Kummalla rikastun enemmän:
1) Neuvottelen itse metsäyhtiön kanssa samantasoisen hinnan tai jopa paremman kuin MHY neuvottelisi ja valvoisin itse vain metsäyhtiön toimia ?
2) Annan MHY:n tehdä sopukaupat metsäyhtiön kanssa (raha muut kesähakkuehtokiellot) ja valvon sekä MHY:tä ja metsäyhtiötä?
1) Neuvottelen itse metsäyhtiön kanssa samantasoisen hinnan tai jopa paremman kuin MHY neuvottelisi ja valvoisin itse vain metsäyhtiön toimia ?
2) Annan MHY:n tehdä sopukaupat metsäyhtiön kanssa (raha muut kesähakkuehtokiellot) ja valvon sekä MHY:tä ja metsäyhtiötä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vähän korni kysymyskin.
Jos ymmärretään kysymys niin, että kumpaa menetelmää käyttäisin, niin vastauksiakin löytyy.
Jos pystyt neuvottelemaan ja valvomaan itse, niin miksi käyttäisit apuja. Tämä on monille ajankäyttökysymys ja tietysti on jonkinlaista osaamistakin oltava, kun itse hoitaa.
metsäyhtiöitä useita joiden kanssa voit vaihtaa kalikoita valuutaksi.
Mikäli tarkoitus on rikastua enemmän,enemmän ja aina vain enemmän ja kuitenkin rajoittavina tekijöinä on oma elinaika,rajallinen metsän kasvu sekä mitättömät heilahtelut kalikoiden hinnoissa,niin ainoaksi tavaksi ko sijoituskohteilla jää sopivien kohteiden välittäminen,ostaminen ja myyminen jossa painoarvo on välikätenä toimiminen.
Ei missään tapauksessa toimiminen metsänkasvattajana ja spekulointi oman minän ja MHY:n välisestä paremmuudesta ja taidosta hyötyä puumarkkinahintojen /metsänparannusvarojen ja verosuunnittelun avulla.
Metsäomaisuus on varallisuuden turvaamista ei varallisuuden kasvattamista pikavoittojen toivossa.
Erittäin hyvin kommentoitu.
Tähän ei jää suoranaisesti mitään sanottavaa mutta antaa varmaan monelle ajattelemisen aihetta...
Teoriassa sopivien kohteiden välittäminen tuntuu äkkiseltään toimivalta. Mutta kun sitä tarkastelee tarkemmin käytännön toteutuksena, niin sijoitus ei enää ole houkutteleva. Välikätenä toimiminen vaatii suunnattomasti enemmän osaamista välikätenä toimijana kuin metsänkasvattajana. Välittäjänä toimiminen ei onnistu jos ei ole osaamista metsänkasvattajana. Suomi on täynnä surullisia esimerkkejä näistä välikäsistä.
korostanut "sopvien kohteiden valinnan merkitystä" ?
Sopivilla kohteilla ja niiden tuotto-odotuksilla ei ole paljoa tekemistä metsänkasvuun perustuvassa arvonnousussa.
Erottele metsät ja metsämaan sijaintiin perustuvat mahdollisuudet toisistaan.
Metsämaan arvoa voi nostattaa muullakin kuin metsänhoitoon sijoitetulla panostuksella.
että metsämaan välittäjänä toimiminen ei onnistu jos ei ole vankkaa osaamista metsänkasvatajana. Vastauksesi jo kertoo sen että sinulla ei tuota osaamista ole.
Metsämaa sijaitsee siellä missä se sijaitsee, siihen ei voi vaikuttaa. Metsämaan arvossa ei ole samaa arvotonta arvonnousua kuin kiinteistöillä.
Kuten sanoin, surullisia esimerkkejä on yllin kyllin. Toiminta on ollut juuri samalla ajatusmaailmalla kuin sinulla.
""metsämaan välittäjänä toimiminen ei onnistu jos ei ole vankkaa osaamista metsänkasvatajana. Vastauksesi jo kertoo sen että sinulla ei tuota osaamista ole.""
Etpä taida nädä metsää puilta.
Välittäjä = kiinteistökaupassa osapuoli joka toimii myyjän tai ostajan toimeksiannosta,kuten esim sutenööri.Välittäjällä ei ole omaa intressiä pyrkiä yksittäisen kohteen osalta mahdollisimman suureen kauppahintaan,vaan päinvastoin arvoimalla hintatason "realistiseksi" hän varmistaa itselleen helpon "välityskohteen".Samalla minimoi omat kustannuksensa jolloin välityspalkkiosta jää enemmän "hilloa".
