Tällä palstalla aina silloin tällöin kirjoittaa joku elämän taakan alla oleva vanhoillislestadiolainen ja purkaa sisäistä ahdistustaan, koska tänne voi kirjoittaa anonyymisti.
On karmeaa havaita ne vl-hyeenat, jotka heti kättelyssä tuomitsevat tällaiset inhimillisen hädän ja tuskan keskeltä kirjoitetut tekstit FEIKEIKSI.
Tämä osoittaa kyseiseltä feikkityrmääjältä totaalista kyvyttömyyttä asettua toisen ihmisen hädän ja tuskan keskelle ja halua auttaa lähimmäistä.
Nämä ihmiset ovat itse henkisesti häiriintyneitä ja tarvitsisivat mahdollisimman pian ulkopuolista apua.
Feikkejäkin täällä on, mutta kuvaamani toopet eivät erota lehmää kuusen rungosta ja pistävät kaikki vl-kriittiset kirjoitukset feikeiksi.
Surkeaa!
On karmeaa havaita ne vl-hyeenat, jotka heti kättelyssä tuomitsevat tällaiset inhimillisen hädän ja tuskan keskeltä kirjoitetut tekstit FEIKEIKSI.
Tämä osoittaa kyseiseltä feikkityrmääjältä totaalista kyvyttömyyttä asettua toisen ihmisen hädän ja tuskan keskelle ja halua auttaa lähimmäistä.
Nämä ihmiset ovat itse henkisesti häiriintyneitä ja tarvitsisivat mahdollisimman pian ulkopuolista apua.
Feikkejäkin täällä on, mutta kuvaamani toopet eivät erota lehmää kuusen rungosta ja pistävät kaikki vl-kriittiset kirjoitukset feikeiksi.
Surkeaa!
Vastaukset 13
Vanhimmat
esimerkkinä nimimerkki "Inkeri".
Olen kirjoittanut itse myös tästä asiasta. Se on kai sitä, että halutaan tukahduttaa erilaiset mielipiteet ja saada ulkopuolisetkin uskomaan, ettei se ole totta.
Tai sitten näillä "feikkipoliiseilla" on vain niin suppea ajatusmaailma, ettei ne voi ymmärtää, että joku voi ajatella liikkeen valtavirrasta poikkeavalla tavalla. Hyvä ettei aleta jäljittämään toisinajattelijoiden koneita!
pärjäilet siellä vl-porukoissa?
Ihan mielenkiinnosta kyselen, koska vaikutat varsin "tervepäiseltä" ihmiseltä.
Olen joistain asioista eri mieltä, mutta enpä tuo sitä kauheena sanallisesti julki, niinkuin ei yleensä muutkaan, joilla on eriäviä ajatuksia vanhoillislestadiolaisuuden sisällä.Se on kai sellasta pienen ihmisen hiljaista kapinaa joitain asioita vastaan. Esimerkiksi jossain keskusteluilloissa kukaan tuskin uskaltaa esittää negatiivisia kommentteja asioista. Eikä niitä ajatuksia ole aina kovin helppoa esittää edes hyville ystäville.
Välillä kyllä tuntuu, että miksi mä roikun mukana, kun oikein säikähtää joittenkin ihmisten käsittämättömiä mielipiteitä eri asioista. En tiedä.
Välillä tuntuu nimittäin, että ainut ihmisarvon mitta on se, että istuu seurapenkissä, oli sitten millainen tahansa. Ja kaikki epäsuskoiset, siis ne jotka ei käy seuroissa on joku tuntematon ihmisrotu.
Ainakin minun paikkakunnallani on väki (Vl)juoruista ja riitaista ja raha ja arvoasema ratkaisee paljon. Kaikkein eniten minua kiusattiin vl-tyttöjen keskinäisissä kanssakäymisissä. Ei-vl:t ei ole koskaan syrjineet tai pilkanneet. On mulla kyllä hyviä vl-ystäviä, mutta toisaalta on sellaisia vl-tuttuja jotka on jättäneet syvät arvet sisälleni käytöksellään. Sama riita ja tora näyttää jatkuvan paikkakunnallani nuoremmissa ikäluokissa.
Sitten, kun joku kirjoittaa tämän tapaista arvostelua, niin joku kohta kirjoittaa, että mekin ollaan vaan ihmisiä yms. Sitten toiseksi tulee kehoitus uskoa syntinsä anteeksi, kun epäilee. Näin on taas kehä kiertynyt...
se putiikki = vl on sellainen, jossa on syytä pitää napansa kiinni, jos on eri mieltä kysymyksistä. Ihan oman itsensä vuoksi.
