Mites ajatus kodinhoitajasta "istuu" sijaisperheeseen
kun sitä ei ole eikä edes haluttaisi antaa
lapsen omaan perheeseen
esimerkiksi vanhempien, vanhemman uupumisen vuoksi
(on myös yksi huostaanoton syistä tässä maassa).
Samoin kaikki muu yhteiskunnan lainmukainen palvelu järjestyisi sijaisperheeseen kuin vettä vaan
mutta lapsen tai nuoren omaan perheeseen ei kotikunnasta olekaan mitään tarjota muuta kuin juuri sitä (kallista) huostaanottoa
palveluiden saamiseksi.
Lähtökohtahan pitää olla ehdottomasti se
että ensin hoidetaan kuntien peruspalvelut jne lapsille, nuorille ja lapsiperheille edes voimassa olevien lakiemme mukaisiksi.
(Myös lasten ja nuorten omiin perheisiinkin voitaisiin järjestää yhteiskunnan tukemaa ja tarjoamaa VIRKISTYSTÄ!)
Palveluiden lainmukaisiksi saattamisen jälkeen voidaan palauttaa,
peruspalveluiden puutteen vuoksi huostaanotetut lapset ja nuoret,
takaisin kotiinsa kodin ulkopuolisista sijoituksista.
Kun tämä on tehty
aletaan puuhastelemaan jäljelle jääneiden sijaisperheiden tukiaisten ja avustamisten ja muiden tukemisten kanssa.
Todella erittäin eriskummalliseksi on tämä maa menossa! Kuppi on nurin ja pahasti
tämän maan päättäjillä!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea/1135241342717
Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea
Julkaistu: 23.11.2008 20:49
Hannele Tulonen
helsingin sanomat
Eri puolilta maata kuuluu valituksia, että lasten ja nuorten sijaisperheet joutuvat liian lujille.
"Jos ei ihan katkeamisen äärirajoilla, mutta tosi tiukoilla he ovat", luonnehtii Etelä-Savon sijaisperheet -yhdistyksen Essin puheenjohtaja Kimmo Käärmelahti.
Käärmelahden mukaan perheiltä puuttuu eritoten henkistä ja ammatillista tukea.
Perheet toivovat lisää työnohjausta kasvatustehtävässään, kun sijoituslasten traumat ovat entistä vaikeampia.
Vanhemmat kaipaavat hengähdystaukoja ja niiden saamiseksi lapsille varaperheitä ja -perheenjäseniä.
"Myös siivous-, pyykinpesu- ja muu käytännön apu silloin tällöin olisi arvokasta",
sanoo Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.
Kumpikaan ei halua moittia sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtävä on käydä perheissä ja pitää silmällä sekä lasten että sijaisvanhempien kuntoa.
"Sosiaalityöntekijöitä on liian vähän ja heillä on varsinkin pienissä kunnissa monta muuta tehtävää kuin lastensuojelu. Kun he saavat yhden tulipalon sammutettua eli lapset turvaan ja sijoitettua johonkin perheeseen, heidän on riennettävä sammuttamaan jo uutta tulipaloa", Käärmelahti kuvailee.
Työntekoon lasten biologisen perheen kanssa pitäisi myös jäädä aikaa, jotta lapset pääsisivät joskus palaamaan kotiin.
Perhehoitoliitto patistaa kunnilta lisää resursseja perhehoitoon. Niitä odotellessaan Essin jäsenperheet ovat ryhtyneet tukemaan toisiaan. Yhdistys kouluttaa lomitusperheitä ja järjestää vertaisryhmiä niin sijaisvanhemmille kuin sijoitetuille lapsille. Ryhmiin koulutetaan vertaisryhmäohjaajia.
Kurssit alkavat pyöriä ensi vuoden alussa, ja varoja toimintaan yritetään koota kunnista, jotka ovat sijoittaneet lapsiaan yhdistyksen alueelle. Moni kunta on ollut suopea idealle.
Lisätukea toimintaan myönsi Raha-automaattiyhdistys.
