"Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea
Julkaistu: 23.11.2008 20:49
Hannele Tulonen
helsingin sanomat
Eri puolilta maata kuuluu valituksia, että lasten ja nuorten sijaisperheet joutuvat liian lujille. "Jos ei ihan katkeamisen äärirajoilla, mutta tosi tiukoilla he ovat", luonnehtii Etelä-Savon sijaisperheet -yhdistyksen Essin puheenjohtaja Kimmo Käärmelahti.
Käärmelahden mukaan perheiltä puuttuu eritoten henkistä ja ammatillista tukea. Perheet toivovat lisää työnohjausta kasvatustehtävässään, kun sijoituslasten traumat ovat entistä vaikeampia. Vanhemmat kaipaavat hengähdystaukoja ja niiden saamiseksi lapsille varaperheitä ja -perheenjäseniä.
"Myös siivous-, pyykinpesu- ja muu käytännön apu silloin tällöin olisi arvokasta", sanoo Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.
Kumpikaan ei halua moittia sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtävä on käydä perheissä ja pitää silmällä sekä lasten että sijaisvanhempien kuntoa.
"Sosiaalityöntekijöitä on liian vähän ja heillä on varsinkin pienissä kunnissa monta muuta tehtävää kuin lastensuojelu. Kun he saavat yhden tulipalon sammutettua eli lapset turvaan ja sijoitettua johonkin perheeseen, heidän on riennettävä sammuttamaan jo uutta tulipaloa", Käärmelahti kuvailee.
Työntekoon lasten biologisen perheen kanssa pitäisi myös jäädä aikaa, jotta lapset pääsisivät joskus palaamaan kotiin.
Perhehoitoliitto patistaa kunnilta lisää resursseja perhehoitoon. Niitä odotellessaan Essin jäsenperheet ovat ryhtyneet tukemaan toisiaan. Yhdistys kouluttaa lomitusperheitä ja järjestää vertaisryhmiä niin sijaisvanhemmille kuin sijoitetuille lapsille. Ryhmiin koulutetaan vertaisryhmäohjaajia.
Kurssit alkavat pyöriä ensi vuoden alussa, ja varoja toimintaan yritetään koota kunnista, jotka ovat sijoittaneet lapsiaan yhdistyksen alueelle. Moni kunta on ollut suopea idealle. Lisätukea toimintaan myönsi Raha-automaattiyhdistys.
Perheitten tilanne vaihtelee suuresti kunnittain. Suurissa kaupungeissa on perhetyöhön erikoistuneita työntekijöitä, koulutusta ja virkistystä."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea/1135241342717
Julkaistu: 23.11.2008 20:49
Hannele Tulonen
helsingin sanomat
Eri puolilta maata kuuluu valituksia, että lasten ja nuorten sijaisperheet joutuvat liian lujille. "Jos ei ihan katkeamisen äärirajoilla, mutta tosi tiukoilla he ovat", luonnehtii Etelä-Savon sijaisperheet -yhdistyksen Essin puheenjohtaja Kimmo Käärmelahti.
Käärmelahden mukaan perheiltä puuttuu eritoten henkistä ja ammatillista tukea. Perheet toivovat lisää työnohjausta kasvatustehtävässään, kun sijoituslasten traumat ovat entistä vaikeampia. Vanhemmat kaipaavat hengähdystaukoja ja niiden saamiseksi lapsille varaperheitä ja -perheenjäseniä.
"Myös siivous-, pyykinpesu- ja muu käytännön apu silloin tällöin olisi arvokasta", sanoo Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.
Kumpikaan ei halua moittia sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtävä on käydä perheissä ja pitää silmällä sekä lasten että sijaisvanhempien kuntoa.
"Sosiaalityöntekijöitä on liian vähän ja heillä on varsinkin pienissä kunnissa monta muuta tehtävää kuin lastensuojelu. Kun he saavat yhden tulipalon sammutettua eli lapset turvaan ja sijoitettua johonkin perheeseen, heidän on riennettävä sammuttamaan jo uutta tulipaloa", Käärmelahti kuvailee.
Työntekoon lasten biologisen perheen kanssa pitäisi myös jäädä aikaa, jotta lapset pääsisivät joskus palaamaan kotiin.
Perhehoitoliitto patistaa kunnilta lisää resursseja perhehoitoon. Niitä odotellessaan Essin jäsenperheet ovat ryhtyneet tukemaan toisiaan. Yhdistys kouluttaa lomitusperheitä ja järjestää vertaisryhmiä niin sijaisvanhemmille kuin sijoitetuille lapsille. Ryhmiin koulutetaan vertaisryhmäohjaajia.
