Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan työttömät saivat v. 2007 n. 81 800 rangaistusta. Näistä karensseja oli 45 200 ja rangaistustyövelvoitteita 36 700.
Näin siis vuositasolla. Melkoista tehtailua, vai???
Tähän hulluuteen ei saada muutosta ennen kuin kaikki valittavat. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan menee vuositasolla n. 8 000 valitusta. Jos edes suurin osa sanktion saaneista valittaisi, niin järjestelmä menisi tukkoon ja siihen olisi pakko syventyä, sillä sekä oikeusministeriö että Ihmisoikeustuomioistuin valvovat sitä, etteivät valitusajat pitene kohtuuttomasti.
Vähäisen valitusprosentin takana lienee se, että työttömän valitustie on tehty - kai tarkoituksella - hankalalta näyttäväksi.
Näin siis vuositasolla. Melkoista tehtailua, vai???
Tähän hulluuteen ei saada muutosta ennen kuin kaikki valittavat. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan menee vuositasolla n. 8 000 valitusta. Jos edes suurin osa sanktion saaneista valittaisi, niin järjestelmä menisi tukkoon ja siihen olisi pakko syventyä, sillä sekä oikeusministeriö että Ihmisoikeustuomioistuin valvovat sitä, etteivät valitusajat pitene kohtuuttomasti.
Vähäisen valitusprosentin takana lienee se, että työttömän valitustie on tehty - kai tarkoituksella - hankalalta näyttäväksi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mkäs lakipykälän numero on jossa on tämä 5kk rangaistustyöehto?
Tuossa se on käänteisesti sanottuna:
Ammatillista koulutusta vailla oleva nuori
Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta työttömyysajalta alle 25-vuotiaalla, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta (ammatillista koulutusta vailla oleva nuori).
Poiketen 1 momentista oikeus työmarkkinatukeen on 18–24-vuotiaalla ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella, jolle ei hänen aktiivisesta työnhaustaan ja koulutukseen hakeutumisestaan huolimatta ole kyetty järjestämään työtä, koulutusta tai työvoimapoliittista toimenpidettä. Työmarkkinatukioikeuden säilyttäminen edellyttää, että hän on halukas ottamaan vastaan työtä, koulutusta ja osallistumaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sekä aktiivisesti ja jatkuvasti hakeutuu soveltuvaan 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen.
Ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta saada työmarkkinatukea työttömyysajalta, jos hän ilman pätevää syytä on:
1) kieltäytynyt, eronnut tai erotettu työstä tai 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta;
2) kieltäytynyt työharjoittelusta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta tai keskeyttänyt tällaisen toimenpiteen; taikka
3) jättänyt hakeutumatta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea, taikka kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu tällaisesta koulutuksesta.
Alle 25-vuotiaalla, joka on menettänyt 3 momentin mukaisesti oikeutensa saada työmarkkinatukea työttömyysajalta, on uudelleen oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen sen jälkeen, kun hän:
1) on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen; tai
2) ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai ollut työharjoittelussa, työkokeilussa tai työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa vähintään viisi kuukautta (työssäolovelvoite).
Työttömyysturvalaki, III osa, 8 luku 2 §
Lisäksi 5 kk:n rangaistustyössäoloehto löytyy tuolta:
Työmarkkinatukioikeuden lakkauttaminen
Henkilön, joka on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun enimmäisajan täyttymisen vuoksi ja joka työttömyyspäivärahaoikeuden päättymisen jälkeen on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 180 päivältä, oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta lakkautetaan, jos hän:
1) kieltäytyy tai eroaa ilman pätevää syytä taikka hänet omasta syystään erotetaan työstä tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta;
2) kieltäytyy ilman pätevää syytä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitetusta työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta, josta on sovittu hänen kanssaan laaditussa työnhaku-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmassa;
3) keskeyttää ilman pätevää syytä taikka omasta syystään joutuu keskeyttämään työkokeilun, työelämävalmennuksen tai työharjoittelun.
Henkilöllä, jonka oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on lakkautettu 1 momentin mukaisesti, on uudelleen oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta sen jälkeen, kun hän on ollut työssäoloehdon täyttymistä laskettaessa huomioon otettavassa työssä, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa tai 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa työvoimapoliittisessa toimenpiteessä vähintään viisi kuukautta.
Työttömyysturvalaki III osa, 8 lukum, 4a §
Tuossa rangaistussäännökset kokonaisuudessaan:
KARENSSIT
***Työstä eroaminen ja erottaminen
Työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään tai joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 30 päivän ajalta.
