinen runouden ystävä ja sepitti itsekin runoja...
Hän koki jo varhain, että hänen elämäntehtävänsä liittyi hengelliseen elämään....
Huolimatta siitä, että nuoren naisen yksi haave olisi ollut saada oma perhe, hän lähti lähetysnunnaksi Intiaan...
HÄNEN RATKAISUNSA SITOUTUA NAIMATTOMUUTEEN JA JUMALAN TYÖHÖN OLI HÄNEN UHRILAHJANSA JUMALALLE!"
Hän oli roomalaiskatolinen ja luostariin nunnaksi meneminen tarkoitti sitä, että hän teki samat lupaukset kuin Martti Luther aikoinaan: kuuliaisuus, köyhyys ja naimattomuus eli puhtaus.
Mutta 'meidän Martti' ei tykännyt katolisen kirkon hyvinä pitämistä UHRILAHJOISTA Jumalalle! Kuten emme mekään?
en tunne olleskaan Äiti Teresan elämänkertaa ja tarkoitukseni ei ollutkaan kaskittyä häneen, vaan miettiä hänen ajatustmalliaan tos yhes asias. Mut ihan kiva tälläkin tavalla tutustua häneen, kiitos tiedoista X-vl!
Toki arvostan Äiti Teresan elämäntyötä ja uhrautumista - sen verran, mitä tiedän hänestä. Hänen esimerkkinsä on hyvä ja hän ansaitsee tulla palkituksi ja kehutuksi meidän luterilaistenkin taholta.
Sitä emme voi tietää, miten hän oli 'uskomassa'. Tuskin hän tietoisesti oli rakentamassa tikapuita taivaaseen omilla uhrauksillaan ja kieltäymyksillään? Mutta meidän luterilaisten ihanteeksi en häntä nostaisi, sillä meille perinteisesti esim. luostarielämään eristäytyminen ei ole kovin arvossaan. Sen takia, ettei siitä tulisi omien ansioiden ja tekojen tietä Jumalan hyväksyntään ja armoon.
1500-luvulla Lutherin aikaan se oli selvästi monilla katolisilla sitä, mutta se ei ole välttämättä sitä! Sielläkin voi olla armosta uskomassa, kuten ilmeisesti Lutherin puhuttelijat ja lohduttajat olivat munkkeja?
"Mutta meidän luterilaisten ihanteeksi en häntä nostaisi, sillä meille perinteisesti esim. luostarielämään eristäytyminen ei ole kovin arvossaan. Sen takia, ettei siitä tulisi omien ansioiden ja tekojen tietä Jumalan hyväksyntään ja armoon."
Yleensä nyökkäilen hyväksyvästi kirjoituksillesi 99,9 %:sesti. Tuo edellä oleva kuitenkin särähti korvaani, koska sain siitä sellaisen käsityksen, että aitoja laupeuden töitä voi tehdä vain ihminen, joka tekee niitä kristiopin mukaisesti vanhurskautettuna ja että vain sellaiset laupeuden työt olisivat hyväksyttyjä. Muilla perusteilla tehtyinä ne olisivat vain tikkaiden rakennuspuita taivaaseen.
Tätä kristiopista lähtevää asennetta en ole koskaan ymmärtänyt enkä hyväksynyt. Olen itse sitä mieltä, että jokainen ihminen uskonnosta riippumatta tietää millaiset työt ovat hyviä töitä ja millaiset eivät niitä ole.
Mielestäni kaikki pyyteettömästi lähimmäisiä kohtaan tehdyt työt ovat yhtä arvokkaita tekivätpä niitä sitten uskovaiset tai vaikkapa "epäuskoiset". Itse en näe tässä uskonnoilla minkäänlaista roolia. Mielestäni uskonnotonkin ihminen voi tehdä laupeudentöitä täysin pyyteetömästi, pelkästään vain siksi, että tietää sen olevan oikein.
Toisissa viesteissä yritin selittää sitä, miksi kirjoitin niin kuin kirjoitin.
Lähdin siitä, että katolisuudessa on ihanteena ollut luostarielämä ja siten normaalista elämästä eristäytyminen. Ja Äiti Teresalla oli tuollaisia valintoja, joita me luterilaiset kai oppi-isämme puheiden perusteella vierastamme.
Mutta minusta ne eivät ole VÄLTTÄMÄTTÄ sellaisia. Luostarissakin voi olla ns. oikealla mielellä, jos se sopii jollekin ihmiselle. Eikä se elämä vie mielestäni välttämättä tekohurskauteen! Me luterilaiset olemme siinä kohti liiankin epäluuloisia ja varovaisia?
Siten hyvän tekeminen on oikein ja tavoiteltavaa. Eikä siinä kysytä, miksi teet mitäkin. Me ihmiset emme voi arvioida toisen tekojen motiiveja! Ja siksi vl-tapa välttää hyviä töitä omavanhurskauden pelossa on ihan väärin. Näin olen ollut huomaavinani heikäläisyydessä.
Aitoihin laupeuden töihin ei tarvitse olla kristinopin mukaisesti 'uskomassa'! Ne ovat arvokkaita ja hyväksyttyjä mielestäni aina. Enkä ajattele ihmisen vakaumusta, kun kunnioitan ketä tahansa, joka auttaa ja rakastaaa itseään ja lähimmäisiään rehellisin mielin.
Tekopyhyys särähtää minulla pahasti, mutta en snao olevani siinäkään erityisen tarkkavainuinen. En ainakaan halua olla!
Ymmärsin ja hyväksyn tarkennuksesi! ;-)
Lisäsit vielä oikein hyvän oivalluksen:
"Ja siksi vl-tapa välttää hyviä töitä omavanhurskauden pelossa on ihan väärin. Näin olen ollut huomaavinani heikäläisyydessä."
Tämän olen itsekin havainnut ja tällaista asennetta ihmetellytkin melko usein. Tähän varmaan liittyy myös ainakin 70-luvulla annetut varoitukset siitä, että kirkon lähetystyöhön ei ole hyvä osallistua eikä kirkon kolehtihaaviin ole syytä laittaa vl-roposia. Taisi olla sellainen jopa syntinä kiellettyä kuumimpina vuosina.
Tuo mitä sanoin hyvistä töistä vl-piireissä, niin siinä on tehtävä selvä ero, kenen hyväksi lähimmäisenrakkaus on kohdistettu.
Vain omien vl-uskonystävien välinen rakkaus on tärkeintä! Toki he sanovat rakastavansa meitä muitakin. MUTTA TOTUUDESSA! Se taas tarkoittaa sitä, että kaikista tärkeitä lähimmäisenrakkautta on se, että vl rakastaa toisen sielua! Se, että hän haluaa toisenkin vl-uskomaan ja sitä kautta varmistaa hänelle taivastien.
