En kyllä itsekään enää tiedä miksi, mutta edelleenkin mua on jäänyt vaivaamaan muutama asia:
Miksi kyselit multa sellaisesta asiasta missä et oikeasti ollut halukas tai pystyvä auttamaan? Se mistä tulin sulle puhumaan oli sillä hetkellä se ajankohtaisin ja vaikein juttu ja lisäksi oli ihan riittävän vaikeaa puhua siitäkään. Myöhemmin sitten sekin asia mistä kysäisit tuli taas valitettavasti ajankohtaiseksi ja niinpä keräsin viikkoja rohkeutta ja käännyin puoleesi ajatellen että kun kerran kysyit, saattaisit osata neuvoa, tai kertoa edes näkemyksesi. Ymmärsin kun et voinut auttaa, et edes kuunnella; ehkä sulla tosiaan oli niin paljon kiireitä, asia itsessään on aika epämiellyttävä, ehkä olit lojaali vanhalle kaverille... Et varmasti voi ymmärtää miten vaikea oli ottaa asiaa esille, tai kuinka nöyryyttävää pyytää lukuisia kertoja edes kieltävää vastausta avunpyyntöön. Minä taas en voi ymmärtää miksi alunperinkään kysyit asiasta, tuskinpa sunkaan kokemuksella tuollaisista asioista jutellaan vitsailumielessä tai juttelun ilosta. Enkä ymmärrä sitäkään että olet antanut mun tehdä itsestäni täyden idiootin lukuisia kertoja itsesi suhteen ilman että olet millään tavalla osoittanut suuntaan tai toiseen mitä touhuistani ajattelet. Ehkäpä pellen rooli mielestäsi sitten sopii mulle erityisen hyvin ja olet varmaan saanut parit makeat naurut (on ainakin ollut tarkoitus saada sun suupielet ylöspäin), mutta kas kun et missään vaiheessa niitä villeimpiä juttuja edes yritellyt rauhoittaa, tai toisaalta myöskään osoittanut tykkääväsi niistä.
Ei näitä kannattaisi täällä vatvoa eikä omassa päässäänkään, mut mun mieltäni on jäänyt vaivaamaan muutama juttu niin paljon että kyllä toivoisin että voitaisi nämä oudot kuviot setviä joskus. No, siihen tarvittais kaksi ihmistä joilla kantti riittää, joten se siitä kai sitten. Tottahan näissä omissa kuvioissa setvimistä riittää ilman suakin, mutta jotenki susta ja sun mielipiteestä tuli tärkeitä. No, sen mielipiteesi minusta olet kyllä onnistunut visusti pitämään piilossa, arvaillahan aina saa...
Miksi kyselit multa sellaisesta asiasta missä et oikeasti ollut halukas tai pystyvä auttamaan? Se mistä tulin sulle puhumaan oli sillä hetkellä se ajankohtaisin ja vaikein juttu ja lisäksi oli ihan riittävän vaikeaa puhua siitäkään. Myöhemmin sitten sekin asia mistä kysäisit tuli taas valitettavasti ajankohtaiseksi ja niinpä keräsin viikkoja rohkeutta ja käännyin puoleesi ajatellen että kun kerran kysyit, saattaisit osata neuvoa, tai kertoa edes näkemyksesi. Ymmärsin kun et voinut auttaa, et edes kuunnella; ehkä sulla tosiaan oli niin paljon kiireitä, asia itsessään on aika epämiellyttävä, ehkä olit lojaali vanhalle kaverille... Et varmasti voi ymmärtää miten vaikea oli ottaa asiaa esille, tai kuinka nöyryyttävää pyytää lukuisia kertoja edes kieltävää vastausta avunpyyntöön. Minä taas en voi ymmärtää miksi alunperinkään kysyit asiasta, tuskinpa sunkaan kokemuksella tuollaisista asioista jutellaan vitsailumielessä tai juttelun ilosta. Enkä ymmärrä sitäkään että olet antanut mun tehdä itsestäni täyden idiootin lukuisia kertoja itsesi suhteen ilman että olet millään tavalla osoittanut suuntaan tai toiseen mitä touhuistani ajattelet. Ehkäpä pellen rooli mielestäsi sitten sopii mulle erityisen hyvin ja olet varmaan saanut parit makeat naurut (on ainakin ollut tarkoitus saada sun suupielet ylöspäin), mutta kas kun et missään vaiheessa niitä villeimpiä juttuja edes yritellyt rauhoittaa, tai toisaalta myöskään osoittanut tykkääväsi niistä.