Jos työntekijä, jonka työsopimus on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai merimieslain 39 §:ssä tarkoitetulla perusteella taikka jonka työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin tai merimieslain 49 §:n perusteella, on todisteellisesti riitauttanut irtisanomisen irtisanomisajan kuluessa tai purkamisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ei ennen työsopimusasiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, jollei riitautusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana.
***Työmarkkinoilta poissaolo
Työnhakijalla, joka on ollut välittömästi työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa, eikä voi esittää pätevää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Työnhakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä taikka ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.
***Työstä kieltäytyminen
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta työstä kieltäytymisestä lukien, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoittamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua työtä,
1) jota hänen työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana;
2) josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka; ja
3) joka on lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta.
Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 30 päivän ajalta.
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
***Koulutuksesta kieltäytyminen ja eroaminen
Työnhakijalla, joka ilman 17 §:ssä tarkoitettua tai siihen rinnastettavaa pätevää syytä kieltäytyy työvoimaviranomaisen osoittamasta hänelle soveltuvasta koulutuksesta, jonka aikana hänen ja hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai joka aloitettuaan tällaisen koulutuksen ilman pätevää syytä on eronnut tai omasta syystään erotettu tällaisesta koulutuksesta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta koulutuksesta kieltäytymisestä, eroamisesta tai erottamisesta lukien. Jos työnhakija omalla menettelyllään aiheuttaa, ettei tule valituksi koulutukseen, hänen katsotaan kieltäytyneen siitä.
Työnhakusuunnitelmasta, työllistymisohjelmasta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen (23.6.2005/459)
Työnhakijalla, joka kieltäytyy osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen tai kieltäytyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta työllistymisohjelman tarkistamisesta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. (23.6.2005/459)
Työnhakijalla, joka ilman 4 momentissa tarkoitettua tai siihen rinnastettavaa pätevää syytä kieltäytyy työvoimatoimiston tarjoamasta työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan sisältyvästä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta taikka muusta niihin rinnastettavasta kohtuulliseksi katsottavasta työllistymistä edistävästä toimenpiteestä, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. (23.6.2005/459)
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan työttömyyspäivärahan saajaan vain, jos kieltäytyminen on toistuvaa.
Työnhakijalla on aina oikeus kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävästä työkokeilusta tai työelämävalmennuksesta.
Työvoimapoliittisen toimenpiteen keskeyttäminen
Työnhakijalla, joka ilman 2 momentissa tarkoitettua tai niihin rinnastettavaa pätevää syytä keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään työkokeilun, työelämävalmennuksen tai muun niihin rinnastettavan kohtuulliseksi katsottavan työllistymistä edistävän toimenpiteen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta keskeytymisestä lukien.
Työnhakijalla on pätevä syy keskeyttää työelämävalmennus tai työkokeilu menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen:
1) kun hän on ollut saman työelämävalmennuksen tai työkokeilun järjestäjän tehtävissä yhteensä kuusi kuukautta; tai
2) jos työelämävalmennuksen tai työkokeilun järjestäjä olennaisesti laiminlyö vastuutaan toimenpiteeseen osallistuvan työturvallisuudesta tai laiminlyö noudattaa toimenpiteestä tehdyn sopimuksen ehtoja.
***Työnhakusuunnitelman ja työllistymisohjelman toteuttaminen
Työttömällä työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä omalla menettelyllään olennaisesti laiminlyö toteuttaa yksilöityä työnhakusuunnitelmaansa, aktivointisuunnitelmaansa, kotoutumissuunnitelmaansa tai työllistymisohjelmaansa, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona työvoimaviranomainen on todennut laiminlyönnin. (29.6.2006/548)
***Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä kieltäytyminen ja keskeyttäminen
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, joka kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien.
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla nuorella henkilöllä, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttää tai omasta syystään joutuu keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien.
RANGAISTUSTYÖSSÄOLOEHDOT (3 kk tai 5 kk)
***Toistuva kieltäytyminen
Jos työnhakija toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta 12 §:ssä tarkoitettua työtä tai menemästä 16 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menettelystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä taikka osallistua koulutukseen tai työllistymistään edistäviin toimenpiteisiin, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai ollut koulutuksessa vähintään kolme kuukautta (työssäolovelvoite).
***Ammatillista koulutusta vailla oleva nuori
Ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta saada työmarkkinatukea työttömyysajalta, jos hän ilman pätevää syytä on:
1) kieltäytynyt, eronnut tai erotettu työstä tai 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta;
2) kieltäytynyt työharjoittelusta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta tai keskeyttänyt tällaisen toimenpiteen; taikka
3) jättänyt hakeutumatta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea, taikka kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään erotettu tällaisesta koulutuksesta.