Maallinen - fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen auttaminen kohdistuu vain omiin. Hengellinen auttaminen riittää kai yleensä meille muille? Kun maallinen elämä ei ole muutenkaan niin tärkeä iankaikkisuuden kannalta, niin he keskittyvät taivaallisiin saarnaamalla vain vl-parannusta.
Viimeisimmässä Päivämiehessäkin oli puhuttu vain siitä keskinäisestä auttamisesta. Vaikka tekstin keskellä oli kyllä maininta, että KAIKKI IHMISET ovat meidän lähimmäisiämme. Sitten puhuttiin kuitenkin vain siionin sisäisistä auttamismuodoista.
Kuitenkin näin tuomiosunnuntain aattona olisi hyvä muistaa, mitä viimeisellä tuomiolla sanotaan. Siellä puhutaan ihan konkreettisista asioista, eivätkä ne ole vain hengellisiä kuvia sielun pelastamisesta. Niin kuin vl-seuroissa saarnataan pääsääntöisesti. Yhäkin?
"Vain omien vl-uskonystävien välinen rakkaus on tärkeintä! Toki he sanovat rakastavansa meitä muitakin. MUTTA TOTUUDESSA! Se taas tarkoittaa sitä, että kaikista tärkeitä lähimmäisenrakkautta on se, että vl rakastaa toisen sielua! Se, että hän haluaa toisenkin vl-uskomaan ja sitä kautta varmistaa hänelle taivastien."
Noinhan se lähimmäisenrakkaus vl-opetuksen mukaan menee. Minun ainakin on kovin vaikeaa ymmärtää tuota sellaiseksi laupeudentyöksi, jota tässä ketjussa on käsitelty. Mieluummin päinvastoin, parempi olisi jos tullaisesta "laupeudentyöstä" tyystin pidättäydyttäisiin. Luulenpa niin, ettei tuollaisen "laupeudentyön" ymmärtäminen ole myöskään sinulle kovin helppoa!?
"Kuitenkin näin tuomiosunnuntain aattona olisi hyvä muistaa, mitä viimeisellä tuomiolla sanotaan. Siellä puhutaan ihan konkreettisista asioista, eivätkä ne ole vain hengellisiä kuvia sielun pelastamisesta. Niin kuin vl-seuroissa saarnataan pääsääntöisesti. Yhäkin?"
On se omituinen tulkinta todellakin, että läimmäinen on vasta sitten kun on tehnyt vl-parannuksen, ja jonka jälkeen vasta on oikeutettu olemaan lähimmäisenrakkauden kohteena ja vastaanottavana osapuolena. Antavana osapuolena kai saa olla ilman vl-parannustakin.
Arvasit, että meikällä on kokemusta vl-rakkaudesta, joka on liitetty ikiliimalla vl-totuuteen. Se on tympeää ja ahdistavaakin. ;(
Koska tunnen vl-tyypit, niin jos järki päässä pysyy, niin en mene heidän luokseen valittamaan mitään omaa intiimiä ongelmaani. En halua heidän rakkauttaan enkä lähimmäisyyttään. Siinä on takana ja mukana heidän käännytyshalunsa, kun toinen on heikoimmillaan. Hyi hirvitys kun tympii koko asetelma!
Puhun nyt niistä veeällistä, joille virallinen vl-opetus on sielun autuuden ja helvetin pelon vuoksi tärkeintä!
Oli puoleksi tietoakin sinun itsesi kertomana tässä vuosien varrella. Luen ain viestisi, koska niissä on niin paljon omakohtaista kokemusta elämisestä lähellä vl-kulttuuria, mutta kuitenkin ulkopuolelta katsoen. Tilanteesi on jossain määrin harvinainen, veikkaisin niin.
"Puhun nyt niistä veeällistä, joille virallinen vl-opetus on sielun autuuden ja helvetin pelon vuoksi tärkeintä!"
Minä olen oppinut käyttämään heistä nimitystä SRK-lestadiolainen. Tämä tarkennus on monesti ihan välttämätöntä tehdä, kun on tarkoitus puhua vanhoillislestadiolaisuudesta.
SRK-lainen tai SRK-lestadiolainen on hyvä nimi silloin kun puhutaan tiukkis-vl:sta ja SRK-uskollisesta vl:sta.
Monesti arjessa käytän sanaa ry-läinen, koska monet eivl:t tietävät siitä, ketä tarkoitan. Eikä tule vl-seurakunnan sisäistä tarkennusta mukaan.
Ehkäpä käytän tuota ehdottamaasi sanaa jatkossa enemmän - ainakin täällä. ;D
Mukava tietää, että luet viestini. Kyllä minäkin Sinut huomioin, vaikka en kommentoisikaan. Omakohtaiset kuvaukset ja mietityt ajatukset ovat henkistä herkkuruokaa, joka laittaa omankin elimistön toimimaan...
"Mukava tietää, että luet viestini. Kyllä minäkin Sinut huomioin, vaikka en kommentoisikaan. Omakohtaiset kuvaukset ja mietityt ajatukset ovat henkistä herkkuruokaa, joka laittaa omankin elimistön toimimaan..."
Aika vähän viestisi antavat aihetta kommenteille, enimmäkseen niille nyökyttelen hyväksyvästi, kuten jo aiemmin sanoinkin.
Minusta samanmielisten kanssa on vaikeaa ja turhaakin keskustella. Keskustelusta tulee enemmänkin keskinäistä hymistelyä, eikä ketään sellainen "keskustelu" jaksa kiinnostaa. Useimmiten on parempi jättää kommentoimatta. Esim. sinä ja sectori olette ajatuksiltanne niin lähellä omiani, että harvoin tulee tarvetta kommentoida.
Niinhän sitä sanotaan hieman paheksuvasti, että samanmielisillä on vain keskinäisen kehumisen kerho koolla. Sekin on kyllä joskus ihan mieltä ylentävää ja rohkaisevaa, tarpeellistakin!
Kukapa jaksaisi koko ajan vain vängätä ja vängätä, puolustaa omia ajatuksiaan, olla vastakarvaan silitettävänä! :D
Tuo aloitukseni otsikko oli suoraan siit kirjasta, ei sii miun henkkoht mielipide et Äiti Trersa ois loistava. Onhan hän saattanut ollakki, mutta kun kirjoitin tuon lauseen, mul ei ollu vähäsintäkään käsitystä hänestä tai hänen ajatuksistaan, muutoin kuin tuon yhden lauseen verran.
tekee pyyteetöntä rakkauden työtä. Kunnioitettavaa työtä. Jeesus pyysi huolehtimaan vähimmistä ja antamaan toisen ihokkaista sitä ilman olevalle. Autuutta me emme työn kautta ansaitse, vaan yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen sovintotyön ansiosta.Suurta armoa kohdanneina haluamme noudattaa armollisuuden työtä lähimmäisiämme kohtaan.
