Astelin harhaan.
Kävelin sisään.
Rakkauden
puutarhaan.
Maistoin hedelmää.
Nautiskelin
mausta.
Ajattelin.
Tämä on
elämää.
Silloin sen
huomasin.
Hahmon tuon
vartijan.
Kielletyn
puutarhan.
Ajoi minut
pois.
Nauraen huusi
perääni.
Oikeaa rakkautta
et ikinä saada
vois.
Kävelin sisään.
Rakkauden
puutarhaan.
Maistoin hedelmää.
Nautiskelin
mausta.
Ajattelin.
Tämä on
elämää.
Silloin sen
huomasin.
Hahmon tuon
vartijan.
Kielletyn
puutarhan.
Ajoi minut
pois.
Nauraen huusi
perääni.
Oikeaa rakkautta
et ikinä saada
vois.
Vastaukset 2
Vanhimmat
onkohan tämä ensimmäinen mitallinen runosi tääl-
lä, kun minä en muista aiemmin olleen ?
Noh, kuinka tahansa.
Viihdyin tässä, vaikka usein olenkin todennut
täällä, että nykyrunous on enemmän mieleeni.
Kyyyllä se oikiakin rakkaus ajallaan tulee,
jos vaikka vartija ajoikin pois. Tykkäsin runosi
puutarhasta, kyllä.
..olla. Toisaalta tuli kyllä ihan vahingossa :)