Alle 25-vuotiaalla, joka on menettänyt 3 momentin mukaisesti oikeutensa saada työmarkkinatukea työttömyysajalta, on uudelleen oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen sen jälkeen, kun hän:
1) on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen; tai
2) ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai ollut työharjoittelussa, työkokeilussa tai työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa vähintään viisi kuukautta (työssäolovelvoite).
***500 pvää työmarkkinatukea saaneet tai päivärahalta pudonneet:
Henkilön, joka on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun enimmäisajan täyttymisen vuoksi ja joka työttömyyspäivärahaoikeuden päättymisen jälkeen on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 180 päivältä, oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta lakkautetaan, jos hän:
1) kieltäytyy tai eroaa ilman pätevää syytä taikka hänet omasta syystään erotetaan työstä tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta;
2) kieltäytyy ilman pätevää syytä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitetusta työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta, josta on sovittu hänen kanssaan laaditussa työnhaku-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmassa;
3) keskeyttää ilman pätevää syytä taikka omasta syystään joutuu keskeyttämään työkokeilun, työelämävalmennuksen tai työharjoittelun.
Henkilöllä, jonka oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on lakkautettu 1 momentin mukaisesti, on uudelleen oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta sen jälkeen, kun hän on ollut työssäoloehdon täyttymistä laskettaessa huomioon otettavassa työssä, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa tai 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa työvoimapoliittisessa toimenpiteessä vähintään viisi kuukautta.
***Aktivointisuunnitelman teosta toistuvasti kieltäytynyt tai alle 25-v, joka kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta
Jos henkilön toistuvasta 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua osallistua kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, hänellä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ennen kuin hän on ollut vähintään kolme kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä tai työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tai alle 25-vuotiaana 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa (työssäolovelvoite).
Kaikkien tulee huomioida se seikka että karenssit ja nämä työttömyysturvan maksamisen lakkauttamiset on perustuslain vastaisia ja viranomaislla on velvollisuus noudattaa lakeja tarkoin. Suomen perustuslain mukaan on Suomen kansalaisela oikeus valita itse työnsä, ammattinsa ja elinkeinonsa kunhan se on lakien mukaista eikä lainvastaista eli kaikki karenssit ja sun muut rangaistukset on perustuslain vastaisia 1 maaliskuuta 2000 lähtien jolloin uusi perustuslaki astui voimaan..Eli jos on kieltäytynyt jostain työstä niin ei siitä voi antaa karenssia koska on käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan valita itse työnsä..
Ihmiset keskitysleireissäkin laativat valituskirjelmiä eri oikeus asteisiin syytömyydestään.Valittivat huonosta kohtelusta leirin komendantille.Vankeja jopa rohkaistiin tekemään valituksia.Minkäköhän takia?
Kun tämä valituskierros oli käyty läpi ja vangit
olivat todenneet olevansa toisen luokankansalaisia.Olisi luullut ,että toivo olisi mennyt. Hyödyllisyys oli seuraava oljenkorsi johon haluttiin uskoa.Vielä tuhoamisleirin porteilla jotkut ajattelivat käydä kauppaa vartijoden kanssa.
Samalla tavalla työttömät luulevat voivansa saada ihmismäisen kontaktin jonkin tahon kanssa,
jotta tämä väärin käsitys tulisi korjattua.
Vaan jos vaikka 40 000 sanktion saanutta valittaisi 8 000 sijaan, niin se olisi sellainen ongelma, että pitäisi sitten jo sanktioperusteisiinkin perehtyä. Tätä tarkoitin. Nykyiselläänhän tuo valitusprosessi on lähinnä ilveilyä. Ei sitä kautta oikeutta saa.
Tuosta 81 800 rangaistuksesta puuttuvat he, jotka ovat potkitut tavalla tai toisella ulkopuolelle työttömyysturvan.
Vuonna 2007 virallisen tilaston mukaan työttömiä oli runsaat 180 000. Siis lähes joka toista työtöntä rangaistiin. Oikea työttömien määrähän on ihan jotain muuta kuin mitä virallinen tilasto osoittaa.
Karenssien kestot ovat joko 2 kk tai 3 kk.
Pelkkiä karensseja on siis vuositasolla n. 45 000. Täysimääräistä työmarkkinatukea saava menettää siis 2 kk:n karenssin ajalta n. 1050 e, 3 kk:n karenssin saanut menettää n. 1580 e. Ansiosidonnaista saava tietysti enemmän.