Kävikö seuroissa? Jäikö hänestä todistus seurakunnallenne? Oliko saanut syntinsä anteeksi joltain vanhoillislestadiolaiselta? Oletko varma ettei hän toiminut Jumalan tahtoa vastaan kun opetti keskeytettyä yhdyntää ja rytmimenetelmää ehkäisykeinona?
Äiti Teresa suuren Kristuksen armon kokeneena halusikin palvella kokosydämisesti ja nöyrästi lähimmäisiä Kristuksen esimerkin mukaisesti.
Ei tainnut olla ensimmäisenä tuomitsemassa toisia vaan kohtasi laupeudella ja rakkaudella köyhät lähimmäisensä.
Minulle on tullut sama mielikuva hänestä. Tosi hyvä esimerkki meille jokaiselle siitä, miten kristillinen rakkaus ilmenee parhaimmillaan!
Mutta harvoista meistä on tuollaiseen osaan! ;(
Hän oli roomalaiskatolinen nunna. Tuskin hän oli eri mieltä siitä kristillisestä perusopetuksesta, mitä hänen äitikirkkonsa oli aina opettanut?
ollut.t.lyyleri
"tekee pyyteetöntä rakkauden työtä"
Teki.
Ja hän teki sitä myös tässä muodossa:
"There are tens of thousands more in India, living in poverty that most of us in the first world cannot even imagine, who again reject contraception and practice NFP (taught to many of them by a holy, little Albanian nun by the name of Theresa and her sisters2) in order to plan their families."
NFP = Natural Family Planning.
Siis tämä pyhä, pieni albanialainen nunna hänen sisarensa opettivat köyhille intialaisille luonnollista perhesuunnittelua. Ihailemanne Moder Theresa ei opettanut että Jumala vaatii miehiä tyydyttämään hillittömästi himojaan kuin kanit ikään ja laittamaan nääntyviä vaimojaan jatkuvasti raskaiksi.
Oliko tämä uutta sinulle?
http://www.catholicmom.com/nfp04.05.htm
"Tuskin hän oli eri mieltä siitä kristillisestä perusopetuksesta, mitä hänen äitikirkkonsa oli aina opettanut? "
Se katolinen kirkko? Jäi epäselväksi.
"The Church does NOT teach that married couples must do nothing to plan or space the births of their children, nor is Natural Family Planning a way to "trick" couples into having children they are unable to properly care for."
Katolinen kirkko ei siis opeta, että mitään ei saa tehdä perhekoon säätelemiseksi.
"Humanae Vitae (Pope Paul VI's 1968 encyclical on the regulation of births) says it quite clearly; "if we then attend to the relevant physical, economic, psychological and social conditions, those are considered to exercise responsible parenthood who prudently and generously decide to have a large family, or who, for serious reasons and with due respect to the moral law, choose to have no more children for the time being or even for an indeterminate period." "
"So, in fact, it is the formal teaching of the Church that while all couples should be generous in their acceptance of children, the great responsibility of raising those children often necessitates having fewer children than biologically possible. "
Huomatkaa siis vanhoillislestadiolaiset että yllä olevassa puhutaan "vastuullisesta vanhemmuudesta" ja se tarkoittaa siis joskus että lapsia otetaan vastaan vähemmän kuin mitä nainen biologisesti on kykenevä synnyttämään.
http://www.catholicmom.com/nfp0903.htm
mukaisten oppien , mutta myös ihmisoppien kannattaja ja suosija.t.lyyleri
En tunne roomalaiskatolisen kirkon kannanottoja ja paavin opetuksia tarkasti. Ajattelin, että Äiti Teresa oli kirkkonsa opetuksen takana esim. ehkäisyasiassa. Tiesin, että siellä hyväksytään luonnonmukaiset ehkäisymenetelmät. Siinä kohdassa se on lempeämpi kuin SRK!
Ja vl-mielessä se ei ole oikeaa opetusta eli Äiti Teresa ei ollut oikein uskomassa?
Ei anteeksipyydettävää. Halusin vain tarkistaa ja selventää tuota. Pointtini oli juuri tuo minkä sanoit:
"Ja vl-mielessä se ei ole oikeaa opetusta eli Äiti Teresa ei ollut oikein uskomassa?"
Minusta on todella outoa, että vl:t ovat tiukempia ehkäisyasiassa kuin katoliset! He ovat sentään vanha perinteisiin tukeutuva kirkko. Miksi vl:t ovat niin julmia tuossa kohdassa?
Jos edes katolinen käsitys olisi sallittua, niin monilla vl-perheillä olisi helpompaa eikä äärimmäisiä kauhukertomuksia naisten alistamisesta lapsentekokoneiksi esiintyisi.
Mutta SRK ei antane ikinä periksi!
Olen samaa mieltä, että hänen lauseensa oli loistava. Kyllähän me vanhat olemme jo havainneet ilman 'siperiaankin', että hyvyys ja myönteisyys saavat enemmän aikaan kuin viha ja pakottaminen.
Tietysti hengellinen ja henkinen väkivaltakin tehoavat - valitettavasti aika moniinkin, mutta seuraukset ovat pahat.
Eikö ole jossakin sanottu, että vallankumous syö lapsensa? Tarkoittanee sitä, että mikä väkivallalla on aikaan saatu, se myös väkivallalla tuhotaan.
Raamattua: 'Kuka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu' ja Pietarin tavoin toimiessa lähtee korvatkin pois... onneksi Jeesus parantaa tuollaistenkin äkkiväärien ihmisten tekojen jälkiä ja tuhoja...
Ei se ainakaan vl mielestä loistava ollut. Koska ei ollut vl-uskovainen. Eikä ollut ikinä kuullutkaan vl-lahkosta.
Olen eri mieltä kanssasi tuosta, mitä tulee vääryyksien ja epäoikeudenmukaisuuden vastustamiseen. Mielestäni niitä pitää aina nousta vastustamaan, silloin kun sellaista havaitsee.
Maailma olisi täynnä diktatuureja ja mielivaltaa, elleivä niiden kohteiksi joutuneet ihmiset olisi nousseet barrikaadeille. Joissakin vastauksissa tämä on tullutkin jo esille.
Mitä tulee vl-liikkeen harjoittamiin toimiin, niidenkin taustalla ovat ihmisten omat valtapyrkimykset, jolla ei uskonoppien kanssa ole mitään tekemistä. Valtaa käyttävät tekevät aina päätöksiä, jolla vahvistavat valta-asemaansa ja sen säyttämistä. Niin om myös vl-liikkeessä.
