Moi
Vaimolla murtui nilkka liukastellessa ja laskettu aika on noin kahden viikon päästä. Onko kellään kokemusta, miten vauvan hoitaminen tällaisessa tilanteessa menee kun on päivän selvää, että äiti ei voi kannella lasta.
Onko minulla mahdollisuus johonkin "hoitovapaaseen" tällaisessa tilanteessa vai onko vain yksinkertaisesti palkattava joku hoitoapulainen? Sekään kun ei varmastikaan mikään halpa lysti ole :S Isyysloman kyllä olen ajatellut pitää heti kun vauva tulee kotiin, mutta jos jotakin muuta ns. "hoitovapaata" on mahdollisuus saada niin turhaan kuluttelen isyyslomapäiviä.
Vaimolla murtui nilkka liukastellessa ja laskettu aika on noin kahden viikon päästä. Onko kellään kokemusta, miten vauvan hoitaminen tällaisessa tilanteessa menee kun on päivän selvää, että äiti ei voi kannella lasta.
Onko minulla mahdollisuus johonkin "hoitovapaaseen" tällaisessa tilanteessa vai onko vain yksinkertaisesti palkattava joku hoitoapulainen? Sekään kun ei varmastikaan mikään halpa lysti ole :S Isyysloman kyllä olen ajatellut pitää heti kun vauva tulee kotiin, mutta jos jotakin muuta ns. "hoitovapaata" on mahdollisuus saada niin turhaan kuluttelen isyyslomapäiviä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
jalkaa koholla. Äkkiseltään nimittäin tuli kauhuesimerkki mieleen kun tutuntuttu (ei ole urbaanilegenda) sai veritulpan tuossa tilanteessa kun ei juuri pystynyt liikkumaan.
Kysykää neuvolasta neuvoa tilanteeseen! Sosiaalivirastosta voi yrittää kysyä kodinhoitajaa vauvan hoitoavuksi. Mulla oli häntäluu murtunut tilanteessa, jossa kotona oli pieni vauva ja mies asui vielä toisella paikkakunnalla. Sain viikoksi (5 pv)lastenhoitajan muutamaksi tunniksi päivässä. Tuuripeliä, ikävä kyllä.
Kiitoksia paljon infosta. Pitää koittaa tässä vaan saada kaikki vaihtoehdot tietoon.
Tuota veritulppaa pitää kyllä koittaa varoa ehdottomasti. Kiitos vinkistä.
Minulla murtui nilkka myös, 12 viikkoa kipsissä mutta ei mitään tulppia; liikuin miten pystyin, ensin kyynärsauvoilla sitten ortoosilla.
Sen verran saa - voi - liikkua kuin lupa annetaan.
Vauvan kanssa voi kyllä olla mahdotonta.
Hakekaa ihmeessä ajoissa apua.
kävi samoin muutama vuosi taaksepäin. olin rv 37 ja mursin pihatöissä nilkkani, joka kipsattiin 5vk ajaksi. ONNEKSI lapsi syntyi vasta 2vk lasketun ajan jälkeen, joten sain kipsin pois edellisenä päivänä ennen käynnistettyä synnytystä. muistan kyllä kuinka tuskaa sauvoilla kävely oli 20kg lisäpainon kanssa, kun jokaiseen niveleen sattui. oli aika rankkaa viettää 5vk melkein sohvan ja jääkaapin väliä raahautuen... yritä nyt auttaa vaimoasi niin paljoin kuin mahdollista eli ruokaa, siivousta, pyykkäystä jne. jotta vaimosi saa levätä mahd. paljon tulevaa synnytystä ja lapsivuodeaikaa varten. ja ole eritoten henkisenä tukena, kipsi jalassa viimeisillään raskaana EI OLE HÄÄVIÄ! :) Ja mulle ei kukaan muuten puhunut mitään veritulpan riskistä...tsemppiä ja voimia!