Lievästä pahoinpitelystä tai lievästä rattijuopumuksesta saattaa selvitä 50-60 päiväsakolla. Työttömän päiväsakko on useimmiten 6 e, joten työtön selviäisi em. rikoksista 300-360 eurolla.
Joten kyllä työtön on tehnyt melkoisen rikoksen karenssin saadessaan.
Rangaistustyövelvoitteet kestävät minimissään 3 kk tai 5 kk. Nykyisin taitaa tavallisin rangaistustyövelvoite olla tuo 5 kk. Periaatteessahan rangaistyövelvoite voi kestää vaikka eläkeikään asti. Se ei vanhene.
Minimissään rangaistustyössäolovelvoitteen saanut siis menettää tuon 1580 e, mutta tavallisimmin minimimenetys on 2600 e (5 kk:n rangaistustyövelvoite). Kattoahan ei ole.
Jos lasketaan karenssien keskimääräiseksi pituudeksi 2,5 kk, niin 45 200 karenssin osalta yhteiskunta säästää työllisyysvaroja n. 59 547 000 euroa, siis yli 59 miljoonaa. Jos tähän vielä lasketaan mukaan rangaistustyövelvoitteet, niin 100 miljoonaa taitaa paukkua rikki kirkkaasti.
Ei siis ihme, että näitä rangaistuksia lätkitään niin kevyellä kädellä kuin tehdään, kysehän on jo fiskaalisesta tavoitteesta.
Kun sitten sossut lisärankaisevat työtöntä vähentämällä perusturvaa 20-40 %, voitaneen puhua jo ihmisoikeusrikoksesta.
Työttömien parissa kuolevuus on muuta väestöä suurempaa, mikä ei ole ihme. Stressi tappaa ja aliravitsemus tappaa. Kaasukammiot eivät ole nykyaikana korrekteja keinoja, mutta käyhän se näinkin.
Nämä sanktiot tulivat käyttöön joskus 1995. Erään kaupungin Kelassakin ihmeteltiin, että mitenkä näitä työttömyysturvan lopetusilmoituksia alkoi satamaan yks kaks tiuhaan tahtiin. Ilmeisesti tuolloin oli kysymys siitä, että työttömyyspäivärahat olivat valtiota loppumaisillaan ja näin karensseja ryhdyttiin leipomaan kyseenalaisilla syillä ja näin karenssin saaneet työnettiin kuntien toimeentulotuen piiriin.
"Ilmeisesti tuolloin oli kysymys siitä, että työttömyyspäivärahat olivat valtiota loppumaisillaan ja näin karensseja ryhdyttiin leipomaan kyseenalaisilla syillä ja näin karenssin saaneet työnettiin kuntien toimeentulotuen piiriin"
Väärin. Ministeriö ei mihinkään työkkäriin ilmoittele mitään työttömyyspäivärahojen loppumisista. En edes usko, että se olisi mahdollista, sillä työttömyyskorvaus on lakiin säädetty etu, ja siihen pitää aina rahaa löytyä.
Meidän työkkärissä oli erittäin kunnianhimoinen toimistonjohtaja, joka halusi nostaa oman toimistonsa profiilia kaikin keinoin. Toivoi joka päivä, että Helsingistä olisi ministeriöstä soitettu ja tarjottu parempia hommia, mutta vielä ei sitä puhelua ole tullut.
Hänen toimistossaan toimittiin erittäin ripeästi jokaisen asiakkaan kohddalla. Suorastaan hämmästyttävän ripeästi, tulin huomaamaan. Tulin aivan toisenlaisesta toimistosta tähän paikkaan töihin ja oli kyllä eri meno toimistoissa. Vaikka saman lain säädösten mukaan toimittiinkin.
Tässä toimistossa lähetettiin useita työpaikkaosoituksia yhdessä kirjeessä kerralla. Jos asiakas ei niihin kaikkiin hakenut, oli siis kieltäytynyt toistuvasti ja saatiin yhdessä toimikunnan kokouksessa määrättyä asianmukaisesti työssäoloehto ja hakija pois työttmyysturvalta.
Toimiston johtaja on työkkärissä yksinvaltias. Hänen linjaustensa mukaan kukin toimisto toimii. Tässä tapauksessa haluttiin esittää TE-keskukseen ja ministeriöön, kuinka nopeasti ja tehokkaasti hakijat ohjattiin johonkin toimenpiteeseen (kurssiosoitukset) taikka jonkun muun sosiaalietuuden pariin, kun työkkärin toimenpiteet eivät kelvanneet.