Perheitten tilanne vaihtelee suuresti kunnittain. Suurissa kaupungeissa on perhetyöhön erikoistuneita työntekijöitä, koulutusta ja virkistystä.
kun sitä ei ole eikä edes haluttaisi antaa
lapsen omaan perheeseen
esimerkiksi vanhempien, vanhemman uupumisen vuoksi
(on myös yksi huostaanoton syistä tässä maassa).
Samoin kaikki muu yhteiskunnan lainmukainen palvelu järjestyisi sijaisperheeseen kuin vettä vaan
mutta lapsen tai nuoren omaan perheeseen ei kotikunnasta olekaan mitään tarjota muuta kuin juuri sitä (kallista) huostaanottoa
palveluiden saamiseksi.
Lähtökohtahan pitää olla ehdottomasti se
että ensin hoidetaan kuntien peruspalvelut jne lapsille, nuorille ja lapsiperheille edes voimassa olevien lakiemme mukaisiksi.
(Myös lasten ja nuorten omiin perheisiinkin voitaisiin järjestää yhteiskunnan tukemaa ja tarjoamaa VIRKISTYSTÄ!)
Palveluiden lainmukaisiksi saattamisen jälkeen voidaan palauttaa,
peruspalveluiden puutteen vuoksi huostaanotetut lapset ja nuoret,
takaisin kotiinsa kodin ulkopuolisista sijoituksista.
Kun tämä on tehty
aletaan puuhastelemaan jäljelle jääneiden sijaisperheiden tukiaisten ja avustamisten ja muiden tukemisten kanssa.
Todella erittäin eriskummalliseksi on tämä maa menossa! Kuppi on nurin ja pahasti
tämän maan päättäjillä!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea/1135241342717
Sijaisperheet kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea
Julkaistu: 23.11.2008 20:49
Hannele Tulonen
helsingin sanomat
Eri puolilta maata kuuluu valituksia, että lasten ja nuorten sijaisperheet joutuvat liian lujille.
"Jos ei ihan katkeamisen äärirajoilla, mutta tosi tiukoilla he ovat", luonnehtii Etelä-Savon sijaisperheet -yhdistyksen Essin puheenjohtaja Kimmo Käärmelahti.
Käärmelahden mukaan perheiltä puuttuu eritoten henkistä ja ammatillista tukea.
Perheet toivovat lisää työnohjausta kasvatustehtävässään, kun sijoituslasten traumat ovat entistä vaikeampia.
Vanhemmat kaipaavat hengähdystaukoja ja niiden saamiseksi lapsille varaperheitä ja -perheenjäseniä.
"Myös siivous-, pyykinpesu- ja muu käytännön apu silloin tällöin olisi arvokasta",
sanoo Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.
Kumpikaan ei halua moittia sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtävä on käydä perheissä ja pitää silmällä sekä lasten että sijaisvanhempien kuntoa.
"Sosiaalityöntekijöitä on liian vähän ja heillä on varsinkin pienissä kunnissa monta muuta tehtävää kuin lastensuojelu. Kun he saavat yhden tulipalon sammutettua eli lapset turvaan ja sijoitettua johonkin perheeseen, heidän on riennettävä sammuttamaan jo uutta tulipaloa", Käärmelahti kuvailee.
Työntekoon lasten biologisen perheen kanssa pitäisi myös jäädä aikaa, jotta lapset pääsisivät joskus palaamaan kotiin.
Perhehoitoliitto patistaa kunnilta lisää resursseja perhehoitoon. Niitä odotellessaan Essin jäsenperheet ovat ryhtyneet tukemaan toisiaan. Yhdistys kouluttaa lomitusperheitä ja järjestää vertaisryhmiä niin sijaisvanhemmille kuin sijoitetuille lapsille. Ryhmiin koulutetaan vertaisryhmäohjaajia.
Kurssit alkavat pyöriä ensi vuoden alussa, ja varoja toimintaan yritetään koota kunnista, jotka ovat sijoittaneet lapsiaan yhdistyksen alueelle. Moni kunta on ollut suopea idealle.
Lisätukea toimintaan myönsi Raha-automaattiyhdistys.
Perheitten tilanne vaihtelee suuresti kunnittain. Suurissa kaupungeissa on perhetyöhön erikoistuneita työntekijöitä, koulutusta ja virkistystä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
käsitykseen päässyt, että sijarit saisivat kodinhoitajat ja kaikki mahd. avut/tuet????
