Voi prkl

Mielestäni tulisi kysyä, että kannattaako peli laisinkaan? Koeta vaikka seuraavaa:

Ota kynä ja paperia koneesi vierelle ja tee siihen kaksi saraketta joista ensimmäisen otsikoit plussaksi( ) ja toisen miinukseksi(-). Kun seuraavan kerran pelaat taas pokeria, niin kirjaa ylös ne hetket pelissä, joita pidät positiivisina, mieltä ylentävinä plus-sarakkeeseen ja negatiiviset, ahdistusta aiheuttavat hetken miinus-sarakkeeseen. Rasti ruutuun riittää. Tällä tavalla ymmärrät, että pokerissa ei oikeasti ole kysymys siitä yhdestä mustasta hetkestä, jota ilman olisit selvinnyt voittajaksi, vaan jatkuvasta poukkoilemisesta onnistumisten ja epäonnistumisten välillä, jossa suurinta osaa näyttelee puhdas sattuma. Ja muista, että aina löytyy lopulta se joku, joka menee 72:lla all-in ässäpariasi vastaan ja voittaa. Hän ehkä häviää rahansa seuraavalle pelaajalle, mutta sinua se ei enää lämmitä.

Onko se supertiukkaa jos ei koskaan korota flopin jälkeen? Minusta se kuulostaa lähinnä superpassiiviselta, kerjää verta nenästä kun päästää vihuja katsomaan lisää kortteja liian halvalla.

Semmoista olen kuullut väitettävän että kannattaisi pelata vastakkaista tyyliä kuin mitä vihu(t). Löysiä vastaan tiukkaa ja tiukkoja vastaan löysää. Ja vielä vähän vaihdellakin välillä ettei ihan botiksi muutu.

Tuliko väri jo floppiin, värinveto, vai joku runner-runner-ihme? 98s on ihan kelpo käsi katsoa floppi LAG-meiningillä. Etkö lyönyt tarpeeksi/taaskaan korottanut että kaverille jäi hyvät kertoimet vetää väriä? Ja kai se heti vihun nenään tuoksahtaa bluffilta jos olet pari tuntia passiivinen lahna vaikka mitä monstereita kädessä ja sitten yhtäkkiä alat lyödä kuin vierasta sikaa.

Mä selvisin vknlopusta ilman tavanomaista syöksykierrettä vaikka lauantaina tiukasta pelistä huolimatta jatkuvasti joku pösilö vetää ohi roskalla. Jipii.