Olen aikeissa alottaa ensikesänä omakotitalon rakentmisen. Tällähetkellä mietin lähinnä lämmitysmuotoa. Lähtökohta on se, että varaavatakka tulee jokatapauksessa. Sitten painiskelen sen kanssa, että laitanko maalammön vai suoran sähkön? Asumispinta-alaa talossa tulee olemaan 135 neliötä ja sen lisäksi 10 neliön lämmin varasto ja mahollisesti puoli lämmin talli. Kuinka paljon tuommoinen lämpöpumppu tarvittavat putkistot sun muut oikein maksaaa? eli paljonko tarvii aluksi investoida enemmän kuin pelkkään suora sähköön?
Tällähetkellähän tuo sähkö on vielä halpaa, mutta ennusteiden mukaanhan se saattaa lähitulevaisuudessa nousta roimastikkin, kun suomen piuhat lyödään yhteen Euroopan kanssa
Tällähetkellähän tuo sähkö on vielä halpaa, mutta ennusteiden mukaanhan se saattaa lähitulevaisuudessa nousta roimastikkin, kun suomen piuhat lyödään yhteen Euroopan kanssa
Vastaukset 58
Vanhimmat
Ihan sama millä teet lämmön, kunhan taloon tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja 10 m2 varasto/tekninen tila. Sinne läpivientejä anturan ali riittävästi sähköille, vesille, maalämmölle, VILPille ja PILPille ja aurinkokeräimile.......
Ainakin vesikiertoisen lattialämmityksen. tavanomaisemman lämmön talteenottimen poistoilmaan ja sitten vaikka vesikiertoisen pellettilämmityksen, sekä varaaja. Lämpökustannukset takkakin huomioiden jää alle 4 senttiä kWh ja homma toimii kertaalleen kohtuuinvestoinnein. Pellettitakoissa huomioitava hyvä merkki ja saat sen alle 4.000 euron.
Tuo maalämpö saattaa muodostua investointihinnaltaan suhteellisen korkeaksi, huomioiden talon koko ja nykytekniikaltaan hyvä rakennustapa, eli lämmöntarve minimoituu kaiken aikaa.
Talossa on lämmitettäviä neliöitä 169, maalämpöpumppu, kaksoisvaippavaraaja, lämmönkeruuputkisto, lämmönkeruuneste ja 165 mm halkaisijaltaan ja 150 metriä syvä reikä kallioon maksoi pyöreästi 10.000 euroa. Jo tämän kokoisessa talossa sähköliittymän koko 3x25A on pienehkö, jos kyseessä suora sähkölämmitys. Liittymäkoon kasvaessa liittymismaksu nousee, samoin kuukausimaksu. Aiemmat rakentamani samanlaiset talot kuluttavat vuodessa sähköä noin 10500 kwh, josta lämmityksen osuus noin 6000kwh. Rakennukset itäsuomessa.
Itselläni on sähkölämmitys ja 35A pääsulakkeet. Kuukausimaksu on meillä sama kuin 25A liittymässä. Liittymismaksujen ero on 400€ ja se on siis ainoa mikä täällä maksaa enemmän kun ottaa 25A sijaan 35A.
Sähkön kokonaishinta koostuu monista osista, kuten esim energiamaksusta ja siirtomaksusta, energiamaksun kuukausimaksu on usein sama liittymän koosta riippumatta, mutta siirtomaksu nousee liittymäkoon kasvaessa. Katso linkistä
http://www.savonvoima.fi/modules/system/stdreq.aspx?P=299&VID=default&SID=118601413124490&S=0&C=22235
Katsoitko lähettämääsi linkkiä? Siirtomaksu ei nouse liittymän koon mukaan, mutta JOISSAKIN yhtiöissä siirron kuukausimaksu/perusmaksu nousee liittymän koon mukaan. Omassani ei nouse.
Meillä myös rakentaminen ensi kesänä ja samaa pohditaan kuin sinäkin, että maalämpö vai suora sähkö. Meille tulee 1,5-krs 160 kerrosneliötä (huoneistoneliöt jotain 147) ja takkaleivinuuni haluttaisiin leipomisen takia. Jos ajattelee sitä suoran sähkön kanssa, niin silloinhan se kannattaa, mutta maalämmön kanssa takan käyttö arveluttaa, että siirtääkö se sitä maalämmön kannattavuutta edelleen hamaan tulevaisuuteen? Joka tapauksessa takkakin maksaa. Kuitenkaan ei haluttaisi olla sitä ostamattakaan. Kyllä kai takka aina hintansa hankkii?