Ne asiat, joita vl-liikkeen opetuksissa pääsääntöisesti kritisoidaan, ovat juuri näitä ihmissääntöjä, joita vallassaolijat ovat itse säätäneet. Niillä ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa eikä siitä syystä myöskään mitään tekemistä itse uskon kanssa. Niillä on tekemistä vain maallisen valtajärjestelmän ylläpidon ja pystyssä pitämisen kanssa. Se, että niiden on annettu ymmärtää olevan uskonkysymyksiä, on pelkkää harhautusta, johon valitettavan monet ovat langenneet.
Lueskelin eilem Mopin palstalta keskustelua siitä, missä määrin vl-uskonopetus poikkeaa luterilaisuudesta. Siinä keskustelussa muistaakseni useammalla suulla todettiin SRK:n intenetsivun (srk.fi) etusivun uskonopin määrittely "nän me uskomme" on melko yhteneväinen luterilaisen perusopetuksen kanssa. Tosin joku taisi löytää niistä erojakin.
Tämäkin mielestäni kertoo aika selvästi, että esim. vl-syntistalla olevat elämäntapasäännöt ja muut asiat ovat vl-johtajien itsensä omista valtapyrkimyksistään lähteviä ja valta-asemaa tukemaan säädettyjä täysin uskonopetuksesta riippumattomia ihmissääntöjä, joita Raamatussakin kehotetaan ankarasti vastustamaan. Minunkin mielestäni niitä pitää ja kannattaa vastustaa ja elävän uskon nimissä ne pitää pyrkiä kumoamaan.
tuo vain hieman erilaista näkövinkkeliä yleensäkkin elämään. Se on vähä samaa kuin "ihminen saa, mitä tilaa" tai "metsä vastaa kuin siihen huudetaan" tai vaik "positiivinen ajattelu".
Nythän on niin, et esim meikäläisyydessä tapahtuneita hoitokokouksia on ruvettu julkisesti vastustamaan vasta tän paljon parjatun kaksnelosen kautta. Eli tavallaan asia on aika tuore, vaikka monen mielestä sillä olisi pitänyt olla nyt jo eikä 15:sta päivä alkava, keskustelua avaava vaikutus liikkeessämme.
Elekäähän hättäilkö, tuossahan on mättäikkö, istukeepa siihen ja leppuutelkee ihteen...
Ok ja tiijäkkö Joosua mitä? Konttorilta käsin luetaan näitä palstoja ihan päivittäin, olen kuullut sen luotettavasta lähteestä. Eli tavallaan se mahd sydänten käännytys on jo alkanut. Ja kun nyt Konttorin pojat ovat saaneet mielissänsä ja toistensa kanssa miettiä näitä kaikkia ajatuksia, ni varmaan heillä alkaa jo pikkuhiljaa olla valmiit mielipiteet asioihin.
Ja kaikkein tärkeintä nyt olisikin itte pysyä asiallisena ja rakentavana. Tiedät varmaan ittekki kokemuksen syvällä rintarottingilla sanoa et monesti hyvätkin asia saattaa hukkua huonon käytöksen taakse. Myöhän emme pysty aina vaikuttamaan omaan käytökseen paljoa, varsinki jos olemma kokeneet kovia ja tunteemme hallitsevat käyttäytymistämme. Ja se on ihan inhimillistä. Mutta jos haluaa tulla kuulluksi, pitäisi ainaski yrittää esittää mieltäpainava asia mahd selkeästi ja toista osapuolta kunnioittavasti (silloinki, kun toinen ei pysty siihen tai ei ees halua).
Huomasitko muuten alotuksestani et sanoin näin?:
>>>En tarkoita sitä, etteikö meikäläisyydessä olisi edelleenki asioita, jotka pitäisi selvittää ja suoranaisia vääryyksiä, mitä vastaan pitäisi seistä...mutta jotenki mua rupes ahistamaan sellainen "nyt tai ei koskaan" -meininki. Kun taas itte ajattelen keskusteluitten olevan jo pikkuhiljaa alkamassa ja et jos nyt ruvetaan runnomaan eteenpäin, jäljet voivat olla yhtä tuhoisia kuin 70-luvullakin. Ja minulle henkkoht asialla on merkitystä, siis et miten asioita hoidetaan ja mitkä ovat mahd seuraamukset.>>>
Sillä on merkitystä et millä tavalla vääryyksistä ruvetaan keskustelemaan. Maltti, maltti...
Meillä on aika selvä näkemysero siitä, miten olisi hyvä toimia tässä vl-uskonpuhdistusasiassa. Yhteistä on, että näemme molemmat siinä ainakin jossain määrin korjattavaa.
Muutoksettomuudessa ei liene kysymys siitä, etteikö SRK:ssa oltaisi tietoisia epäkohdista ja näistä vl-palstojen keskusteluista. Varmasti tiedetään ja ehkä halutaankin joiltakin osin korjatakin, mutta minun mielestäni tarvittaisiin jokin sysäys, joka panisi muutoksen alulle.
Muistelen joidenkin vl-johtajien selitelleen mm. sitä, ettei koulu-tv-kiellon lieventämisestä nähty aiheelliseksi tiedottaa jäsenistölle siksi, että tiedote olisi aiheuttanut hämmennystä jäsenistön keskuudessa. Tällaisen hämmennyksen synnyttämisen pelossa siellä konttorilla mielestäni eletään. Ajattelen asian niin, että jos sysäys muutokseen tulisi jäseniltä, hämmennyksen aiheutumispelolla ei aloitteita ainakaan voitaisi suoralta kädeltä torpetoida.
Lievempiin uudistuksiin saattaisi tietysti riittää jo sekin, että saataisiin jonkinlainen vuoropuhelu aikaiseksi johdon ja jäsenistön kesken. Nythän keskustelua käydään vain jäsenistön kesken ja mahdollisesti johdon keskuudessa, mutta ei lainkaan johdon ja jäsenistön välillä. Miten SRK:n saisi keskustelemaan? Sitä en tiedä, mutta tällainen keskusteluyhteys ainakin pitäisi saada aikaiseksi.
"Ja kaikkein tärkeintä nyt olisikin itte pysyä asiallisena ja rakentavana. Tiedät varmaan ittekki kokemuksen syvällä rintarottingilla sanoa et monesti hyvätkin asia saattaa hukkua huonon käytöksen taakse."
E minäkään usko, että "räyhäämällä" saataisiin mitään positiivista aikaan, vaan hyvin perusellulla aloitteella, jonka perustelut olisivat pelkästään raamatullisia. Aivan kuten Hulluinhuonelainen on esityksessään esittänyt. Aloitteen pitäsi lähteä nimenomaan teiltä rivijäseniltä, vaikkapa allekirjoituksella: "terveisin kaikki (useat sadat) vl-aiheisten keskustelupalstojen vl-kirjoittajat".