Kurssit alkavat pyöriä ensi vuoden alussa, ja varoja toimintaan yritetään koota kunnista, jotka ovat sijoittaneet lapsiaan yhdistyksen alueelle. Moni kunta on ollut suopea idealle. Lisätukea toimintaan myönsi Raha-automaattiyhdistys.
Perheitten tilanne vaihtelee suuresti kunnittain. Suurissa kaupungeissa on perhetyöhön erikoistuneita työntekijöitä, koulutusta ja virkistystä."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea/1135241342717
Vastaukset 13
Vanhimmat
lapsen ja perheen yhdistämiseen,vaikka tukiyksiköissä aluksi jotta näkevät että arki sujuu ja lapsi saisi palata kotiin,niin kuin laissa tarkoitus on se lain kohta vaan on täysin unohdettu,Sossu käy sijaisperheessä kerran vuodessa neuvottelussa jossa aina jatketaan sijoitusta,sen päättävät sijainen ja sossu siinä kaksistaan.kotiuttamispuhetta ei oteta kuuleviin korviin,Vaikka kaikki lomat ovat sujuneet hyvin ja sovitusti vuosia,Vanhempi ei juo huostaa vaan ei koskaan ole tarkoitus purkaakkaan,
mitään lisäämättä. Näinhän se menee...
Mitäs sitä mitään valmiita suunnitelmia muuttamaan. Sehän olisi vastoin sossujen ohjeistusta. Ajatellaan vaan lasten parasta ja tulevaisuutta. Voi voi.....
Niillä rahoilla mitä vuositasolla menee, niihin turhiin huostaanottoihin ja tätä kautta lapsen sijoitukseen laitos- tai sijaisperheeseen, voitaisiin jo alku vaiheessa auttaa perheitä rahallisesti, eri tukimuodoin, ennen kuin edes huostaantoista tarvitsisi keskustellakaan.
Järjetöntä rahan haaskausta, köyhille tai ei köyhille kunnille. halvemmaksi tulee aloittaa ja tukea hoitomuotoa lapsen omassa kodissa, kuin vieraassa perheessä tai laitoksessa, josta lapsi ei koskaan palaa entisellänsä.Jos palaa ollenkaan.
Tukea hoitoa lapsen omassa kotona....Kalliiksi tulisi kun sinne pitäisi joissakin tapauksissa palkata täysi päiväinen poliisi jolla oikeudet puuttua fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan...ja joka osisi laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä, siivota yms.
viitsikö tähän vastata, kun taas on tätä!
Eiköhän tämä "ennakoitu" apu olisi juuri sitä, missä nähdään kenen luona sitä tarvitaan. Sekä se onko mahdollisiin huostaanottoihin tarvetta, tässäkin tarvitaan oikeaa ja rehellistä "peli" silmää, asiantuntija tasolta.Mitä suomessa on hyvin vähän, tarjota.
Tätä "fyysistä ja henkistä" väkivaltaa, kun voi sattua esim. lasten omassa kotona, sijaisperheessä tai laitos hoidossa.
että, esim. pääkaupunkiseudulla perhehoitoon pyrkitään panostamaan entistä enemmän. Kaupungit ovat yhteisissä kampanjoissaan yrittäneet löytää uusia sijaisperheitä.
"Helsinki nosti sijaislasten hoitomaksuja tämän vuoden alussa, Espoo ja Vantaa pyrkivät tasoihin ensi vuonna. Helsingin taksat nousivat siten, että jos toinen vanhemmista hoitaa lapsia kotona, alle 3-vuotiaista maksetaan 1100 euroa/kk ja kulukorvauksia 400 euroa. Yli 3-vuotiaan hoidosta maksetaan 750 euroa. Mikäli sijaisvanhemmat käyvät työssä, hoitomaksu on pienempi."
Kerrotaan myös, että minimihoitomaksu on Suomessa kulukorvauksen kanssa runsaat 700 euroa/kk ja jotkut kunnat eivät meinaa maksaa edes sitä, josta Essi-yhdistys on joutunut vääntämään ko. kuntien kanssa. Sijaisvanhemmilla on oikeus myös yhteen vapaapäivään kuussa, hoitajan hankkimisesta korvaus on 14 euroa.
on kotoisin Helsingistä, hänelle maksetaan 1100 euroa kulukorvaus 400 euroa lapsilisä.