Suoraa sähköä on ajateltu vesikiertoisella lattialämmityksellä, jonka hinnaksi IVT-centerin mies sanoi heiltä asennettuna 25 euroa neliö. Jos tulee suora sähkö, niin esim. Jäspi Tehowatti tai Nibeltä jokin vastaava. Tehowatin laitehinnaksi olen ymmärtänyt jotain 3500 - 4000 euron luokkaa. Asennushinnoista ja erinäisistä hilppeistä tulee varmaan jotain lisää sitten ainakin vähintään 500 euroa. Maalämmön hinnat lämmönkeruuputkistolla (vaakaputkisto) ovat edullisempia kuin porakaivolla. IVT-centerin miehellä oli tarjous IVT-greenline HT -pumpusta konttorillaan asennettuna ilman maatöitä 11500 euroa (eli keruuputkistolle pitäisi kaivattaa sitten se kaivantonsa samassa yhteydessä kuin kaivinkone muutenkin mellastaa tontilla). Greentex Oy:n sivustolla on heidän 10 vuoden ajalta kokoamansa keskimääräinen hinta eri lämpöpumpuille asennettuna, www.greentex.fi ja sieltä käy ilmi maalämpöpumpuista seuraavaa: maalämpöpumput 130 - 180 m2 pintamaahan (ei sis. kaivutöitä) 9000 - 12000€, porakaivoon (sisältää porauksen) 16000 - 18000€, järveen (ei sisällä putken asennusta) 13000 - 15000 €.
Itselle riittäisi taloon n. 7 kW:n pumppu jonka hinta on n. 6000 - 7000 euroa. Keruuputkiston tarkkaa hintaa en osaa sanoa tässä vaiheessa. Olemme laskeskelleet että jos hankinta maksaisi n. 12000 euroa, ja säästäisi arvioidusta (suoralla sähköllä) 120 euron kuukausittaisesta sähkölaskusta puolet, meillä menisi lainaan aika lailla tuo puolikas sähkölasku eli n. 60 euroa enemmän. Eihän maalämpö näillä sähkön hinnoilla ja näillä hankintakustannuksilla tavallaan lyö leiville, mutta ei se toisaalta pitkällä aikavälillä oikein kalliimmaksikaan vaikuta tulevan. Lienee niin, että kun saa laitteiston maksettua samalla hinnalla, jolla olisi ostanut sitä suoraa sähköä (tällä sähkön hinnalla), joutuu hankkimaan sitten taas uutta laitteistoon. Mutta yksi oleellinen puoli asiassa on se, että oletteko kukaan koskaan kuullut kenenkään keski-ikäisen muistelevan sitä merkittävää ajanjaksoa, jona sähkön hinnat tulivat alaspäin? Minä en ole ainakaan koskaan kenenkään kuullut puhuvan moisesta. Toisekseen, kun kannattavuutta lasketaan erilaisilla laskureilla, unohdetaan sähkön siirtohinnat. Näistähän sähköyhtiöitä jo nuhdeltiin valtionkin taholta että alkaa olla aika kohtuutonta meininkiä. Kun on sähköyhtiöön sidottu kolmanneksella siitä mitä olisi jos olisi ottanut suoran sähkön, niin on siinä minusta järkeä kuitenkin. Maksaa omia laitteitaan eikä sähköyhtiöiden keksimiä hinnankorotuksia.
Motivan sivujen kautta pääsee testailemaan asiaa sangen puutteellisilla ja suuntaa antavilla laskureilla, joihin ei ole mielestäni täysin luottamista. Motivan oma laskuri toimii varsinkin ihme periaatteella esim. tuon tulisijan lisäämisen kohdalla (koska siitä ei ole mitään investointikustannuksia laskurissa!)
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/vertailupalvelu/
Epäilen, että meille tulee lopultakin maalämpö. Tsemppiä tulevaan rakentamiseen ja kirjoittelehan mihin ratkaisuihin teillä ollaan sitten päätymässä ja miksi, kiinnostaisi kuulla.
että meille on siis tulossa hirsitalo kakssatasella lamellihirrellä (ei siis lisäeristetty) ja siksi olemme arvioineet sähkön hinnaksi noinkin paljon kuussa.
Itsellä jo hankinnat hankittuna, eli minua ei kosketa, mutta hieman kommenttia teikäläiselle.