Lukaisepa muuten tämä Sectorin viesti positiivisesta ajattelusta. Uskotko todellakin, että tuollainen johtaisi johonkin konkreettiseen? Minä en jaksa uskoa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000039567941
Kerronpas omasta näkövinkkelistä.
Sillonku koin hoitokokoukset 70-luvulla, se jätti muhun pysyvät arvet ja vaikuttaa vielki mun elämääni. Asiaa on pahentanut se, et hoitsut eivät elämässäni jääneetkään siihen, vaan oon joutunut kattomaan sivusta, kun ystäviäni on hoideltu ihan samalla mentaliteetilla viime vuosikymmenen aikana.
Se et oon 'kuntoutunut' niist kokemuksista ees näinki hyvin, osasyynä on tää netti, mut suurimpana syynä Lutherin kirjoitukset. Tietty terapialla oisin kuntoutunut nopeemmin ja paremmin.
No kuitenki. Jos ajattelen tulevaisuuttani meikäläisyydessä, siihen ei tule mahtumaan minun kohdaltani hoitokokouksia. Eli jos sellaista toimintaa ei julisteta liikkeessämme vääräksi korjata niitä, miulla on lähteminen liikkeestä. Jääköön siihen sit kuka hyväksyy sellaisen toiminnan.
En kuitankaan halua 'myrkyttää' kokonas elämääni em asioilla, mikäli se on miusta kiinni. Miulla on ittellä mahdollista valita, mihin energiani suuntaan ja minkä annan kasvaa elämässäni. Nyt kun asia ei ole enää miulle hirmusen kipeä, oon tavallaan sen kanssa tasapainossa ja jopa sen niskan päällä'.
Jos murehdin aina vaan meikäläisyyden epäkohtia, saan herätä aamulla naama nurpallani ja vaihtamatta ilmettäni koko päivän aikana, painan taas iltasella nurppanaamani tyynyn uppeluksiin. Jaksaako silloin kukaan 'sietää' mua? Luulen, ettei kovin kauan. Eli; ainaskaan tahallas ei kande uppoutua pelkkä epäkohtiin elämässä, aina kandee etsiä omaan elämäänsä iloa ja valoa mielummin. Itte se on tehtävä, ei sitä kukaan muukaan tee. Ja ittestä kandee huolehtia!
>>>>Tämäkin mielestäni kertoo aika selvästi, että esim. vl-syntistalla olevat elämäntapasäännöt ja muut asiat ovat vl-johtajien itsensä omista valtapyrkimyksistään lähteviä ja valta-asemaa tukemaan säädettyjä täysin uskonopetuksesta riippumattomia ihmissääntöjä, joita Raamatussakin kehotetaan ankarasti vastustamaan. >>>>
Näistä erilaiisista asioita puhutaan sen vuoksi, että ne suojeilis uskonelämää ja niistä on tarpeellistakin varmaan puhua.
Tuskin näistä asiosita puhutaan koskaan liikaa.
Ne puhujien saarnat ruokkkii uskonelämäää.
>>>Minunkin mielestäni niitä pitää ja kannattaa vastustaa ja elävän uskon nimissä ne pitää pyrkiä kumoamaan. >>>>
Me olemme ihmisiä vaan, ja kaikki tekee sen mitä osaa.
Jos jotakin tuleekin, kylllä ne asiat aikanaan selviää....
kuitenkaan omaa hengellistä kotia. Me teemme kaikki joskus väärin, jokainen.
koska sitä vielä seoata kun aikansa kuuntelee näitä poheita.
Sinua on jo varotettu aikasemmin.
koska sitä voi vielä seoata kun aikansa kuuntelee näitä poheita.
Älä vaan Jem mene liian pitkälle
oma käsityksesi siitä, kenen uskonelämää ruokkii esimerkiksi lähes totaalinen ehkäisykielto?
Ajatteleppa vaikka sellaista 30-kymmpistä vl-äitiä, joka on jo synnyttänyt 10 lasta, joista viimeisimmät on äiti synnyttänyt väsymyksestä sekopäisenä, kärsii jokapäiväisestä vakavasta masennuksesta, kohdunlaskeumasta, jonka mies on viikot komennustöissä kaukana kotoa jne. jne.
Tällaisiakin äitejä varmasti löytyy. Ja lisää lapsia pitäisi oman autuutensa saavuttamiseksi jaksaa vielä synnyttää ja kasvattaa.
Minusta hänen elämäntilanteennsa on lievästi sanoen lohduton. Ja minkä vuoksi? Uskallatko kicki sanoa, mikä tällaisen tilanteen voi aiheuttaa ja kenen uskonelämää tällainen ruokkii?
vl-uskon raskauttamien vain kärsiä. Itse he eivät jaksa ruveta muutoksia vaatimaan, kun ovat liian tukalassa tilanteessa.
Ne, jotka voisivat jotakin tehdä, eivät sitä tosiasiassa halua, kun heillä on itsellään vl-liikkeessä tarpeeksi mukavat oltavat. Heidän oma elämänsähän siinä vain häiriintyisi.
on tuo mitä sanot, viimeviikkoistenkin keskustelujen perusteella. On se vaan niin julmaa, niin julmaa. :-(
"vl-hoitaminen" on erottanut "hoitajat" hoidetuista.
Ja koska "hoitajien" innostukselle ihmisten julkiseen kiroamiseen on ollut pätemättömät syyt ja koska vääriä "hoitoja" toimittaneet ja kannattaneet ovat selittäneet kiroamiset siunaukselliseksi toiminnaksi,voi tästä kaikesta sanoa, että kristinopin alkeetkin ovat tuollaisilta "kiroilija-hoitajilta" hukassa. Hehän autuaallisesti sekoittavat sanan kirota sanaan siunata.
Puhu siinä sitten tuollaisille eksyttäjä-uskovaisille asiain korjaamisesta. Hehän OVAT JO julkisesti tunnustaneet väärän uskonsa, ja ilman Kristusta omiin luuloihinsa sitoutuneet.
tilanteita, ja omasta vinkelistä katsottuna.
Tästä asiasta oli muistaakseni Valkealassa suviseurojen yhteydessä oikein tervehenkinen keskustelu, siinä oli myös lääkäri mukana.
En muista enää, että millä sanoilla näitä asioita käsiteltiin ja että mitä kaikkea näistä ko. asioista keskusteltiin.
Mutta voin sanoa, että se mitä sinä kirjoitat on ristiriidassa tämän yllämainitun lääkärin informaatio-tilanteen kanssa.
Minähän en ole lääkäri, ja vaikea on sanoa, miten kaikki yksityiset kokee nämä asiat, ja varsikin jos on ei-vl:stä kysymys.
Mutta uskon näin , että näitä asioita ei ainakaan ole varmaankaan tarkoitettu bniin, miten sinä kerrot ne.
Ei ainkaan meikäläistenkään taholta.
tarpeen kärjistää, että perusviesti menee varmasti perille. Niin tein nytkin.
