Ei kai kaikki naiset oikeasti synnytä sängyssä?
Kun näissä enemmän tai vähemmän dokumentaarisissakin sairaala-sarjoissa (sairaalan syke ja se toinen jonka nimeä en muista), niin synnyttäjä on ollut sängyllä joko puoli-istuvassa asennossa tai kyljellään...
Vaikuttaako kivunlievitys jotenkin asiaan? Voiko epiduuraalin saatuaan vielä liikkua?
Kun näissä enemmän tai vähemmän dokumentaarisissakin sairaala-sarjoissa (sairaalan syke ja se toinen jonka nimeä en muista), niin synnyttäjä on ollut sängyllä joko puoli-istuvassa asennossa tai kyljellään...
Vaikuttaako kivunlievitys jotenkin asiaan? Voiko epiduuraalin saatuaan vielä liikkua?
Vastaukset 3
Vanhimmat
yleensä epiduraali sitoo sänkyyn, koska on useampia letkuja silloin kiinni ja epiduraali puuduteyhdistelmästä riippuen vie yleensä tunnon jaloista, jolloin ei muut asennot välttämättä onnistu. Lisäksi sairaaloissa suoraan sanottuna hlökunta suosii puolimakaavaa asentoa, koska heille se on mieluisin ja helpoin työskentelyasento.
Fyysisesti, makaava ja puolimakaava asento ovat synnytyksen kannalta kuitenkin epätoivottavia asentoja, jotka saattavat hyvinkin hankaloittaa ja pidentää synnytystä. Äidin lantion suonet joutuvat vauvan painosta puristuksiin, mikä lisää äidin ja vauvan hapetusongelmia, äidin pahoinvointia ja lisäksi painovoima ei pääse auttamaan vauvan syntymässä, jolloin repeämiäkin syntyy useammin kun välilihaan kohdistuu liikaa painetta. Enemmän siis kuin jos esim pystyssä ponnistaisi.
Muinaisina aikoina pystysynnytykset olivat hyvin tavallisia ja makaava asento yleistyi vasta 1700-1800-luvun vaihteessa aatelisille varattujen synnytysvuoteiden myötä.
Suurin osa synnyttää sängyssä, valitettavasti. Se kun ei todellakaan ole paras mahdollinen asento. Sängylle päätymiseen vaikuttaa varmaan koko medikalisoitunut synnytyskulttuurimme, jossa synnyttäjä useimmiten päätyy passiiviseksi potilaaksi. Ja puudutuksetkin ovat tosiaan osasyynä. Mutta onneksi on joitain sairaaloita joissa kannustetaan etsimään ponnistukseenkin se itselle paras asento.
Itse olen ponnistanut ensimmäiseni sängyssä (kontillani tosin lähes loppuun asti) ja toisen synnytysjakkaralta. Jakkaralta ponnistaminen oli kyllä huomattavasti parempi kokemus...
Ei kannata etukäteen kauheasti suunnitella, miten haluaa synnytyksen menevän! Voi vaan tulla pettymyksiä ja jopa masennusta (kaverillani oli), jos liikaa suunnittelee, eikä asiat sitten menekään suunnitelmien mukaan. Itsekin joskus ajattelin, että fiksuinta olisi varmaan yrittää olla pystyasennossa, mutta kun H-hetki on, niin sitä vaistomaisesti toimii niin kuin parhaimmalta tuntuu. Itse en olisi pystynyt olemaan missään jakkaralla kivuiltani, vaan hakeuduin pitkälleen sänkyyn.