Vaikutti, että olet päätöksen tehnyt näyttivät laskut mitä tahansa. Tällöin on yleensä turha edes laskeskella, koska lopputulos on joka tapauksessa sama.
Leivinuunia ei leipomista varten kannata hankkia. Uunissa homma hoituu huomattavasti paremmin ja helpommalla.
Takalla säästää kuutiolla puuta n. 1 000kWh suorasähköä, mutta vain 400kWh maalämmön hankittuasi. Ostetut puut ovat jo kalliimpia kuin maalämmön tuottama lämpö. Usein takka maksaa niin paljon, että se ei ikinä maksa itseään takaisin, vaiikka puut olisivatkin ilmaisia, jos ei sitä lämmitä usein.
Mökkisi energiankulutukseksi sait aika vähän. Tavallinen talo vie esim. Motivan mukaan 126kWh/m2 vuodessa (huom. Tuossa ei ole mukana lämmintä vettä). Teille tämä tekisi 126 * 160 = 20 MWh, joka suoralla sähköllä on n. 2 000€/ vuodessa, eli 170€/kk, kun itse laskeskelit 120 €/kk. Hirsitalo on lisäksi tavanomaista vähemmän eristävä, joten luku on lähellä 200€/kk.
Jos ottaa laskuissa huomioon, että sähkölaskusi olisi tuon 2000€ vuodessa, niin jos lasketaan 5% korolla ja kuoletusajaksi 20v ja maalämmön hyötysuhteeksi 2,6 niin säästöksi tulee 1 230 vuodessa, jolloin investoinnin suuruus saisi olla 12 300€. Jos investointi maksaa tuon 12 300€, niin ensimmäiset 20v maksat ja tämän jälkeen alat saamaan säästöjä.
Miullakin jo hankittu.
Ruuanlaitto on tosiaan kaikkein helpointa tavallisella liedellä. Sen takia ei kannata mitään tiilijärkälettä hankkia.
Siistit takat on tosiaan kalliita. Itellä makso n 8000 €uroo. En kyllä ole edes miettinyt, että sen pitäis jotenkin maksaa itteensä takas. Se vaan kuuluu Suomalaiseen kotiin.
Jännä tuo siun laskukaava.
Eikös tuo investoinnin kannattavuuden suuruus tulisi laskea suhteessa suoraan sähkölämmitykseen, erotuksesta näiden rakennuskustannuksista. Ei maalämpö kyllä tule 12300 euroa sähkölämmitystä kalliimmaksi tehdä, ellei tartu ensimmäiseen hatusta vedettyyn tarjoukseen, joita meillekin pokkana tyrkytettiin. Urakka osiin ja säästettiin pyöreästi 5000 euroa maalämmön laitossa.
100 v. vanha 160m2 hirsitalo 530m3, lämmitys maalämmöllä patterein, kokonaiskulutus 10300kWh vuodessa, josta lämmitys ja lämmin vesi 6300kWh. Puita vanhoissa parhaan lämmityskyvyn menettäneissä uuneissa n.7m3. Suorasähköarviot liikkuivat 29-36 000kWh:n haarukassa mitoitusta tehdessä. En mitenkään pysty saamaan investointia kannattamattomaksi...
on sopiva lämpöputken levittämiseen? ei toimi hiekkamaassa, ja sillon pitää tehdä porakaivo.
Pumppu 4480e, maapiirin putki 1000e, patterit 1500e, kaivuri 1200e, kahden maapiirin jakokaivo 150e, patteriverkoston rakennus (putket, liittimet, termarit ym.), kytkennät ja käyttöönotto kaikkineen noin 3000e (hankala tarkkaan rajata, kun koko LVI uusiksi alusta loppuun. Eli kokonaisuus noin 10 000 euroa, ehkä hieman yli. Ero suorasähkölämmitykseen patterein 5000e?? Saako patterit johtoineen ja asennuksineen 5000 eurolla, paitse ne enston vanhat "karvapolttomallit", sitä en tiedä...
Itse kaivatin pihan auki ja itse putket maahan ja jakokaivon asennus ja reiät ym. Kaivolta itse putki sisään ja eristys. Pumppu kilpailuttamalla Kiitoautolla pihaan ja itse siirto paikalleen, maapiirin putket törrötti pumpun vieressä valmiina putkarille, sähkäri kytki 8h ja kaiken muunkin tehnyt putkari (asentanut kyseisiä pumppuja) kytki pumpun alle päivässä. Ei kiistanalaisia "rajapintoja". Takuu toiminut, kun kaksi maapiirin mutteria haljennut aivan alussa. Toinen meni putkarin piikkiin, toinen laitteen takuuseen, ei mitään nurinoita.