Juuri tänään puhuin yhdenkin sij.äidin kanssa, joka joutuu taistelemaan sijoitettujensa oikeuksien puolesta ihna joka suunnalla, että saisi edes lapsille lain mukaan kuuluvat tuet ja hoidot. Lomittajaa ei saa mistään, eikä sossua plajon liikuta sellaisen järjestäminen. Sanoo vaan, et voi, voi.
Itsellä on jo ne taistelut takana, mutta tiedän miten uuvuttavaa se voi olla, kun byrokraatteja vastaan joutuu taistelemaan asioissa, joiden luulisi olevan itsestään selvyyksiä.
Aivan samalla viivalla olemme lasten palveluiden suhteen kaikki äidit, sijarit ja biot.
Ihan oikeesti tuo on totuus, lapset eivät omassa biokodissaan pääse esim tarvittavaan hoitoon helposti, mutta kun huosta on tapahtunut, saavat heti kaikki hoidot ja tuet.
Itse en saanut edes tappelulla, mutta kun lapset huostattiin, saivat heti hoidon ja toinen jopa tarvittavan lääkityksen.
Minulla ei ole valittamista juurikaan, lapsillani on ihanat ArkiVanhemmat.
Toki toivoisin saada tavata enempi, mutta pitkä välimatka on rasitteena.
tota kodinhoitaja-asiaa.
Minä en ole saanut mitään apua, vaikka olin todella huonossa kunnossa sairastuttuani.
Ei lapsille mitään, ainakaan sellasta mistä olisi ollut hyötyä eikä itselle ketään avuksi.
Olen kuullut myös monilta muilta sijareilta, et heillä ihan sama tilanne. Kauheella tappelulla jotain saattaa saada ja silloinkin yleensä sossu vähättelee viimeiseen asti tarvetta.
Aivan riippuu sossusta, kuka lapset sijoittaa, et saavatko sijoituksen jälkeenkään mitään apua.
Yleisin tapa tuntuu olevan, että siirretään vain oirehtivat lapset sijarin vastuulle ja katsotaan, kuinka kauan sijari jaksaa.
arki tosiaan! Sossun perävalot ku näkyy pitkäaikaissijoitetun perheeseen saatuaan, niin ei paljon ehdi moikkaileen ja jos tosiaan tukea tai hetken hengähdystä tarvitsisi, niin kyllä se kiven takana on, mistään ei mitään saa. Et ihan on turha luulla, et meitä jotenkin enempi tuettaisiin kuin tavallisia perheitä, moniongelmainen lapsi valitettavasti usein jää sijaisvanhempien vastuulle yksin, ja maallikon siitä sit vaan pitäis luovia, et kuinka täs jaksetaan ja pärjätään ja mitä tää lapsi nyt tarvitsisi.Sit ku on tosiaan tiukat paikat sijarin jaksamisessa, niin voidaan vähän köyttä antaa, et hetken pääsee taas eteenpäin.
kehittänyt pohjois-suomen pääkaupunki: Ammatillinen sijaisperhe. Tällaisessa perheessä vähintään toisella on alan koulutus ja kokemusta. Vastikään Kalevassa uutisoitiin perheestä, jossa molemmat ovat olleet alalla ja jääneet töistä pois ryhtyäkseen sijaisperheeksi. Perheessä on ilmeisesti 3 biologista ja 4 sijaislasta, jotka kaikki ovat lähes teinejä ja sijoitetut ilmeisesti kaikki. Tämä uusi ja uljas systeemi takaa perheelle jatkuvan kaupungin tuen. Työnohjauskesta ei tietoakaan. Ymmärrettävästi perhekotiyrittäjät ovat ymmällään, tilannehan on selkeästi kustannuskysymys. Takaperoisen tilanteesta tekee se, että uuden lastensuojelulain mukaan henkilöstövaatimus perhekodeissa ja laitoksissa on 1:1, ja nyt näissä ammatillisissa perheissä em. tapauksessakin hlöstöä on 2:7
Oletettavasti palkkioita on korotettu, jotta Aperheitä saadaan palkattua. Hieno juttu, vai onko??