Oletko sitten niin sidoksissa vl-herätysliikkeeseen, että et kaikista haittapuolista huolimatta halua/pysty nostamaan kytkintä?
Eli onko esim. se paikkakunta, jossa asut niin vl-voittoista, että mahdollinen pesäero liikkeestä vaikeuttaisi elämää niin paljon, että mieluummin olet mukana ja "irvistelet" sisäänpäin joistakin asioista?
Minä en pisaraakaan piittaa pesukonelegendoista, TV-kielloista, permanenteista tms. Sen sijaan ne asiat, joissa vl-herätysliike opettaa vastoin Raamattua, ovat hyvin vakavia.
Esim. tälläkin palstalla paljon puhuttu "vain me" oppi, että ehkäisy on syntiä, jolla itse keksityllä opilla taakoitetaan vl-naisia ja kohdistetaan heihin suoranaista henkistä väkivaltaa. Jne.
On ihan kiva vaihtaa ajatuksia sellaisen vl-henkilön kanssa, joka rehellisesti kertoilee tuntojaan elämisestään ja olemisestaan kyseisen herätysliikkeen jäsenenä.
Odottelen kommenttiasi.
Siunausta sulle!
Kai mä sitten olen sidoksissa. olen miettinyt, että kiellän uskoni(=vanhoillisten kielellä jätän herätysliikkeen). Mutta tiedätkö se ei ole kovin helppoa. Jos jätän liikkeen se olisi elämäni suurin askel. Kun on pienestä pitäen kuullut, että asioista pitäisi ajatella jollain tavalla ja sanottu, ettei pääse taivaaseen kuin tämän pienen joukon matkassa, on kauhean pelottavaa luopua siitä ympäristöstä. En kuitenkaan enää usko pelastukseen vain tuota kautta. Kai minä sitten olen liika järkeillyt asioita, mitä ei saisi tehdä.
Jos tarkemmin ajattelen nuo opilliset asiat olen ehkä kohdallani jo katsonut, etten voi uskoa niin. Monesti olen ajatellut, että mikähän tässä ollaan, kun en tunne samalla tavalla kuin monet muut näyttää tuntevan. Ehkä en koskaan ole ollut oikeassa vl-hengessä.
Suurimmat syyt ehkä kuitenkin, etten ole lähtenyt on leimautumisen pelko ja ystävät. Mä en kestä sitä, että joku alkaa itkemään mun puolesta ja toivomaan, että saisin synnit anteeksi ja puhuisi sääliväisellä äänellä minulle, jos en itse tunne tehneeni mitään kauheaa. Kai mä sitten oon niin paatunut. Se tulis sitten aina olemaan erottavana tekijänä. Esim. lestadiolaiset ystäväni eivät enää suhtautuisi samalla tavalla minuun. Et tiedäkään, miten hienovaraista henkistä väkivaltaa voidaan harjoittaa.Tuttavapiirissäni yksi tyttö kielsi pari vuotta sitten uskonsa, monet ikäänkuin painostivat häntä parannuksenteolla ja puhuivat koko seuroihin tulosta. Tyttö oli muutenkin ihan rikki ratkaisun tehtyään,olihan se iso muutos ja sitten kaikki hääri koko ajan ympärillä. Eli usko ei oo henkilökohtainen asia! Mutta eihän kukaan kuitenkaan voi väkisillä uskoa...
Muutan jonkin ajan päästä pois täältä. Olen miettinyt, että tekisinkö silloin jonkinlaisen ratkaisun. Mutta jotenkin tuntuu, että jos lähden, elämäni olisi turvattomampaa. Mutta olen miettinyt sitäkin, että jos en koe omistavani oikeanlaista uskoa, niin onko oikein roikkua mukana?
Arvelen kirjoituksistasi, että olet vielä aika nuori henkilö ja sinkku.
Osuiko?
Juuri tuota se varmasti on mahdollinen lähteminen pois herätysliikkeen piiristä. Olet varmaankin syntynyt vl-kotiin ja juurtunut niihin kuvioihin varsin vahvasti. Silloin kokee suurta epävarmuutta mahdollisen irtautumisen hetkellä.
Edelleen tuo ns. "vain me"-oppi on kaikunut korviisi pienestä pitäen ja sitä osataan varmasti käyttää aikamoisena henkisenä painostuskeinona vl-herätysliikkeen piirissä.
Mutta kun sanot, että "En kuitenkaan enää usko pelastukseen vain tuota kautta.", niin Jumalan sana ja Raamattu on istuttanut totuuden puun sinun sydämeesi. Jumala ei todellakaan halua taivaaseen vain jonkin pienen herätysliikkeen porukkaa, vaan JOKAISEN joka uskoo Jeesukseen Kristukseen omana henkilökohtaisena pelastajanaan ja vapahtajanaan.