Eli yhteensä noin 1600 euroa kuussa.
Jos kyse on erityislapsesta, ainakin toinen korvauksista tuplataan (en muista kumpi, enkä jaksa kaivaa tietoa Perhehoitoliiton sivuilta). Lisäksi tietysti erityislapsesta maksetaan vammaistukea, joka on jaettuun kolmeen kategoriaan.
erään tietyn sijarinimimerkin nokkailua, kun kerroin ystäväsijarin saamasta korvauksesta erityislapsen hoidosta... Kommentti oli tyyliin "On se kumma, että bio-vanhemmilta kuulee aina näistä näin suurista summista, joita ei ole käytännössä nähtykään." Eikö? Kyllä minä olen ja niin näkevät artikkelin mukaan monet muutkin.
Se on tietysti väärin, että eri kunnista tulevien lasten korvaukset vaihtelevat noin paljon.
Mutta periaatteessahan paljon halvemmalla päästäisiin, jos edes murto-osa noista rahoista olisi käytetty lapsen oman perheen tukemiseen, mutta tätä näkökulmaahan ei saisi edes mainita sijareiden saamien korvausten yhteydessä.
samat ongelmat kuin bio-vanhemmillakin..paitsi yksi ero on että sijarit saavat lapsista enenmmän varoja kuin bio-vanhemmat ja me bio-vanhemmat kärsimme kaksin verroin enenmmän kuin sijaisperheet..niin ja meiltä lapset huostaanotetaan..muttei sijareilta..onko tämä nyt ihan oikein?? Ja se että miksi ei bio.perheitä tueta samalla tavalla kuin sijareita??? Niin vältyttäisiin turhilta huostaanotoilta...ja lapset turhilta kärsimyksiltä ja traumoilta.... Siis jotenkin sairasta ja sairaammaksi menee.. kun ajattelee ongelmia lisätään sijoittamalla lapsi sijaisperheeseen..joka ei edes paremmassa rahallisessa taloudessa jaksa lapsen/lasten kanssa...kuin taas me vanhemmat jaksettaisiin kun oikea palvelu tarjottaisiin lapsillemme..ja lapset säästyisivät ylinmääräisistä traumoista...
Nyt pitäisi viimeistään herrojen kellot soida! Miksi suomi voi huonosti? Ei auta vaikka sijareille syytetään lisää rahaa vaan se raha apu pitäisi tulla bio-vanhemmille ja ne lain vaatimat palvelut....niin asiat alkavat hoitumaan ja suomi voi hyvin...
tuetkaan estä heitä luopumasta lapsesta, jonka hoitoon sitoutuivat.
Muutto ja opiskelun aloittaminen ovat mielestäni outoja syitä luopua sijaislapsesta. Varmaan keppihevosia lapsesta eroon päästäkseen.
Ja jotkut lapset voivat olla tosi vaikeahoitoisia, mutta huostaanoton jälkeen vaikeahoitoisuus on muutettukin "vanhempiensa vaurioittamisen" tulokseksi. Sijarit saavat väsyä lapseen, mutta omat vanhemmat ei. Vaikka todellisuudessahan tietysti omilla vanhemmillakin on oikeus väsyä, mutta heillä olisi oikeus myös tuen saamisen, jota ei bio-vanhemmille anneta.
Sijaisperheet kaipaavat,että lasten vanhemmat
saavat lapset mahdollisen nopeasti takaisin
kotiin isän ja äidin syliin.
Tämän vuoksi Sijaisperheet toivovat sosiaali
viran omaisilta tehokkaampaa vanhempien auttamista .Tähän toivotaan lämminhenkistä
uutta ja perheen eheyttävää henkeä.UUDELLEEN
KOULUTUS LASTEN SOSIAALITYÖN PARISSA TYÖSKENTE-
LEVILLE ON NYT ALOITETTU. TÄSTÄ TULOSSA LISÄÄ
LÄHIAIKOINA.
lapsen kotiuttamiseksi eli perheen jälleenyhdistämiseksi. Tämän suunnitelman tekeminen on sossun tehtävänä. Meilllekin yritettiin väitää, että sijoitus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi. Näin ei voi lain mukaan menetellä.
Kotiutumien on PAKKO kirjata asiaskassuunnitelman osaksi. Lisäksi siihen on kirjattava ylös esimerkirksi se, jos vanhemmat haluavat kotiuttamisen nopeammin.