Tiedän, että toimiston alueelta muutettiin naapurialueelle tämän toimiston tiukan linjausten takia.
''Väärin. Ministeriö ei mihinkään työkkäriin ilmoittele mitään työttömyyspäivärahojen loppumisista.''
Ei ehkä ihan harhassa siinä, että ministeriöt ohjaavat työkkärien toimintaa. Ministeriöthän (tem, stm) antavat hyvinkin konkreettisia soveltamisohjeita, jotka taitavat ohjata soveltamaan lakia rangaistusten suuntaan.
''Meidän työkkärissä oli erittäin kunnianhimoinen toimistonjohtaja, joka halusi nostaa oman toimistonsa profiilia kaikin keinoin.''
Ei työkkärisi ole ainut. Kyllä sellaisia työkkäreitä riittää, joissa työttömiä kohdellaan raskaimman mukaan, vaikka mahdollisuuksia olisi muuhunkin. Työkkäreillä on lopulta kuitenkin useimmissa tilanteissa harkintavaltaa, usein paljonkin. Onneksi joku harva myös käyttää sitä harkintavaltaansa työttömän kannalta asiallisesti.
Harkintavalta on täsmälleen sama kuin mielivalta.
Suomessa virkamiehet suorastaan liikuttuvat kun puhuvat oikeaoppisesta harkintavallan käytöstä.
Samallainen kuin poliisien ja jopa syytäjien käyttämä maan tapa.Mikähän siinä on niin vaikeaa
että lait kirjoitetaan kokonaan valmiiksi ja sitten niitä virkamiehet noudattavat.
Minua oikeasti ärsyttää tommoinen ruikutus. Työkkärin toiminnassa en näe mitään vikaa, ei sen mikään ihannepaikka kuulukkaan olla vaan väliaikainen. Ei se kyllä mitään ihmisoikeuksi riko - jos rikkoo, kerro mitkä?
Sinähän typerä olet. Mitä ihmeen ruikutusta aloitusviestissä on?
Mitä tulee ihmisoikeusrikkomuksiin, niin kyllähän niistäkin löytyisi esimerkkejä, vaan antaa olla.
Sitäpaitsi: Aloitusviestin kirjoittaja ei ole työtön.
mailmalla juutaisista,että suurentelevat asiota
ja mitä pahaa työleireissä on.Mustilla oma ihmisoikeus taistelunsa 60-luvulla yhdysvalloissa.Kyllä mustia pidettiin yleisesti kiittämättöminä rähinöitsijöinä.
Eli jos sinun mielestä kaikki on hyvin,niin silloin kaikki on hyvin.
Jos kerran ihmisoikeusrikkomuksi on niin paljon niin voit helposti listata ne. Minua oikeasti kiinnostaa.
En voi oikeasti ottaa sinua tosissani noiden vertailujen jälkeen. Sori...
perustuslaillisia oikeuksia ja joka työkkäri mikä katkaisuttaa työvoimatoimikunnan avustuksella työttömyyskorvauksen.. lue enemmän niin ärsyttää vähemmän...
Alalla työskennelleenä en oikein tohdi. Mutta luepa tuo, on yksi pahimmista, sillä käytetyt keinot ovat raakoja. Siinä ihmisoikeudet ovat halpaa kamaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000031958818#22000000031958818
Olisi yksi oikein konkreettinenkin, mutta sattuneesta syystä jätän kertomatta, koska taitaisin tulla tunnistetuksi väärissä paikoissa.
kannatan koko ruholla että karenssin saaneet(itsekin)etsivät pimeetä työtä ja huomaavat sen kannattavuuden...näin pitkällä tähtäimellä saadaan muutosta tähän hommaan!työllisyys lukevat alas ni johan aletaan taas miettiin missä tökkii
Karenssit ja muut sanktiot ovat luultavasti lisänneet paljonkin pimeää työtä. Ei kaikki alistu mielivaltaan ja näkemään nälkää. Jos ei laillisin keinoin selviä kohtuullisesti, niin sitten laittomin...
Enkä minä ainakaan ole heittämässä kivellä...
Harjoitettu työllisyyspolitiikka kusee siis omaan nilkkaansa.
Tarvitsisin ko. tilastoja tutkimukseni pohjaksi.
Googlaa työllisyyskertomus 2007. Aloitusviestissä kerrotut luvut eivät ole tilastomuodossa, vaan löytyvät tekstistä. Sivu oli jotain toisella sadalla, mutta laita sivuhakuun aloitusviestin numerot, niin löytyy helposti.