Ja perusviestini oli tietysti se, että en jaksa ymmärtää sitä, miksi vanhoillislestadiolaiset vanhemmat eivät saisi itse päättää perheensä koosta.
Tämän ratkaisuvallan haluaisin myös vl-vanhemmille, mutta kun vl-johtajat eivät sitä heille haluaisi antaa, vaan he haluavat säilyttää tämän joskus 60-lvulla itselleen ottamansa vallan edelleen itsellään, ilman pienintäkään vastuun kantamista opetustensa seurauksista.
Minusta tällainen ei ole oikein. Tuollainen opetus ei ole myöskään Jumalan tahto eikä Jeesuksen opetusten mukaista. Tästä olen ihan varma.
tarvi huolehtia muihen synneistä koko ajan. Ei Jumalan sana sellaseen kehotetakkaan.Me kaikki oomme viallisia ja vain Kristuksen ansion tähden Jumalale kelpaavia.t.lyyleri
oliko tää aloitus jotenki loukkaava? Jos oli, mie voin ihan hyvin poistaa sen, en menetä siin mitään. Muutoinki huomaan, johtuen huonosta ulosannistani et moni ymmärsi pointtini väärin.
Miul ei ollu tarkoitusta loukata ketään, pohdin vain ääneeni ajatuksiani...
Minusta on ihan hyvä, että ajattelee 'ääneen'. Eihän se haittaa, jos joku ei ymmärräkään tai ajattelee toisin!
Kickin varoittelutkin kuuluvat asiaan, jos et itse tykkää niistä huonoa? Minusta ne eivät ole mukavia, mutta minkä sille voi, jos hän 'pelkää' - varmaan meidän kaikkien uskon puolesta.
Luulen tajuavani jotain Sinun positiivisesta lähestymistavasta. Sehän pätee perheessäkin. Jos vain syyttää toista, niin saa riidan syntymään, mutta jos toimii itse määrätietoisesti omien tavoitteidensa mukaisesti ja puhuu selvästi omat mielipiteensä ja halunsa julki, niin toinenkin voi pysähtyä AJATTELEMAAN.
ymmärsikö esim. Joosua avauksesi väärin? Minä en ainakaan kokenut avaustasi loukkaavana, enkä ymmärrä sen ketään muutakaan loukanneen. Mielestäni hyvä ja ajankohtainen avaus. Mikä antoi aihetta epäillä avauksesi loukanneen jotakuta?
"Miul ei ollu tarkoitusta loukata ketään, pohdin vain ääneeni ajatuksiani..."
Niinhän me muutkin teemme.
Sain sellaista yksärii ja mieku oon niin herkkä.
Mut emmie Joosua sun ajatellu käsittäneen väärin pointtiani, yleensäkki tuun hyvin ymmärretyksi taholtasi...jopa omituistenki pointtieni kaa...
Tekis mieli sannoo et Muisk! mutten sano ku joku vois pahentua;)
et jotku ymmärtää ankkariepukkaa!
Ja toisaalta tosiaan; jos ajattelen ääneeni, miun on helpompi nakkimakkara oivaltaa muitki näkövinkkeleitä, joit on täski ketjus vilahellu. Kiitos X-vl monista hyvistä ja ajatuksia herättävistä kommenteistasi!
kun luulee, että toinen tietää asian ja on siitä pohjimmiltaan samaa mieltä, muttei vain viitsi välittää. Lusmuaa.
Monilla on se käsitys, että vl:t kyllä tietävät asioitten laidan, mutteivät viitsi välittää.
En päässyt oikein jyvälle, mitä ajoit takaa pienellä viestilläsi.
Mutta mietin kuitenkin sitä, milloin oma mieli mustuu ja tulee syytöksiä ajatuksiin ja sanoihin. Mikä silloin itsellä on hukassa tai missä kohdassa tuntee olevansa jotenkin heikoilla?
Selvin tapaus on se, että kokee tulleensa petetyksi, jätetyksi tai muuten jää ilman huomiota. Ei tunne tulevansa kuulluksi omine tarpeineen eikä haluineen. Tarvitsisi toista siihen, että omatkin toiveet tulisivat täytetyiksi. Mutta toinen ei ymmärrä. Vielä pahemmalta tuntuu, jos luulee toisen ymmärtävän, mutta toinen ei pidä minua sen arvoisena, että huomioisi.
Omat pettymykset ja täyttymättömät toiveet ovat takana! Ja tietysti pahinta on se, että tuntee tulleensa väärin kohdelluksi ja epäoikeudenmukaisesti tuomituksi! Se herättää vihaa ja kostonhalua. ;(
Se vaan on ikävää, jos palstan ukopuolella lähetellään negatiivissävytteisiä yksityisviestejä. Niistähän me muut olemme autuaan tietämättömiä.
Mehän olemme jo niin hyvät palstatutut keskenämme, että uskallamme olla toisillemme vimmeisen päälle rehelliset ja sanoa mitä mistäkin asiasta olemme mieltä.
Sama pätee minun puoleltani x-vl:ään, hyshysiin, sectoriin, admataan, O.M:ään, Pakkulaan, JIA:aan ja muihinkin, joden kanssa on paljon keskusteltu ja joskus väännetty kättäkin ja jotka tunnistan nimimerkin perusteella.
Minäpä otan nyt aloitteen itselleni: MUISKIS!!!!
Enkä odottele vastausta. ;-)
Tuo mitä edellä sanoin pätee myös kickiin. Vallan unohdin, anteeksi vaan, kicki. Mielestäni kicki ymmärtää minua ja minä kickiä, kuten tästäkin ketjusta voi nähdä. Arvostamme ja ymmärrämme toisiamme, nykyään ja sanomme mielipiteemme kursailematta. Onhan näin?
Joko voi avata silmät?
En nähnyt enkä kuullut mitään.... ;D
Nytkin kirjoitin näin rehellisen viestin ja näin pienestä asiasta!
Jatketaan samalla tyylillä!
että ihmisenä haluan sinua arvostaa, ja uskallan kyllä sinulle sanoa rehelliesti mitä ajattlen. Ja silti ei ole vielä ainakaan satanut tulta ja tulikiveä sieltä päin. :I
"Jatketaan samalla tyylillä!"
Niin teemme. Muiskuja tietysti jakelemme tutuille, mutta aina ei ole tarvetta niitä erikseen korostaa. Joittenkin kanssa se on luontevampaa kuin toisten. Esim. Jem on niin impulsiivinen ihminen, että jopa meikäläinenkin joskus sortuu tuollaiseen, johon miehisen miehen ei koskaan pitäisi sortua. Onneksi vaimoni ei tiedä tästä mitään. ;-)
Näin arvelinkin olevan.
meneekin. Ei tule muiskuja kenellekään
Vain Jemille kirjoitettuna, muille ilman sanoja. Näin siksi, etten varmuudella tiedä muita kuin Jemin, joka saattaisi meikäläsen muiskuja ottaa vastaan. Jemin kanssa ollaan niitä joskus ennenkin vaihdettu.