Ei välttämättä, onhan tosiasia että laitosluvat ei tee laitosta, Oulun seudulla ei ole mahdollista saada perhekotitoimintaan muita kuin laitosluvat ja 90 % pakoista on pienehköjä ja perheenomaisia!
Väkisinkin tulee mieleen onko sijoittajalla moraali kunnossa? Miten asiassa on varmistettu ympärivuorokautinen tuki,miten muka sosiaalityöntekijän saa kiinni aina tarvittaessa??? Työnohjaus??
Miten asiaan suhtautuvat biologiset lapset, tuoko tilanne heidät kenties jonain päivänä lastensuojelun asiakkaiksi?? Onneksi on sijaisperhe lähellä:)
Kunnan logiikka on siis taloudellinen, ja sieltä ei tunnetusti löydy vastuunkantajia!!!
selität sen tosiasian että kun tiedetään valtakunnankin tasolla ministereissä asti että esimerkiksi lastensuojelussa eivät kuntien avohuollon asiakkaiden palvelut ole osassa maata oikein millään tasolla, osassa ei ole palveluita tarjota ollenkaan jne. Ja nyt sitten samainen lapsi saisi sijoitettuna ne palvelut ja jopa oman kotikuntansa kustantamana ja heti ja hänet on huostaanotettu esimerkiksi juuri palveluiden ei oon vuoksi.
Tai että edes peruspalvelut koulutusta ja terveydenhuoltoa myöten olisivat tarjolla ja saatavilla niitä tarvitsevien lasten ja nuorten heidän asuessa kotonaan.
Mutta kun ei ole eikä anneta mutta sama palvelu tipahtaa kuin manun illallinen sijaishuollossa. jotain on pielessä ja pahasti tässä maassa.
oikein isolla äänellä ihmettelemään tuota asiaa eduskuntaan,kunnanjohtajalle,sossuun...ja lehteen...niin eiköhän jollakin tasolla saataisi asiat järkiintymään..tämä on kuntien ihme pelleilyä..kunnat väistelevät vastuutaan järjestää näitä palveluja ja sillä he peittelevät huostaanototolla..vaikka lapsi/lapset huostaanotetaan niin ei palveluita ole sittenkään saatavilla..mutta eihän kansa ja valtio tiedä sitä kun olette hiljaa asiasta..ja uuvutte ittenne samalla tavalla kuin bio-vanhemmat taistelussa saada näitä palveluja..
Eli paljastakaa kuntienne ja sossujen touhut kunnolla kaikkien tietoon niin alkaa asiat muuttumaan parempaan...niin olisi sitten kaikkien hyvä olla..verrattuna nykyiseen toimintaan ja siihen kuinka huonosti suomi voi... te voitte pelastaa suomen ja me bio-vanhemmat tulemme asiassa tukemaan...
"arkoja asioita" (joita edellä mainitut ovat), että toimittajat eivät uskalla julkaista niistä artikkeleita?
Viimeksi sain tuon vastauksen, kun Lastenoikeuksien päivänä soitin radio-ohjelmaan, jonne kuuntelijat saivat soittaa mielipiteitaan kysymykseen Toteutuvatko lasten oikeudet Suomessa? Kysyin toimittajalta, saako sanoa sanasen hoidollisista huostaanotoista, joissa siis lapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa tai jää kaiken hoidon ulkopuolelle huostaanotosta huolimatta. Ei laskettu eetteriin, koska on liian "arka aihe". Mutta sain hetken keskustella juontajana olleen toimittajan kanssa, koska juuri silloin oli kesken ohjelman tullut uutislähetys.
Hän lopetti puhelun nopeasti ystävällisesti, mutta lyhyeen, kiitti vain "meille toimittajille annetusta hyvästä ohjelmavinkistä". Niin kuin he eivät sitä ilman vinkkiäkin tietäisi!
Toimittajat tietävät, samoin poliisit ovat hoidollisista huostaanotoista tietoisia, mutta julkisuudessa asiaa ei saa käsitellä rehellisesti ja reilusti, vaikka kärsijöinä ovat nimenomaan lapset.
kansanradioon. Siellä pääsee läpi aremmatkin aiheet, ainakin siltä vaikuttaa, ettei juurikaan karsintaa olisi.