Vallox 95 säädöt

Minulla on ainakin asteikon vieressä tarra, joka osoittaa lukemaa. Tuon tarran kohdasta kun lukee niin huomaa että termarissa on neljännes kierroksen verran tyhjää ennen kuin asteikko alkaa 0 :sta.
Digimittarin mukaan se naksuu koneen tulokammion sen hetkisessä lämpötilassa, kun vertaa termarin asteikkoa ja lämpömittarin lukemaa.

Minulla se on nyt 0:ssa ja talvella jossain 20 paikkeilla. Pelti on nyt kiinni.

Pellin pidän talviasennossa, eli auki vielä keväällä, kun lämmitys on taloyhtiön puolesta laitettu pois, mutta yöt on vielä kylmiä. Tuolloin poistuva ilma lämmittää tulevaa. Termostaatin olen silloin jo kääntänyt ehkä 10 asteeseen. Eli kun päivät on lämpimiä keväällä, niin en halua pitää termostaattia isolla, mutta yöllä voi tulla liian kylmä, kun muuta lämmitystä ei ole.

Ilmojen mukaan mennään. Tämä on sellaista säätämistä, jonka oppii asumalla.

No jos yöllä on kylmää ja tämä pelottaa, niin sitten kannattaa pitää LTO-ohitus pois päältä!

Ei sillä ohituksella ole lämpiminä päivinä hevon p:n merkitystä. Jos sisällä on 25 ja ulkona 20, niin ohituksella saa tuloilman lämpötilaa laskemaan asteen tai kaksi. Jäähdytystehona puhutaan tällöin kymmenistä wateista. Vrt. ikkunoista voi puskea useampi kilowatti sisään auringon paistaessa.

Ei siis hirveän suuri synti, että koneesta on jätetty yksi tyypillinen vikakohde eli ohituspeltiä ohjaava moottori pois.

Sillä ohituksella olisi merkitystä nimenomaan öisin, jos/kun yöllä on viileää. Silloin saisi taloa jäähdytettyä tehokkaammin.

Niihin termostaatteihin ei muuten kannata luottaa pätkääkään. Tähän vehkeeseen tuli ex kerrostaloasunnossa tutustuttua ja mittailin tulo- ja jäteilman lämpötiloja koneen sisälle/kanaviin tungetuilla loggereilla. Kun tuloilman jälkilämmitystermostaatin asetus oli 16 °C, niin tuloilman lämpötila pysyi todellisuudessa n. 20 asteessa. 16 °C tuloilmaa sai siis aikaseksi vääntämällä nupin 14 °C kohdalle.

Vielä pahemmin oli pielessä jäteilmatermostaatti eli LTO:n sulatuksen ohjaus. Käyttöohjeen mukaan sulatuksen piti käynnistyä (muistaakseni) 3 asteessa (tehdasasetus), mutta todellisuudessa jäteilman lämpötila keikkui kovillakin pakkasilla 9,5 °C molemmin puolin. Tästä seurasi sekin, että sulatusjaksot = tuloilmapuhaltimen pysähtely alkoi jo -7 °C ulkolämpötilassa. Lämpötila painuessa alle -20 °C oli sulatus päällä lähes jatkuvasti eli tulopuhallin kävi vain pieniä pörähdyksiä minuutin, parin, välein.

Kun rukkasin termostaatin niin, että jäteilman lämpötila keikkui 2... 4, niin sittenpä LTO:ta sulateltiin vasta jostain -15 °C keleistä alkaen ja -20 °C pakkasillakin tulopuhaltimen käyntijaksot olivat paljon sulatusjaksoja pitempiä.

Vallox 75/95 kapillaaritermostaattien hystereesi on luokkaa 4-5 C. Ja ne asteikot ovat lähinnä suuntaa antavia. Jos esim. jäätymiseneston haluaa säätää mahdollisimman lähelle todellista jään muodostumista niin oikea asetus löytyy vain kokeilemalla ja "haarukoimalla". Ja jälkilämmitys säädettynä 17 C siis saattaa mennä päälle 15 C ja pois 20 C.

Toisaalta nuo kapillaaritermarit usein toimivat jopa yli 20 vuotta, kun taas tarkemmat elektroniset kypsyvät joskus jo muutamassa vuodessa.

epätarkat_termostaatit kirjoitti:

No jos yöllä on kylmää ja tämä pelottaa, niin sitten kannattaa pitää LTO-ohitus pois päältä!

Ei sillä ohituksella ole lämpiminä päivinä hevon p:n merkitystä. Jos sisällä on 25 ja ulkona 20, niin ohituksella saa tuloilman lämpötilaa laskemaan asteen tai kaksi. Jäähdytystehona puhutaan tällöin kymmenistä wateista. Vrt. ikkunoista voi puskea useampi kilowatti sisään auringon paistaessa.

Ei siis hirveän suuri synti, että koneesta on jätetty yksi tyypillinen vikakohde eli ohituspeltiä ohjaava moottori pois.

Sillä ohituksella olisi merkitystä nimenomaan öisin, jos/kun yöllä on viileää. Silloin saisi taloa jäähdytettyä tehokkaammin.

Niihin termostaatteihin ei muuten kannata luottaa pätkääkään. Tähän vehkeeseen tuli ex kerrostaloasunnossa tutustuttua ja mittailin tulo- ja jäteilman lämpötiloja koneen sisälle/kanaviin tungetuilla loggereilla. Kun tuloilman jälkilämmitystermostaatin asetus oli 16 °C, niin tuloilman lämpötila pysyi todellisuudessa n. 20 asteessa. 16 °C tuloilmaa sai siis aikaseksi vääntämällä nupin 14 °C kohdalle.

Vielä pahemmin oli pielessä jäteilmatermostaatti eli LTO:n sulatuksen ohjaus. Käyttöohjeen mukaan sulatuksen piti käynnistyä (muistaakseni) 3 asteessa (tehdasasetus), mutta todellisuudessa jäteilman lämpötila keikkui kovillakin pakkasilla 9,5 °C molemmin puolin. Tästä seurasi sekin, että sulatusjaksot = tuloilmapuhaltimen pysähtely alkoi jo -7 °C ulkolämpötilassa. Lämpötila painuessa alle -20 °C oli sulatus päällä lähes jatkuvasti eli tulopuhallin kävi vain pieniä pörähdyksiä minuutin, parin, välein.

Kun rukkasin termostaatin niin, että jäteilman lämpötila keikkui 2... 4, niin sittenpä LTO:ta sulateltiin vasta jostain -15 °C keleistä alkaen ja -20 °C pakkasillakin tulopuhaltimen käyntijaksot olivat paljon sulatusjaksoja pitempiä.

Lue lisää

Sen verran korjausta, että esim. itselläni ilmamäärä on 114 ltr/s.

Jos ulkona on yöllä 15 astetta ja sisällä 24, eli eroa 9 astetta, niin jäähdytysteho on 1,3 kW. Onhan tuo aivan mukava lisä.

Jos arska paistaa ikkunoista sisään, niin se on tyypillisesti huonoa suunnittelua ja lämpökuorma auttamattoman iso.

Mitä termareista kirjoittelet, niin sekin erittäin totta.

Itsellä lämmitys menee pois päältä kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 10 asteen. LTO:n kytken pois päältä kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 15.

Hellepäivinä taasen laitan LTO:n päälle, mutta tuo on kieltämättä näpertelyä tehon suhteen. Vaikutus päivisin luokkaa 0,5kW.