Menee ehkä nyt vähän ohi tästä lämmityskeskustelusta, mutta tosissasiko väität ettei leipomista kannata leivinuunilla harjoittaa?! Jos asiaa kylmällä järjellä ajattelee, niin eipä tietenkään siinä mielessä kannata kokonaista uunia rakentaa asiaa varten - mutta jos ajattelee asiaa pelkän leipomisen kannalta, kuten minä ajattelen, niin silloinhan ei leivinuunin voittanutta värkkiä kertakaikkiaan ole vielä keksittykään. Kyllähän sitä tietysti sähköuunillakin näverrellään yhtä ja toista, mutta leivinuunilla leipovat painivat jo sitten aivan eri makuluokissa. Ajatellaan nyt sitten taas poikkitieteellisesti vaikka niin, että koska maailma on kylmä (muutenkin kuin fyysisesti) ja koska en ole koskaan tupakoinut, enkä tule koskaan tupakoimaan, uskon, että minulla on varaa "tuhlata" tupakoimatta jääneitä rahojani Tiilerin Tyyneen. Joka tapauksessa sellaisen hankin vaikka laskelmoitaisiin mitä, että se siitä.
Mutta tuo hirsitalon sähkönkulutus sitten. Miehen velipojalla on saman kokoluokan hirsitalo (ei lisäeristetty) ja sen sähkönkulutus on 16000 kWh/vuodessa ja tämän lisäksi sitten pitää ajatella se takassa puita polttamalla saavutettu säästö, heillä käytetään takkaa säännöllisesti lisälämmönlähteenä. Mutta ilman takkaakaan ei kyllä kovin korkeaksi nouse. Myös muualta olen kuullut tosielämän faktatietoa hirsitalojen sähkönkulutuksesta enkä suhtaudu niihin niin hysteerisesti kuin jotkut muut. Mutta jokainen valitsee itse. Minä olen valintani tehnyt.
Vaikuttaa siltä että et ole paljon noihin kokkaushommiin perehtynyt. Maailmassa pärjäisi ilman monta monenlaista asiaa jos vain suinkin olisi kunnon leivinuuni. Toinen hyvä keksintö ovat villasukat. Mutta siinä olen samaa mieltä, että takka on kiva olemassa ilman mitään laskukaavojakin.
"tosissasiko väität ettei leipomista kannata leivinuunilla harjoittaa?! "
"Jos asiaa kylmällä järjellä ajattelee, niin eipä tietenkään siinä mielessä kannata kokonaista uunia rakentaa"
Voit rahasi tuhlata tupakkaan, tai ei, mutta eipä se tuosta leipomisesta tee leivinuunissa yhtään sen helpompaa. Sähköuunin kun napsautaa päälle, niin lämpö nousee nopeasti ja pysyy siinä vaikka vuorokauden. Ja kyllä. Valmistelen ruokaa, aika harvoin leivon, leivinuunissa joka vuosi aivan riittävästi, että tiedän mitä se on.
Noita kuulemisia tarinoita lämmitysenergioista voi aivan laskea, niin pääsee vähemmällä legendalla. En kyllä omasta mielestäni mitenkään hysteeriseltä vaikuttanut, jos lisäsin kuluihin maltilliset 10%.
laskin investoinnin eron suoralla sähköllä ja paljonko maalämpövermeet saisivat maksaa.
Voin vaikka tässä aikani kuluksi ynnätä nuo sinunkin energiasi.
"lämmitys ja lämmin vesi 6300kWh." Maalämmöllä tehtynä tämä muuttuu suoralla sähköllä teetettynä 16 400kWh, kun kerroin on 2,6.
"Puita vanhoissa parhaan lämmityskyvyn menettäneissä uuneissa n.7m3." Mitenkään takkojesi tasoa tietämättä, niin jos olettaa, että ne vastaisivat vaikka hyötysuhteeltaan 80% nykyisestä varaavasta takasta, niin tuo tekisi lämmöksi muutettuna 5 600kWh.
Lämmitykseen suoralla sähköllä menisi yhteensä siis 22 000kWh. Antamasi, tai muiden antama, arvio 29-26kWh heittää tuosta paljon.
