Linnani pilvistä
sokeroiduista hattaroista
rakensin
Eloni makea, auvoisa
kesän tuulessa riensi
Pidot linnan ihanan
Sateet syksyn harmaan
seinät linnastani sulattivat
Riisuivat tuulet minutkin
Ei routa Pohjolan talvenkaan
näin karaissut ole
Tiesivät esi-isätkin jo sen
Siitä ruohon vihreydestä
aidan toisella puolella
sokeroiduista hattaroista
rakensin
Eloni makea, auvoisa
kesän tuulessa riensi
Pidot linnan ihanan
Sateet syksyn harmaan
seinät linnastani sulattivat
Riisuivat tuulet minutkin
Ei routa Pohjolan talvenkaan
näin karaissut ole
Tiesivät esi-isätkin jo sen
Siitä ruohon vihreydestä
aidan toisella puolella
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun pilvilinnoja rakentaa,hunajaisia sanoja vuodattaa, kultareunaisia pilviä tavoittaa ja onnea jatkuvaa halajaa. Niin silloin sydämmensä saa vuotamaan, sieltä rakkaus kaukaisuuteen kaikkoaa ja yksin syys sateessa itkeä saa. Sillä oikeaa elämää se ei liene ollenkaan. On elämä hetkiä pieniä, ne iloa, hymyä tuoda voi, mut joskus kyynel suolainen onkin merkki suurimman rakkauden. Miks aidan takaa tavoittaa sitä ruohoa vihreämpää. Kun koittavi synkä lokakuu niin ruoho vihreinkin lakastuu. Mut jos pirtti on vaik pienikin niin lämmössä sen kaks sydäntä ja syliä vanhaakin voi luottaen katsoa kaamokseen, sillä kokemus monien vuosien tuo varmuuden, on ruoho keväinen taas vihreää puolilla aidan molempain.