Ei näitä kannattaisi täällä vatvoa eikä omassa päässäänkään, mut mun mieltäni on jäänyt vaivaamaan muutama juttu niin paljon että kyllä toivoisin että voitaisi nämä oudot kuviot setviä joskus. No, siihen tarvittais kaksi ihmistä joilla kantti riittää, joten se siitä kai sitten. Tottahan näissä omissa kuvioissa setvimistä riittää ilman suakin, mutta jotenki susta ja sun mielipiteestä tuli tärkeitä. No, sen mielipiteesi minusta olet kyllä onnistunut visusti pitämään piilossa, arvaillahan aina saa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
arvailla aina täällä saan, miks asiat jäi ns.kesken..
Puh.nro edelleen sama j o s ..
myös minulla.Jos vain huvittaa.Vaikea soittaa, kun ei tiedä kenelle soittaa.
Tämä kirjoittelu täällä ei tuo kuin väärikäsityksiä.
..että asiat jäi kesken. Mutta mutta: olenpa tullut siihen tulokseen ettet koe samoin. Näin siksi, että numero voi olla sama, mutta harmi vaan että sun puhelin pystyy kyllä ottamaan viestejä vastaan ja ehkä lähettämäänkin jonkun viestin silloin tällöin, mutta tavallisesti et vastaa viesteihin tai jos vastaat teet sen niin ettei viesteistä voi kyllä saada selville mitä ajattelee ihminen viestin takana. Et myöskään pyydä soittamaan tai soita itse, joten kyllä kaltaisenikin latvajumi osaa vetää johtopäätöksiä. Tiedätkö, numero on tosiaankin sama minullakin, ja yksisuuntainen yhteydenpitoni sulle päin ei ole millään tavalla selvittänyt itselleni vielä mitään, joten...
Tykkään susta monella tavalla ihan älyttömästi, mutta tuntuu vaan itseni kiusaamiselta enää lähteä siihen samaan vanhaan kuvioon. Jos edes jollain tavalla voisit osoittaa mitä päässäsi liikkuu ei munkaan tarvitsisi tuntea itseäni häiriköksi. Täällä en nykyisin ole useinkaan viitsinyt kirjoitella, ja sen kerran kun kirjoitan tunnistaisit kyllä.
että tohon sanoisi, kun sä et kertonut juuri mitään. Itseksesi vain puhelet.
sillä mulle ei ole tullut kuin kaksi sp viestiä ja yhden kerran alussa palautus viesti ja nyt syksyllä toinen niinhin asioihin häneltä, joita kysyin. (Vuosi sitten, mulla oli kaikki halu, mutta sit kaikki tuli mahdottomaksi.) Täällä en tiedä, kuka vastaa viesteihini, siksi en voi kirjoittaa mitään vastausta niihin, toiset vastaa puolestani. Siitä partasuusta, to oli hällä syntymäpv ja sama vuosi, kuin mulla, mut hän sanoi pahasti silloin, saman niminen oli vanhempi, joka oli ensir.
Naiselta miehelle oli toi ap. viesti. Niinpä, turha tätä täällä on veivata, mutta tässä tapauksessa ei oikeassakaan elämässä ole selvyyttä tullut. Olen sentään yrittänyt...