äärirajoilla, vaikka tiukoilla ovatkin.
Minä olin lapseni kanssa jaksamiseni äärirajoilla ja tuntui, että olen katkeamispisteessä hänen varhaislapsuudessaan ja yleensä sinä aikana kun hän oli alle kouluiän.
Ja koville otti ensimmäisinä vuosina vielä koulussakin, varsinkin täysin ymmärtämättömän ja typerän opettajan ansiosta, joka lapsella oli kolmannella luokalla.
Mutta omat vanhemmathan eivät saa väsyä, se on kiellettyä näissä asioissa. Eikä häntä väsymykseni vuoksi aikanaan huostaanotettukaan, vaan siksi, että neurologinen kuntoutus on mahdotonta saada, jos ensin on törmännyt tietyn koulukunnan psykiatreihin. Onneksi sain hänet pian takaisin kotiin, koska kotona ei ollut perusteita huostaanotolle. Myöhemmin lapsi pääsi neurologiseen kuntoutukseen ja elämä alkoi helpottaa.
Mutta näistä asioista ei puhuta julkisuudessa, koska ne ovat kuulema liian arkoja asioita julkisuudessa käsiteltäväksi, miten väärin meillä osaa lapsista ja vanhemmista kohdellaan. Arkoja asioita...
Jos meilläkin olisi ollut "tavanomaiset" sossut, olisi lapsi huostassa vieläkin, ja sijaisvanhemmat nostaisivat kymmenkertaisia korvauksia itseeni nähden, koska lapsi katsottaisiin "niin vanhempiensa vammauttamaksi", että hänen hoidostaan kuuluu kunnon korvaukset.
Nyt olen itse hänen omaishoitajansa ja säästän yhteiskunnalta sievoiset summat häntä hoitamalla. Mutta se ei ole korvausten maksamisen arvoista, koska hoidan vain omaa lastani.
laittaa omasta kodistaan pois otetun lapsen ja nuoren sijoitukseen
muttei ole tarjota edes lain mukaisia peruspalveluita samaiselle lapselle, nuorelle aikä hänen perheelleen silloin kun lapsi, nuori vielä asuu omassa kodissaan.
RAY:sta rahaa löytyy sijaistaholle
ja kunnista on verokukkaron nyörit heti löysällä
kun puhutaan suureen ääneen sijaisperheen tarpeista.
Kuka helk...ri tässä maassa puhuu lapsiperheiden avuista, tuista, tarpeista, virkistyksistä jne
ja yhtä suureen ääneen ja niin monen tahon suulla ja toimesta???????
(sitä hullunarkkarijuoppo -sopaa saa jokaisessa mediassa mainostaa (sossu ja sijaistaho kilpaa)
mutta kun pitäisikin puhua lasten, nuorten ja heidän perheidensä tilanteesta ei olekaan enää ketään lapsen edusta siinä vaiheessa puhumaan!)
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/risikko-patistaa-kuntia-auttamaan-lapsiperheit%C3%A4/55291
Risikko patistaa kuntia auttamaan lapsiperheitä
13.1.2008 10:22
Kuva: Riikka Kaakkurivaara
Katri Nieminen
Peruspalveluministeri Paula Risikko ihmetteleekuntien nykykäytäntöä, joissa lapsiperheet on jätetty kotipalvelun ulkopuolelle.
Hän painottaa ennaltaehkäisyn olevan parasta lastensuojelua.
- Miksi kunnilla ei ole muka varaa kotipalveluun ja on kuitenkin varaa maksaa miljoonia lasten kalliista psykiatrisesta hoidosta tai huostaanotoista, Risikko kysyy.
Hän muistuttaa, että kuntien valtionosuudet ovat nousseet ja sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia tarjoamaan kotiapua myös lapsiperheille.
- Kunnilla pitäisi olla akuuttia käytännön apua lapsiperheelle, kun jokin ennalta arvaamaton kriisi iskee.
........
______________
Lapsiperheitten oikeus kotiapuun on unohdettu
Tiivistelmä:
Kunnat ovat unohtaneet lakipykälän, jonka mukaan niiden on tarjottava lapsiperheille kotiapua siinä missä vanhuksillekin. Viime vuonna kunnallista kotiapua sai kaksi prosenttia lapsiperheistä. Nämä perheet olivat yleensä lastensuojelun asiakkaita.