Kelpasihan selitys? ;-)
En osaa selittää, tottahan ymmärsin, että se oli leikkiä
ihmissuhteissa, mutta tässähän on kyse vl-opin vastustamisesta.
Monet ajattelevat, että ainakin kriittiset vl:t tietävät opissaan olevan paljon raamatunvastaista ja sen opin aiheuttavan monille ihmisille kärsimyksiä, mutteivät vain itsekkäistä syistä viitsi välittää.
Ja kun ajattelee, että ihminen tietää muttei piittaa, rupeaa herkästi syyttämään.
Vaikka olenkin tosikko, niin en ole täysin huumorintajuton! Ehkä tuo muisku-juttu tuntuisi oudolta minun kirjoittamana, mutta olen leikissä mukana muka yleisönä... :D
Vaikka tietoa olisikin, niin ehkä ymmärrys puuttuu? Tuo tulee mieleeni arjessa usein. Ymmärrystä ei voi ulkoapäin antaa, mutta tietoa voi jakaa. Siksi yllättyy, että faktat unohtuvat ja/tai menevät kuin vesi hanhen selästä...
Siksi syytökset voivat tuntua kohtuuttomilta ja ne voivat ollakin liian rankkoja ja vääriä. Siihen olen itsekin langennut monen monta kertaa...
Lainaan vapaasti SRK-johtajan puhetta: ...ja tulen jatkossakin lankeamaan.... . Joku voi muistaa Kalevan kesäisen haastattelun, johon viittaan. ;)
Onko sinulla Joosua sähköpostiosoitetta? Tahtoisin kertoa sinulle jotakin.
[email protected]
Jään kiinnostuneena odottelemaan viestiäsi.
Jos nyt ajattelee noit meikäläisyydessä tapahtuneita vääryyksiä ja niihin suhtautumista, en ajattele et niihin pitäis suhtautua vaieten. Vääryydet pitää tietty korjata.
Mut lähinnä (toistanko jo?) ajattelen et jos ns vastapuoli asetetaan vääryyksien vastustamisella seinää vasten, siin syntyy asetelma het alkuunsa puolesta ja vastaan, eikä vastapuolelle anneta muuta mahdollisuutta kuin puolustautua. Tällainen reaktio on ihan inhimillistä.
Mutta jos asiaa lähdetään viemään periaatteella et selvitetään asia, miust vastapuolelle annetaan mahdollisuus uudelleenarviointiin asian puolesta. Voi olla et näin yleensäkkin ajatellaan; halutaan pääasiassa keskustelua asioitten/vääryyksien tiimoilta.
Ähh; en enää muista mitä miun piti kirjottaa...no, tää nyt oli tätä vanhuudenhöperön toistoa sit vaan:(
Olet oikeassa, mutta 'tahtoo kärsimättömyys voittaa....'. :(
kaiikkien näkösällä, eikö sitä voi käsitellä omien kanssa.
Eikö sinulle ole jo sanottu, että soutelet vaarallisilla vesillä?
Eikö tämä pitäis panna ajattelemaan.
Sitäpaitaitsi nämä asiat pitäis hoitaa omien kesken seurakunnan sisällä. eikä täällä kaikkien näkösällä.
Jos olisit täällä 'moppaajana', niin kieltäisitkö veeällien kirjoittamat viestit, joissa olisi asiaa Sieltä sisältä?
Tuskin monikaan vl voisi enää kirjoittaa?
Ainakin viisi vuotta on tälläkin palstalla haastettu toista osapuolta vuorovaikutteiseen keskusteluun yhden jos toisenkin toimesta, mutta vastakaikua näille keskustelutoiveille ei ole tullut.
Jopa piispat ovat esittäneet toivomuksensa saada SRK tulemaan esille ja ryhtymään avoimeen keskusteluun siinä onnistumatta. SRK käpertyy kuin siili puolustusasemiin ja esittää kuollutta. Miten sellaisen kanssa kukaan keskustelee?
Tarkoitatko,
a) Hoitokokousasiat pitäisi käsitellä ripissä, kahden kesken rippi-isän kanssa.
b) Hoitokokousasiat pitäisi käsitellä uskon ystävien kanssa pienessä piirissä
c) Rauhanyhdistyksellä seurakuntaillassa
d) jukisesti kaikkien tiedoksi
Voisitko kertoa oman mielipiteesi!
ps. en ole Jem
meikäläisten keskuudessa, että ei ne lähde tänne puhumaan yleisesti näistä asioista.
Jos jotakin vaivaa nämä asiat ne pitäis puhua omien kanssa ja korjata siellä missä nämä asiat on tapahtunut.
Sitä polkee tyhjää vaan jos yrittää muuta.
että asiat pitää korjata niin laajasti kuin ne on tapahtunut. Hoitokokouksia ei ole korjattu niin laajsti kuin ne on tapahtunut.
Tässä on se ongelma
Tuota Hulluinhuonelainenkin ymmärtääkseni tarkoitti. SRK ei suostu keskustelemaan, jos sitä sille vain kiltisti ehdotellaan. Sen ei tarvitse. Keskusteluun ryhtyminen merkitsisi sille vain sen oman valta-aseman heikentymistä.
Ihmisen liha ja veri ei suostu vapaaehtoisesti luopumaan omasta mukavasta asemasta. Tiedän sen itsestäni.
Siksi tarvittaisiin jonkinlainen sysäys, että keskusteluun ryhtyminen olisi SRK:lle pikku pakko.
Kyllä SRK:n johtopaikoilla varsin hyvin tiedetään, että avoimeen keskusteluun ryhtyminen heikentää johdon auktoriteettiasemaa, jota he eivät itse ole edes ansainneet, vaan ovat sen 60-70-luvuilla väkivalloin ottaneet itselleen. Lyhyellä tähtäyksellä heillä on siis vain menetettävää. Siksi keskusteluihin ei haluta alkaa.
Lisäksi SRK:ssa pelätään piispojenkin eisttämää puolueetonta tutkimusta, joka paljastaisi 60-70-luvuilla tapahtuneet taloudeliset sotkut, poliittiset kähminnät, sanomalehtitoimitusten painostukset sekä muunkin mädännäisyyden, jota noina aikoina harrastettiin. He tietävät myös sen että avoimeen keskusteluun ryhtyminen nostasisi myös tämän hämärän lähimenneisyyden pintaan ja tutkimusta alettaisiin voimallisemmin vaatimaan.