On myös olemassa kiinteistösijoittajia jotka ensin ostavat kiinteistön omiin nimiinsä ja myyvät kiinteistön omissa nimissään eteenpäin.Nämä eivät tavoittele tavallisen tallajan tapaan pelkkää puuntuotantoon perustuvaa arvonnousua,vaan ymmärtävät myös muut mahdollisuudet metsäsijoittamisen osalta.= vielä enemmän "hilloa".
Sijoituspäätös voi myös pohjautua metsän osalta pelkän sijainnin ja maapohjan antamiin mahdollisuuksiin,ei pelkkään odotusarvoon puun osalta.
Kun olet omasta mielestäsi noin hyvin perillä asioista niin valaise vähän. Kerro mitä ovat nuo mahdollisuudet metsäsijoittamisen osalta jotka perustuvat pelkän sijainnin ja maapohjan antamiin mahdollisuuksiin. Eli nyt ei huomioida puuntuotannon osalta tulevia odotusarvoja lainkaan. Olen enemmän kuin halukas tietämään näistä mahdollisuuksista ja huomioimaan ne tulevissa metsäkiinteistö sijoituksissani.
Jos todella pysyt sanojesi takana ja pystyt perustelemaan väitteesi niin olen jopa halukas yhteistyöhön metsäsijoittamisen osalta pääomittajana.
erinäisiten hankkeiden,suunnitteilla olevien hankkeiden,rakentamiseen ja maankäyttöön kohdistuvien uusien määräysten vaikutus arvottoman metsä-/maatalousmaan osalle tulevaan "ansiottomaan arvonnousuun" lähitulevaisuudessa.
Tällaisia mahdollisuuksia löydät esimerkiksi taajamien liepeillä olevilta ns haja-asutusalueilta jotka ovat poikkeusluvan tai suunnittelutarveluvan alaisia maa-alueita.
Usein näillä alueilla luvansaantia vaikeuttaa viemäröinnin puute.Puute on korjattavissa,tai paremminkin lainsäädäntö on jo asettanut aikarajan johon mennessä ongelmat on ratkaistava.
Joku voi nähdä asian negatiivisen puolen,mutta ei mahdollisuutta.
Mielestäni esim tuossa on ostajan mahdollisuus hyötyä maapohjasta lyhyellä aikavälillä enemmän kuin laskemalla hehtaarien ja puuntuotannon varaan.
Sitten perustelu:
Varmaankin olet pannut merkille jopa elinvoimaisten kasvukeskusten sisällä saati liepeillä olevat maa-alueet,joiden kasvupohja voisi olla hyväkin metsälle,mutta nykytilassa nillä ei ole merkitystä puutuotannon kannalta ennen vuotta 2080.Silti näissää piilee mahdollisuus hyötyä jo ennen vuotta 2080.
Odotin lähes 100%:lla varmuudella että tulet tarjoamaan kyseistä ratkaisua.
>Usein näillä alueilla luvansaantia vaikeuttaa viemäröinnin puute.Puute on korjattavissa,tai paremminkin lainsäädäntö on jo asettanut aikarajan johon mennessä ongelmat on ratkaistava.<
Kuka tai mikä taho on se jolle lainsäädäntö on asettanut tämän mainitsemasi aikarajan?
Toisaalta olisi mielenkiintoista myös kuulla miten määrittelet tuon mainitsemasi arvottoman metsä-/maatalousmaan.
Siis puhummehan edelleenkin metsämaasta sijoituskohteena?
kyseisen alueen asukkaat.
Asettaja on valtioneuvosto,joka noudattaa Eu:n tahtoa.[Valtioneuvoston asetus (542/2003)]
Metsämaan arvo;kuten hyvin tiedät,mitataan kasvupohjan ja olemassa olevan puuston perusteella.Sijainti ja esim kulkuyhteydet eivät merkittävästi korota metsähehtaarin maapohjan arvoa,mutta kooolla on merkitystä.
Metsätalousmaan maapohjan arvo on nostettavissa tietyissä tapauksissa monikymmen kertaiseksi,jos sille löydetään (järjestetään) muuta käyttöä.
Metsä sijoituskohteena on hieman erillainen kuin esim. osakkeet joissa hajauttaminen antaa paremman turvan sijoitetulle pääomalle,mutta vastaavasti heikentää suurien voittojen mahdollisuutta.