Media: Kaleva (printed version)
Päivämäärä: 4.4.2008
Kirjoittaja: -
Päälähde: -
Lääninhallitus patistaa Kainuuta järjestämään kotiapua lapsiperheille
Tiivistelmä:
Oulun lääninhallituksen lääninsosiaalitarkastaja Maija Pelkonen moittii Kainuun maakuntaa lapsiperheiden kotipalvelun puutteesta. Pelkonen muistuttaa, että kotipalvelu olisi erinomaista ennaltaehkäisevää työtä. Puute kostautuu lastensuojelutapausten lisääntymisenä ja sitä kautta kustannusten nousuna. Pelkosen mukaan painopiste on siirtymässä raskaampien tukitoimien suuntaan koko maassa.
Media: Kainuun Sanomat (printed version)
Päivämäärä: 4.4.2008
Kirjoittaja: -
Päälähde: -
---------------
Kodinhoitoapu voisi pelastaa monen perheen
Tiivistelmä:
Monelta huostaanotolta saatettaisiin välttyä, mikäli perheet saavat ajoissa kodinhoitoapua. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula ovat sitä mieltä, että uupuneiden perheiden tulisi saada ajoissa apua arjesta selviytymiseen.Huostaanottojen määrän kasvu johtuu monesta eri tekijästä. Yksi syistä on resurssipula. Erikoistutkija Tarja Heino Stakesista kertoo, että väkeä on liian vähän töissä. Tällöin vakansseja ei saada täytettyä ja koulutettujen sosiaalityöntekijöiden puutteessa joudutaan palkkaamaan epäpäteviä. Keski-Suomessa viime vuoden keväällä tehty selvitys sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta paljasti, että muutamissa kunnissa toimittiin jopa laittomasti.
Media: Keskisuomalainen (printed version)
Päivämäärä: 18.2.2008
Kirjoittaja: Maarit Lantto-Tolvanen
Päälähde: Pia-Liisa Heiliö. hallitussihteeri/STM, Maria-Kaisa Aula /lapsivaltuutettu, Tarja Heino, erikoistutkija / Stakes
---------
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000024642582#22000000024642582
LAKISÄÄTEISTEN palveluiden järjestämät-
Kirjoittanut: tä jättämisestä 17.3.2007 klo 12.29
ei kuntia rankaista. TEO:n psykoterapeutti, tutkija, perheterapeutti VET, Annikki Kaikkonen puuttuu tähän asiaan perheneuvoloiden osalta tämän päivän HS:n mielipidekirjoituksessa.
Mutta aivan sama tilanne on esim. lastensuojelun avohuollon tukien järjestämättä jättämisessä. Eivät kunnat saa rangaistusta, vaikka jättävät lakisääteiset velvollisuutensa hoitamatta.
"Perheneuvolat luotiin 80-luvun perhelainsäädäntöpaketissa, sitä ennen oli kasvatusneuvoloita. Viisas lainlaatija tarkoitti, että perheet ja parit maksutta, ilman lähetettä ja helposti saavat asiantuntija-apua kriiseissä ja ongelmissa.
Apua piti saada ajoissa, jo ennen kuin kriisit ja ongelmat tuottaisivat lapsen tai nuoren oireilua. Lakipaketti myös kytki perheneuvolat lastensuojelutyön oikeaksi kädeksi, auttamaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia lapsia ja eniten apua tarvitsevia perheitä.
Yhä voimassa oleva sosiaalihuoltolain 19 § kuvaa perheneuvolatyön olevan 'asiantuntija-apua kasvatus ja perheasioissa' ja ¨'lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa'.
Perheneuvoloiden alasajo on kuitenkin edennyt ilman, että kukaan varsinaisesti on näin päättänyt. Kun perheneuvolat asiakastyön paineessa kieltäytyvät parisuhteen kriisien hoidosta, ne joutuvat paitsi toimimaan vastoin parempaa tietoaan ja osaamistaan, myös rikkomaan lakia.
90-luvulla kun perheet olisivat tukea tehostetusti tarvinneet, kunnat lakkauttivat perheneuvolapalveluista noin 15 % kuntatalouden laman varjolla. Perheneuvolatyö ei enää aikoihin ole vastannut lain henkeä.
Ennaltaehkäisy 'säästettiin' 80-luvulla, parisuhteiden hoito ja varhainen puuttuminen ongelmiin 90-luvun myötä.
