Eli erottiin noin kolme vuotta kestäneestä suhteesta. En tiedä mitä lopulta kävi, mutta se mikä tuntuoi aluks niin oikeelle ja suurelle rakkaudelle, on nyt kuollut!
Me molemmat kaiketi noin vuoden verran roikuttiin vaan toisissamme. Mä olin kyllä niin sitoutunut ja pistin kaiken peliin, ennenkun rupes selviimään, että toinen valehteli ensin pikkuvalheita, sitten isompia. Koskaan ei myöntänyt uskottomuuttaan, mutta kaikki viittas siihen ja samaan aikaan rupes kunnioitus ja kiinnostus lopahtelemaan.
Hän oli aina muissa maailmoissa ja ei huomioinut enää lainkaan, ei kuullutkaan enää puhettani useasti. Sitten rupes vielä mua syyllistämään kaikista riidoista ja lopullinen niitti oli se, kun sain kuulla olevani vanhettunut ulkoisesti kahdessa vuodessa jne.. Kuinka monen muun puoliso on muuttunut törkeeksi suhteen loppumetreillä? Mua kiinnostais tietää, että olenko mä muka (hänen sanojaan lainatakseni) liian herkkä ja tein liian nopeen eropäätöksen mitättömien asioiden takia), kun sain kuulla olevani huono kasvattaja lapselle, ulkonäöstäni negatiivistä ja monista muistakin asioista. Hän käyttäytyi muutenkin kokoajan hienovaraisesti niin, että olin jotenkin huonompi, kuin hän, oli hyvä syyllistämään ja tekemään itsestään jotenkin hyvän saaliin.
No oli miten oli se valehtelu sitten oli kai se kaiken tappaja ja kauan mä yritin!
Nyt se on lopullisesti ohi ja san edelleen syyttävää palautetta jopa siitä, kun lopetin suhteen mokomien asioiden takia!
Me molemmat kaiketi noin vuoden verran roikuttiin vaan toisissamme. Mä olin kyllä niin sitoutunut ja pistin kaiken peliin, ennenkun rupes selviimään, että toinen valehteli ensin pikkuvalheita, sitten isompia. Koskaan ei myöntänyt uskottomuuttaan, mutta kaikki viittas siihen ja samaan aikaan rupes kunnioitus ja kiinnostus lopahtelemaan.
Hän oli aina muissa maailmoissa ja ei huomioinut enää lainkaan, ei kuullutkaan enää puhettani useasti. Sitten rupes vielä mua syyllistämään kaikista riidoista ja lopullinen niitti oli se, kun sain kuulla olevani vanhettunut ulkoisesti kahdessa vuodessa jne.. Kuinka monen muun puoliso on muuttunut törkeeksi suhteen loppumetreillä? Mua kiinnostais tietää, että olenko mä muka (hänen sanojaan lainatakseni) liian herkkä ja tein liian nopeen eropäätöksen mitättömien asioiden takia), kun sain kuulla olevani huono kasvattaja lapselle, ulkonäöstäni negatiivistä ja monista muistakin asioista. Hän käyttäytyi muutenkin kokoajan hienovaraisesti niin, että olin jotenkin huonompi, kuin hän, oli hyvä syyllistämään ja tekemään itsestään jotenkin hyvän saaliin.
No oli miten oli se valehtelu sitten oli kai se kaiken tappaja ja kauan mä yritin!
Nyt se on lopullisesti ohi ja san edelleen syyttävää palautetta jopa siitä, kun lopetin suhteen mokomien asioiden takia!
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja ehkä seuraavaksi on edessä ihan jotain mitä et arvaakaan. Elämä on kiehtovaa jos vaan muistaa vastaanottaa. Eli nyt vaan se todellinen vika niitti ja pikkuhiljaa lakkaat ajattelemasta koko asiaa ja jätät sen ihmisen menneeseen.
Kannustuksesta:). Kaipasin juuri kommentteja ja ulkopuolista mielipidettä! Kun on syyllistetty ja painettu maanrakoon kauan aikaa, niin hämärtyy oikea todellisuus joskus. Ainakin nyt on tuntunut ihmeen hyvälle:)
ja sulla on lapsikin. Keskity lapseesi ja jonakin päivänä kohtaat sua arvostavan ihmisen.
Ps. Ihmiset eivät monestikaan myönnä suhteen olevan lopussa ja loukkaavat toisiansa ihan sen takia. Tsemppiä sulle.
..ajatellut vika voisi olla myös sinussa.Tuttava perheen mies epäili vaimoaan uskottomuudesta vuosia. Vaimo jaksoi kärsivällisesti ymmärtää,kunnes mies alkoi käydä fyysisesti päälle.Pari sairaala reissua tarvittiin ennenkuin tajusi erota. Nyt sitten on lähestymiskielto ja pari muksua äidillä.
Tämä naisystäväni kertoi että jatkuva epäily sai lopulta aikaan sen ettei jaksanut enää panostaa suhteeseen niin kuin olisi halunnut. Kaikki suhteeseen olennaisesti liityvä alkoi hiljalleen näivettyä. Tämä tietysti oli omiaan lisäämään miehen epäilyä,kierre oli valmis ja seuraukset tuhoisat.
Ajattelin ihan rakentavasti kysyä,että oletko aivan varma ettei teidän tapauksessa ole käynyt jotain vastaavaa. Tiedätkö siis täydellä varmuudella että puolisosi petti sinua,vai oliko sinulla vain vahva epäilys. Sivusta seuranneena on vain surullista jos on tuo jälkimmäinen ja tietenkin yhtä surullista jos miehesi todella petti. Naisystäväni vaan joutuu käymään yhä terapiassa saamansa kohtelun seurauksena. Ikävää jos suhde kuolee ja siinä joutuu syyttömät vielä kärsimään pitkään.
Joka tapauksessa voimia ja uskoa tulevaan.
jos mä kirjoitin, että se valehteli useet kerrat ja jäi oudoista jutuistaan kiinni, niin olen täysin varma!
Kyllä sen toinen huomaa, kun suhteeseen kolmas astuu. Voisin näistä jutuista kirjoittaa vaikka kirjan, mutta riittäköön nyt, että olen aivan varma. Kaiki jutut ei voi olla sattumaa, kun niitä alkaa tapahtumaan ja ne vaan pahenee..
..kysyä,että mitä kaikkea konkreettista miehesi valehteli? Millaisia ne oudot jutut oli? Saitko ihan verekseltään kiinni esimerkiksi. Ihan mielenkiinnosta kysyisin. Joskus kaikkia outoja juttuja paisuttelee mielessään ja vielä kun on sopiva mielentila,niin helposti alkaa mielikuvitus laukata.
No,enpä tiedä mitään teidän tapauksesta,kunhan olin utelias..