Metsän osalta on perusteltua pyrkiä suuriin aluekokonaisuuksiin,vai onko välttämättä jos... ???
>Asettaja on valtioneuvosto,joka noudattaa Eu:n tahtoa.[Valtioneuvoston asetus (542/2003)]<
Ei kyseinen asetus aseta mitään takarajaa viemäröintien rakentamiselle mikä helpottaisi poikkeusluvanvaraista rakentamista.
pakottaa asukkaat huolehtimaan jäteveden käsittelylaitteensa kunnallisen jätehuoltosuunnitelman vaatimalle tasolle.Käytännössä tämä merkitsee mahdollisuutta hoitaa asiat osin yhteiskunnan varoin kuntoon,tai vaihtoehtoisesti pitäytyä täysin omalla pussilla.
Kuka tässä on puhunut viemäröintipakosta sen enempää kuin sijoituspakosta pelkkään metsänkasvuun.Kyse on molemmissa tapauksissa mahdollisuudesta hyötyä oikeilla valinnoilla.
.
Ei pakota vaan velvoittaa tekemään selvityksen olemassaolevasta järjestelmästä. Uusien järjestelmien on täytettävä asetuksen vaatimukset.
Yhteiskunnan varoja tähän ei tulla käyttämään. Näin jotkut ovat lain ja setuksen tulkinneet mutta se on täysin väärä.
"Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alussa. Siinä määrätään rakennusluvan edellytykseksi, että vedensaannin ja viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia ja jätevedet on voitava hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle. Kunta voi maankäyttö- ja rakennuslain 14§:n perusteella antaa rakennusjärjestyksessä paikallisia määräyksiä vesihuollon järjestämisestä."
ratkaisut asukkaiden kannalta katsottuna tehdään pakon edessä.
Kunta hoitaa osuutensa vesihuollon järjestämisessä tekemällä alueelle suunnitelmat jotka mahdollistavat asukkaiden liittymisen kunnalliseen viemäröintiin.Voimassaolevalla suunnitelmalla kunta on täyttänyt sille asetetun velvoitteen.
Kunnalla ei ole velvoitetta rakentaa alueelle vesihuoltoa.
Kunnalla ei tämän jälkeen myöskään ole velvoitetta tukea yksittäisen talouden vesihuollon järjestämistä.
Alueen asukkaille jää kaksi vaihtoehtoa:
1-toimi yksi
2-toimi yhdessä
Alueen asukas ei tee yksin sopimusta kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa vaan sopimuksen tekee osuuskunta joka myös vastaa alueensa viemäröinnin rakentamisesta ja ylläpidosta,koskien myös hallintoa ja vastuita.
Siirtymäajan jälkeinen rahoitus ei ole missään sovittu niin että yhteiskunnan varojen( kunta valtio eu )käyttöön olisi mahdollisuus.
Osuuskunta ei vastaa alueensa jätevesiviemäröinnin rakentamisesta ja ylläpidosta. Kunnissa osuuskunnille kuuluu ainoastaan puhdas vesi ja siihen liittyvät hankkeet.
käsitys,tuosta jätevesiviemäröinnin rakentamisesta,ylläpidosta ja hallinnoinnista.
Osuuskunta on se juridinen yhtymä jolla on mahdollisuus saada niin valtion-,kunnan- kuin eu;nkin myöntämää avustusta haja-alueen viemäröintiin ,kunnalla tätä mahdollisuutta ei ole.
Muistaakseni aikaisemman vesihuoltolain mukaan jos kunta toimittaa puhtaan veden niin se myös on velvollinen järjestämään käytetyn poiskuljetuksen.
Jokatapauksessa näillä alueilla sijaitsevilla metsäpohjilla on mahdollista nostatta nopeasti maapohjan arvoa,riippumatta siitä suostuuko kunta kaavoittamaan aluetta vai ei.
Vesiosuuskunnat ei rakenna jätevesiviemäröintejä. EU avustukset koskevat vain puhtaan veden toimitusta. Asia on takistettu kunnan rakennusvalvonnasta.
Älä enää jankuta selvää asiaa.
asia on ettei MHY.n ja metsänomistamisen avulla rikastu,ellei itse toimi.
Toiseksi kuntasi rakennusvalvonta ei ole ajan tasalla,mitä haja-asutusalueen jätevesihuollon mahdollisuuksiin tulee.
Olet harvinaisen oikeassa. Metsänomistamisen avulla ei rikastu ellei itse toimi. Muuhun en ota kantaa.