Lakisäästeisten palveluiden järjestämättä jättämisestä ei kuntia rankaista.
Kun matalan kynnyksen palvelut ja ajoissa auttaminen ovat vähentyneet, on saatu tottua otsikoihin huostaanottomäärien kasvusta tai lasten ja nuorten terapiajonojen pidentymisestä.
Eduskunta on nyt osoittanut terapiajonojen purkamiseen erillismäärärahaa, joka on lähes kokonaan kohdentunut erikoissairaanhoitoon eli lasten- ja nuorisopsykiatriaan eikä kunnalliseen perheneuvontaan. Helsingin kaupunki valmistelee linjapäätöstä perheneuvoloidensa tulevaisuudesta. Erikoissairaanhoidon menot ovat Helsingissä olleet maan kuntien huippuluokkaa jo kauan.
Nyt tehtävä linjapäätös ratkaisee, paisuvatko ne entuudestaan vai kehitetäänkö perheneuvontaa kaupungin omana toimintana.
ON TUHANNEN TAALAN PAIKKA investoiva uuden lastensuojelulain edellyttämällä tavalla vaikeimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukeen ja myös sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin kriisissä oleville pariskunnille."
-------
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
..............
Varpu ja huostaanotot
Huostaanottojen määrä on kasvanut, ja tämä saanut myös tutkijat huolestumaan. Stakes jopa tarkasti viime kesänä, ettei kyseessä ole tilastovirhe, eikä se ollut. Huostaanottojen määrän kasvusta on syytetty myös Varpua, koska sen on ajateltu madaltavan lastensuojeluilmoituksen kynnystä. Toisaalta on kysytty, eikö ole eettisesti väärin, että ensin puututaan,
mutta sitten ei ole tarjota esimerkiksi lastenpsykiatrian, päihdehuollon tai kotiavun palveluita.
Arnkil sanoo murheellisena, etteivät suomalaiset taida edes ymmärtää, kuinka huonosti lastensuojelun avohuollon palveluita on saatavissa.
Tilanne vaihtelee eri kunnissa, ja joissain niitä on todella heikosti........
_________________
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2006/03/431563
Lasten huostaanotot halutaan kuriin
16.03.2006 04:14
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä haluaa vähentää lasten huostaanottojen määrää lakimuutoksella. Uusi lakiesitys velvoittaa kuntia lisäämään lastensuojelun avohuoltoa.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä aikoo uudistaa lastensuojelulakia niin, että lasten ja nuorten huostaanotot vähenevät. Hyssälän mukaan varhainen puuttuminen lasten tilanteeseen ei toimi, ja lapset joutuvat liiaksi laitoksiin. Myös laitoshoidon kustannukset ovat muutamassa vuodessa yli kaksinkertaistuneet, Hyssälä arvioi.
Väli-Suomen sanomalehtien mukaan syksyllä eduskunnalle annettava lakiesitys velvoittaa kuntia lisäämään lastensuojelun avohuoltoa. Hyssälä lupaa, että rahat palvelujen kehittämiseen löytyvät. Sijoituksen uskotaan maksavan nopeasti itsensä vähentyvinä laitoshoidon kuluina.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on viime vuosina lisääntynyt 2-5 prosentin vuosinopeudella.
(MTV3-STT)
------
http://www.hs.fi/artikkeli/Ministeri+Risikko+pit%C3%A4%C3%A4+tilannetta+vakavana/HS20080113SI1VS02iqk
..................
Lastensuojelulain mukaan lapsen tilanteeseen pitäisi puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Kunnissa palveluja ei aina tarjota. Miten ministeriö aikoo puuttua asiaan?
"Lapsiperheiden tukipalvelut on ajettu
alas viime vuosina.
Lapsiperheet eivät saa avukseen kodinhoitajia, sillä heidät on siirretty vanhustenhuoltoon.
Tiedän kunnan, jossa ei ole varaa avohuollon tukipalveluihin mutta lasten huostaanottoihin on. Lailla voi vaikuttaa siihen, että perheet saavat peruspalveluja ja huostaanotot vähenevät."
Epäpätevät valmistelevat lasten huostaanottoja, jotka pätevä esimies siunaa. Miten lapsen oikeusturva toteutuu?
"Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada oikeudenmukaista kohtelua niin, että kaikki menee lain kirjaimen mukaan.
Jos ei mene, valituksia voi tehdä. Ja kuka virhearvioinneista vastaa?
Tietysti se pätevä esimies."