Juu, ei oo varmasti helppoa ollut, eikä tule olemaan meilläkään. Toki autan nyt ennen synnytystäkin niin paljon kuin mahdollista. Saas nähdä, eilinen arvio oli, että selviää ilman kipsiä kun laittavat leikkauksessa ruuvia ja rautaa. Mut en sit tiedä onko se yhtään helpompi tai pahempi vaihtoehto. Aika näyttää.
Kiitos voimien toivotuksista =)
miten muuten tuo leikkaus tapahtuu? nukutuksessa? puudutuksessa? kuinka vaikuttaa vauvaan? itselläni siis ei tarvittu leikkausta, kun murtuma oli niin pieni "sievä" halkeama. pelkäsin kyllä itse kamalasti että jos joutuu operoitavaksi vauva mahassa...kuinka vaimosi jakselee, onko hän itse tuskainen/hermostunut/kiukkuinen/huolestunut tapahtuneesta?
Puudutuksessa operoivat tänään. En osaa sanoa vaikutuksesta vauvaan, mut luotan lääkäreihin ja heidän ammattitaitoon, et eivät varmaankaan tee mitään mistä olis vauvalle vaaraa. Vauva kuitenkin jo täysiaikainen, niin jos olis vakavat vaarat niin kait sektion voisi suorittaa (?).
Välillä tuskat nousee, mutta lievittävät kipua kylläkin pyydettäessä. Ilmeisesti pyrkivät pitämään mahdollisimman vähäisenä lääkityksen ja tavallaan hyvä niin. Tympee vaan kattoa toisen kipuja. Mieluummin siinä itte olis kipujen kourissa kuin toinen. Muuten normaali on tapahtuneen johdosta. Tottakai huoli tulevasta siinä missä minullakin.
et miten synnytys siinä tilanteessa jos on kipsissä tai lastoitettuna, oliko lääkäreiden kans puhetta? Mut hyvin sulla mennyt sit sen puolesta kun meni yliajalle. Ja sama helpottais meitäkin siinä mielessä, että nyt jalka sais mahdollisimman paljon parantua ennen synnytystä ja sit jään isyyslomalle niin tässä saadaan keploteltua nää hoitohommat ensivuoden puolelle jotenkin. Pitää sitten tsekata tilanne uudelleen ja tehdä jatkosta päätös. Tarvittaessa palkatonta vapaata otettava sitten hoitohommiin.
se synnytys olisi onnistunut kipsinkin kanssa, kipsihän on vain polven alapuolelle. tietysti ei voi mennä avautumisvaiheessa ammeeseen, mutta se lienee pieni murhe tämmöisessä tapauksessa. on joku kuulemma synnyttänyt ihan kokoraajakipsissäkin...siis nilkasta yläreiteen. jotenkin sitä vaan itsekin selvisi, vaikka etukäteen huoletti kaikki mahdollinen ja kun oli kyseessä vielä ensimmäinen synnytys, joka on ihan tarpeeksi jännää ilman murtumiakin. päivä ja tilanne kerrallaan oli mentävä!!!! ja leikkaus puudutuksessa lienee ok, annetaanhan epiduraalia synnytyksessäkin äidin kipuihin...kaikki asiat järjestyvät, ja hoitohommat selviävät ihan omalla painollaan.
Niin juu.. kipsi sitten kuulostaisi meillekin tuleva nilkkaan ja sääreen. Meilläkin kyseessä ensisynnytys ja kaikki on uutta ja ihmeellistä. Tämä tulee kyllä kaikinpuolin jäämään loppuelämäksi mieleen kristallinkirkkaasti =). Kunhan tästä ensisäikähdyksen tuomasta sumuisesta olosta selvitään :). Asioilla on se hyvä puoli, että ne jollekin mallille järjestyy..
että kun se vauva sitten syntyy, ei se murtuma/kipsi olekaan enää se "suurin juttu" vaan huomio siirtyy vauvaan ;).
Ei varmastikaan oli suurin juttu. Uskoisin, että siinä kipsit ja murtumat unohtuu =) Ja aika siinä sit alkaakin mennä vauhdilla, joten toipuminen on ohi ennenkuin ehtii huomatakaan.. :D