Jos olettaa, että polttaisit suoralla sähkölläkin takkaa yhtä paljon (kun säästetty summa suurenee, niin yleensä myös valkea palaa useammin), niin maalämpö pienentää sähkölaskuasi vuodessa 10 000kWh, eli pyöreän 1 000€.
Helpompi noita kustannuksia on katsoa vaikka Motivan sivuilta, tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Niistä löytyy laskimia valmiiksi eri lämmitysmuodoile.
En ole mikään suorasähkön kannattaja, mutta usein tuo kyllä on halvin lämmitysmuoto.
PS Ei edes maalämpökauppias mainosta maalämmön hintalisäksi vaivaista viittä tonnia verrattuna suoraan sähköön.
Tämä talomme lämmitysenergian tarve todellakin ollut vain mitoittajien arvio, koska talo aina enen lämmitetty puulla, eikä ennen puumääriä laskettu maalla, tehtiin lisää kun loppuivat... ;)
Suurin piirtein samoihin lukuihin olen itse laskuissa päässyt. Puut pääasiassa koivua, joten kokonaisenergiamäärä liikkunee 24-25000kWh:n luokassa. Ei kovin huono kulutus tämänkokoiselta 7" pelkkahirsitalosta, jossa lautaverhous, 22mm kuitulevy sisällä, rossipohjassa hiekkaa ja ainoastaan yläpohja "kunnollinen" 40cm selluvillalla. 2-kertaiset vanhat ikkunat ja alkuperäiset ovet.
Mutta pointti oli se, että maalämmön voi rakentaa myös kohtuullisen edullisesti, jolloin kannattavuslaskelmat muuttuvat oleellisesti! Kannattavuuttahan viime vuosina laskenut lähinnä asennusliikkeiden ahneus hinnoittelussa!
Viime vuosien kuumentunut tilanne aiheutti sen, että tarjoukset olivat huimia! Eritellyn tarjouksen (joka joskus vasta pitkin hampain annettiin)pyytäessään pelkän pumpun asennuksen hinta olemassa olevaan lämmitysverkostoon (ei asennusosia) liikkui 1700-2200 euron luokassa, mikäli maapiirin putket sisälle valmiiksi vedettynä. Ja kun itse teetin saman työn tuntityönä, niin työ tehtiin päivässä à45e/h. Kokonaistarjouksissa myös asennuskilkkeiden hinnat huimia, kun olivat "leivottu" pakettiin.
Ja niin kuin laskit, säästö lienee luokka 1000e/vuosi. Jos vaikka olisin rakentanut sen suorasähköpatteriverkoston 4000 eurolla, niin silti maksaisin ilman korkomenojen huomiointia investointini takaisin noin kuudessa vuodessa. Omalla kohdalla ihmettelen näitä kannattavuuslaskelmia tyyliin 20 vuotta tai ei koskaan... Ja sähkön hintahan nousee koko ajan, oli tukkuhinta Pohjoismaisessa sähköpörssissä mitä tahansa ;)
Olennaisinta lienee maalämmön valinta OIKEAAN kohteeseen, esim. vanha talo, jossa paljon kuutioita ja eristyskyky olennaisesti uutta normitaloa heikompi. Eikä tiukka kilpailutus, oman työn osuus tai rohkea osiin pilkonta ainakaan kukkarolle tee hallaa.
Pumppukauppiaiden puheet siitä, että pumpun takuu ei voimassa, mikäli pumppua ei ostettu juuri hänen kauttaan, ovat aivan huuhaata. Tämän tarkistin maahantuojalta kun oma putkari olisi halunnut myydä saman pumpun kalliimmalla kuin kilpailija ja vetosi tähän...
Ei se pumppukauppias sitä teekään, koska se ottaa työlleen niin hurjan hinnan...
Silloin kun tuote "trendikäs" ja kysyntää paljon, niin tottakai sitä revitään kaikki irti mitä asiakas vain suostuu maksamaan... Tosin nyt saattaa hieman tahti askelten muuttua suhdanteiden myötä.
Ilmaiset puut eivät maksa mitään, joten harvoinhan noita tulee laskettua.
Ilmainen työ ei maksa mitään, vaikka sen sahauksen sijasta käyttäisi putkien vetoon. Tuolla tavalla laskien ei esim. maalämpösi ikinä kannata, koska ennen lämmittäminen oli ilmaista ja nyt se maksaa. Kyllä tuo maalämpö on kallis investointi. Kallista investointia voi alentaa tekemällä itse. Työn hinta on kova, kiitos verotuksemme.