On oikeastaan käsittämätöntä, mistä tuo "vain me"-oppi on pesiytynyt vl-herätysliikkeeseen. L.L.L. ei näet ollut kyseisen opin kannattaja.
Varmasti on enemmän kuin totta myöskin tuo mitä sanot, että veeällät osaavat hyvin taitavasti harjoittaa henkistä väkivaltaa niitä henkilöitä kohtaan, jotka eroavat liikkeestä.
Sinä pohdiskelet, mitä tehdä silloin, kun olet piakkoin muuttamassa pois kotikonnuilta. Se on varmasti aika vaikea pähkinä purtavaksi. Toisaalta sun kannattaa minun mielestä käydä siellä uudella paikkakunnalla tsekkaamassa muiden seurakuntien tilaisuuksia ja ilmapiiriä niissä.
Jos eroat vl-herätysliikkeestä, niin varmasti koet ihmisten/ystävien tasolla olosi turvattomammaksi kuin aiemmin. Silloin repäiset itsesi irti jostakin niin perin tutusta ja omalla tavallaan turvallisesta.
Toisaalta muista Maijaseni, että Jumala on AINA turvanasi, missä sitten kuljetkaan, Jos et kättäsi halua irrottaa Hänen kädestään, niin Isä ohjaa sinun elämääsi päivittäin ja hetkittäin.
Minä en tietenkään pysty antamaan enkä halua antaa sinulle mitään toimintasuosituksia tulevaisuutta varten.
Kuitenkin mieleeni nousi sellainen ajatus, että miksi syödä "hengellistä pakkopullaa", kun Raamattukin toteaa, että "Vapauteen Kristus meidät vapautti".
Ollako mieluummin ihmisten orjana vai Jumalan vapaana?
Siinäpä kysymys.
nopea arvio ihmisestä muutaman sanan perusteella.Onhan täällä edelleenkin muitakin kuin vl.ä. Eikä kaikki vl.ään ymmärrä toisten elämän tilanteita, vaikka sitä kuinka toivoisi.,erilaisia kun ollaan mekin.Mutta luuletteko että se kovinkin auttaa väsynyttä ym. vl äitiä tyhmäksi,aivopestyksi,järjettömäksi,fossiiliksi,alistetuksi ym. ym. haukkuminen.,en ainakaan usko .Vielä ,väsyy ne ei vl äiditkin tiedän, kertovat kun tietävät että heitä ymmärrän.
eivät nouse kapinaan vl-miesten hirmuvaltaa vastaan?
kohtalaisen nuori vielä, reilut parikymppinen kuitenkin olen. Sinkku-arvaus osui oikeaan. Se vielä lisäyksenä, että olen asunut myös useita vuosia muilla paikkakunnilla ja ulkomaillakin vähän aikaa. Oikeastaan nämä minun ajatukseni ovatkin kypsyneet tuossa muutamien vuosien kuluessa.
Olen syntynyt vl-kotiin, mutta vanhempiani ei voi sanoa peruslestadiolaisiksi. He ovat kumpikin liittyneet vasta aikuisina herätysliikkeeseen. Monet sukulaiseni ovatkin ei-vl. Äitini kanssa olen jonkin verran puhunut näistä asioista, enkä usko, että kotiväkeni olisi niin kauhuissaan ratkaisustani kuin ystäväni.
mutta olen samaa mieltä siinä että nuo feikkityrmääjät eivät ymmärrä että elämään mahtu kaikenlaista.
En tiedä johtuuko tämä siitä että kun on totuttu ajatukseen "täällä ry:n parissa on hyvä kaikilla olla ja on mukavaa kun saa olla uskomassa ja unohtaa kaikki viat ja virheet", niin sitten sumentuu todellisuudentaju, että ei tajuta, että ei se RY:lläkään viikoittain tai kuukausittain vieraileva seurakansa niin ilman ongelmia ole. Kyllä niitä ongelmia on ihmisillä ihan yhtä paljon uskovaisilla, kuin epäuskoisissakin.
on varmasti tietynlainen "joukkopsykoosi" eli halutaan uskoa pois kaikki ongelmat. Lakaistaan ne maton alle. Se on helpompaa kuin niihin ongelmiin tarttuminen ja ongelmien syiden pohtiminen.
Se on täysin väärä tapa hoitaa asioita. Kipeät asiat pitäisi nostaa pöydälle, puhua niistä avoimesti ja sillä tavalla yrittää löytää ratkaisuja erilaisiin vaikeuksiin.
Esitän asiani melko jyrkästi juuri sen vuoksi, että nuo "pinnan kiillottajat" ottaa aika tavalla takaraivoon.