Uskonnollisia liikkeitä voidaan johtamiskulttuurin osalta varrata aivan hyvin liikeyrityksiin. Liikemaailmassa autoritäärinen johtaminen ei ole ollut käytössä enää vuosikymmeniin, eikä sillä tavalla johdettu yritys menesty nyt eikä tulevaisuudessakaan. Kuolema on padassa myös vl-liikkeellä, mikäli se ei kykene uudistamaan 60-luvulta peräisin olevia toimintatapojaan.
Aivan selvästi on havaittavissa, että nuorempi polvi vierastaa ylhäältä päin saneltuja ohjeita, käskyjä ja määräyksia, joita heille ei edes ole kunnolla perustella. Kristillisen uskonliikkeen opilliset perustelut eivät ole löydettävissä mistään muualta kuin Raamatusta. Vielä nykyisinkin vl-liikkeen keskeisimmät oppisäännöt ovat pääosin 60-70-luvuilla pappishajaannuksen jälkimainingeissa annettuja kurinpidollisia sääntöjä, jotka kaikki ovat epäraamatullisia.
Tämä on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi SRK ei halua käydä opeistaan avointa keskustelua. Raamatullisia perusteluja kun näille autuuden ehdoiksi nostetuille ihmissäännöille ei kertakaikkiaan ole löydettävissä.
on se et sikstakii ei oo halukkuutta avoimelle keskustelulle, koska tiedetään jo etukäteen et se mahdollisesti tietää repeämää vanhoillislestadiolaisuuteen. Koska sitähän se tarkoittaa, jos johtoporras on tiukkana näkemyksissään. Ja miul on sellnen mielikuva (taaski väärä?) et johtoporras on tiukkana näkemyksissään. He TIETÄVÄT, et porukassa on paljon niitä, jotka eivät oo heidän kanssaan samaa mieltä. Eli keskustelun aloittamista varmasti pitkitetään mahd pitkään. Mutta pinnan alla kytee.
Sen sijaan he yrittävät tehdä levittää näkemyksiänsä tai 'oppiansa' leirien ja saarnojen kautta. Ja se, mitä he paljon hokevat, on kuuliaisuus seurakunnalle (tai taivaspaikka menee). Ja seurakunta tarkoittaa heidän mielestään samaa kuin he itse heidän mielisensä ihmiset. Ja nyt sit jos ja kun asioista aletaan keskustelemaan, eriseuraisia ovat automaattisesti ne, jotka eivät ole kuuliaisia tälle taholle. Mutta tähän kuuliaisuuskoukkuun yritetään nyt saada mahdollisimman paljon porukkaa etukäteen.
Sekava söplötys...:(
Ei värää eikä sekavaa. Minusta analyysisi on varsin oikeaan osunut. Mielestäni ajatuksesi ovat erittäin lähellä omiani ja siksikään en voi pitää niitä väärinä. ;-)
On se totta, että hajaannus tai ainakin kahtiajako on todennäköinen seuraus, mikäli oppikysymykset keskustellaan läpi kohta kohdalta, eikä SRK voi myöntää erehtyneensä 60-70-luvuilla. Olen melko varma, että teologit ja maallikot eivät voisi nytkään välttyä tältä opilliselta kiistalta, joka on pinnan alla kuitenkin kytenyt koko ajan.
Luulen, että yksi jakava tekijä on suhtautuminen kirkkoon ja sen sisällä tapahtuviin muutoksiin ja tuleviin kannanottoihin vaikeista kysymyksistä. Tämäkin seikka voi aiheuttaa suuria näkemyseroja vl-liikkeen sisällä. Esim. kirkon suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin tulee olemaan vieläkin vaikeampi kysymys vl-liikkeelle mitä se on kirkolle.
"Sen sijaan he yrittävät tehdä levittää näkemyksiänsä tai 'oppiansa' leirien ja saarnojen kautta. Ja se, mitä he paljon hokevat, on kuuliaisuus seurakunnalle (tai taivaspaikka menee). Ja seurakunta tarkoittaa heidän mielestään samaa kuin he itse heidän mielisensä ihmiset. Ja nyt sit jos ja kun asioista aletaan keskustelemaan, eriseuraisia ovat automaattisesti ne, jotka eivät ole kuuliaisia tälle taholle."
Olen tuosta aivan samaa mieltä. SRK:lla on täysin vääristynyt seurakuntakäsitys. Hyvin epäraamatullinen sekin. Seurakuntalaisilla ei nähdäkseni ole juurikaan sananvaltaa vl-likkeen päätöksiin. Pakkulakin aina kerskailee sillä, että päätökset tehdään laajojen ja avointen keskustelujen jälkeen. Tämä on kyllä täyttä potaskaa, uskokoon ken tahtoo. Tosiasiassa ratkaisut tehdään muutaman mielipidejohtajan junttapäätöksillä. Niin ne on tehty 60-luvulta saakka ja samat tyypit siellä ovat edelleen keskeisissä asemissa päättäjien paikalla. Seurakuntalaisten mielipidettä en usko opillisiin asioihin edes kysytyn, niin paljon he luottavat auktoriteettiasemaansa. Minä nimittäisin vl-liikkeen johtamistapaa lähinnä diktatuurimaiseksi harvainvallaksi.
Jumalan valtakunnasta lähtijöitä. Näin raamatun mukaan.t.lyyleri
Ei arvannut että vl-lutterin paikka oli jo varattu
astua jos alan omimaan vakipaikkoja ittelleni. Toistaiseksi otan mielelläni Luthertietoa vastaan keltä hyvänsä;) kuten muutaki tietoo...ja taitoo...
tarkennan ed viestiäni et mielestäni meikäläisyydessä on ihan oikea oppi, evankeliumin oppi, armosta uskomisen oppi jne. Mutta kuten Lutherki sanoo et niin helppoa kuin se onkin ajateltuna ni yhtä vaikeata se on käytännössä.
Ja käytännössähän evankelimi on osiltaan ehdollistettu.
No ei tän enempää tästä (tän ketjun) aiheesta. Mie oon vähä vereslihalla; tuntuu etten osaa enää käyttäytyä netissä (vrt. Mopin palsta) ja aion jättää tän ketjun aihepiirin kokonas muitten pohdittavaksi.
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!
vain vl:illä on Pyhä Henki (plus pienillä lapsilla, älyllisesti kehitysvammaisilla ja ehkä joillakin muualla kuin Suomessa, joista ei tiedetä). Tämä jos mikä on vl-opin ydintä, koska jos muuta väität, olet harhaoppinen ja ekumeniahengen vallassa.
kun täällä puskista kuitenkin neuvoskelet. Miksi sinä olet täällä kaikkien näkösällä, kun niin pelkäät.
Ethän sinä itsekkään käy seurakunnan sisällä asioita hoitamassa, miksi siis neuvot toisia sitä tekemään?