Lukusuositus; Ystävät hämärän jälkeen

ne "normaalit" ihmiset. Ainoat inhimilliset kirjassa olivat spurgut ja se vampyyri (ja hänen nuori ystävänsä).

Vampyyrit viktoriaanisilla kaduilla on mielestäni se loppuun käytetty tapaus, mutta moderniin ympäristöön tuominen mielestäni myös tuoreuttaa hahmoa. Vampyyrin istuttaminen nykypäivään voi olla haastavaa, mutta jos sen tekee onnistuneesti, tulos voi olla hyvä ja yllättävä.

Pitkästä aikaa kirjan parissa kirjoitti:

Vampyyrit viktoriaanisilla kaduilla on mielestäni se loppuun käytetty tapaus, mutta moderniin ympäristöön tuominen mielestäni myös tuoreuttaa hahmoa. Vampyyrin istuttaminen nykypäivään voi olla haastavaa, mutta jos sen tekee onnistuneesti, tulos voi olla hyvä ja yllättävä.

Lue lisää

Sehän se taitaakin vampyyrigenreä vaivata. Vaikka tarinan kadut olisivat kuinka nykyaikaisia, itse vampyyri on hyvin usein tuo viktoriaaninen hahmo.

j.ellroy kirjoitti:

Sehän se taitaakin vampyyrigenreä vaivata. Vaikka tarinan kadut olisivat kuinka nykyaikaisia, itse vampyyri on hyvin usein tuo viktoriaaninen hahmo.

Ovatkohan vampyyrit osittain olleet keino kuvata eroottisia kohtauksia? Tiukan kaksinaismoralistisena viktoriaanisena aikana ihmisnaisia ei juuri voitu kuvata eroottisina, mutta vampyyreille riettaus sallittiin.

blackmagicwoman kirjoitti:

Ovatkohan vampyyrit osittain olleet keino kuvata eroottisia kohtauksia? Tiukan kaksinaismoralistisena viktoriaanisena aikana ihmisnaisia ei juuri voitu kuvata eroottisina, mutta vampyyreille riettaus sallittiin.

Lue lisää

Olen itsekin tapuvainen uskomaan noin.

Nykyisin vampyyri voisi olla loistava symboli narsismille, ahneudelle, elintasoeroille, talouskriisille, globalisaatiolle ja miksei vaikka ilmastomuutoksellekin: Ihminenhän imee toiminnallaan elinvoimaa luonnosta...

j.ellroy kirjoitti:

Olen itsekin tapuvainen uskomaan noin.

Nykyisin vampyyri voisi olla loistava symboli narsismille, ahneudelle, elintasoeroille, talouskriisille, globalisaatiolle ja miksei vaikka ilmastomuutoksellekin: Ihminenhän imee toiminnallaan elinvoimaa luonnosta...

Lue lisää

Kirjaa on ainakin kehuttu lähes ylisanoin vähän joka paikassa. Kirja palkittiin Norjassa vuoden 2005 merkittävimmäksi romaaniksi ja Ajvide Lindqvist voitti Selma Lagerlöf palkinnon 2008. Aika paljon eskoiskirjailijalta.
Lähes yhtä paljon on taidettu kohuta myös kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa, (käsikirjoittajana kirjailija itse) joka pyörii tällähetkelläkin elokuvateattereissa. DVD levitykseen elokuva tulee muistaakseni joskus maaliskuun puolivälissä. Elokuva on voittanut ainakin Göteborin elokuvafestivaalien pääpalkinnon ja parhaan fantasiaelokuvan Méliès d’Or palkinnon.

Kirja:

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Vampyyrilapsi ja pedofiili kansankodissa/HS20080822SI1KU031fa
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=4543

Elokuva:

http://viihde.mtv3.fi/arvostelut/elokuva.shtml/756066?y
http://www.leffatykki.com/elokuva/ystavat-hamaran-jalkeen
http://plaza.fi/kaista/elokuvat/elokuva-arvostelut/elokuva-arvostelu-ystavat-hamaran-jalkeen
http://www.filmifin.com/FF20/arvostelu.php?site=filmi&id=1466

Ei saa olla noin kaavoihin kangistunut.
Jos tämäkin kirjan vampyyri olisi laitettu viktoriaanisille kujille niin olisi jo alkuasetelmana kuulostanut niin loppuunkulutetulta että tuskin kukaan olisi kiinnostunut.?
Mutta kun tarina sovitetaan tavalliseen Tukholman lähiöön 1980-luvulle ja "vampyyriksi" nuori lapsi, niin alkaa tarinaan tulemaan jo pelkästään tämän takia kummasti ruutia.

"Nuhjuinen lähiö hengittää lämpimästi Pohjolan kylmässä talvessa. Henkilöistä on helppo välittää. Se on välttämätöntä, jotta kuvottavan tarkasti kuvattu väkivalta motivoituisi.

John Ajvide Lindqvist kävelee ohuella nuoralla, mutta horjahtamatta. Tämä on paikoitellen järkyttävä kirja, eikä sen yliluonnollisuus tarjoa pakotietä. Henkilöt ovat kuitenkin niin totta. "
-Helsingin sanomat-

Kirjaa ei voi laskea käsistään ennen viimeistä sivua. Romaanin voi lukea kasvukertomuksena, rakkausromaanina tai kauhutarinana, mutta ennen kaikkea teos on genrerajat rikkova ja erinomaisesti kirjoitettu lukuelämys. "
-Vesa Kärki / Kaleva-