Urakkahinnat ovat usein isoa kusetusta pienrakentajalle, joten aika harvoin noita kannattaa ottaa.
Korkomenot ovat oleellinen asia laskuissa. Jos näitä ei ota huomioon, niin se on itsensä huijaamista. Otetaanpa vaikka esimerkin muodossa. asennetaan aparaatti esim. ILP, joka maksaa 1500 ja kestää käyttöä 10v. Tuosta tulee laiteelle hintaa 150€/v ja lisäksi korkokuluja (5% korolla) 75€/v. Laitteen pitää säästää siis 225€ vuodessa, että päästäisiin tienestin puolelle. Sama pätee sitten maalämpöönkin. Maalämmön hintoja voi vaikka Motivan sivuilta tutkailla. Tuolla oli joskus laskurikin, jossa pystyi puunpolton huomioimaan. Lienee vieläkin.
Maalämmön laittaminen nykytaloihin on kyllä aika vaikeasti taloudellisin syin perusteltua. Vanhaan taloon tuollaisen laittaminen saattaa olla erittäinkin kannattavaa.
Takuuasiat ovat samoja melkein kaikkialla. Ainoastaan ulkomailta tilattaessa takuu tulee ongelmaksi, koska maahantuoja usein pesee tällaisessa tapauksessa kätensä.
hysteerinen :) ja huomasitkin sitten varmaa, että kirjoitin että jotkut suhtautuvat hysteerisesti. En kyllä väittänyt että sinä suhtauduit hysteerisesti. Minustakin sinä suhtauduit maltillisesti. Mutta sitä aina kuulee silloin tällöin näitä "hirsitalo harva kuin harakan pesä horottaa lämpimän taivaan tuuliin", mikä ei pidä paikkaansa kuitenkaan sekään. Toisekseen en menisi väittämään Vattenfallin sähkölaskua legendaksi. Nämä sähkönkulutuslukemat, jotka mainitsin, eivät ole mitään naapurin miehen kertomia katkerasti alaspäin viilattuja lukemia, vaan olen nähnyt Vattenfallin laskelman.
Kunnon, tiilisessä takka/leivinuuni-systeemissä (Tiileri) vaimo paistaa yhdellä lämmityksellä 7 (seitsemän) pellillistä leipää ja/tai pullaa ja lisäksi vielä voi pistää pataruuan tai puuron yöksi kypsymään jälkilämmöille. Kokemuksesta voin kertoa että hyvää tulee ja uunin kylki on mukavan lämmin vielä pitkälle yli seuraavan päivänkin.
Kaiken kukkuraksi lämmitän tietysti niillä tunnetuilla ilmaisilla puilla, jotka jouduin kaatamaan talon rakennuspaikalta ja kun ne loppuu harvennan kuusikkoa hieman kauempaa talosta.
Tuskin kukaan oikeesti väittää, et puu-uunissa tehty kakku tai paisti olis jotenkin eri makuinen! Se nyt vaan ei voi pitää paikkaansa.
Leivinuunit on muinaisjäänne ajalta, jolloin se oli ainut keino kypsyttää ruokia, ja torppia oli kuiteskin pakko lämmittää.
Montas teitä oikein siellä asuu jos leipää paistetaan 7 pellillistä. Vai syötteks te pakastettuu leipää. Meidänkin mummolassa syötiin ennenvanhaan pakastettuu leipää. YÖK!
Se nyt vain on niin että minä ainakin ja käsittääkseni moni muukin tunnistaa selvän eron "kiviuunissa" paistetussa syötävässä verrattuna näihin uudempiin paistovehkeisiin.
Btw. Makuaisti palautuu ennalleen aika pian tupakoinnin lopettamisen jälkeen ja/tai makuaisti kehittyy eri makuja maistelemalla.
Asun kahdestaan vaimon kanssa, mutta on järkevää laittaa kerralla vähän enemmän kun ryhtyy "kippoja" sotkemaan.
Eihän pakastimesta otettu ole tietenkään juuri leivotun veroista, mutta itse tehtynä kuitenkin hakkaa mennen tullen kaupan tuotteet. Teidän mummon pakastimessa on ollut jotain vikaa...
Aamukahville on nyt oottamassa tuore ja pehmoinen sekaleipä. Hakkaa takuulla kaikki pakaste leivät 100-0!
Sinä se mestari taidatkin olla ruan laitossa, kun vaimo tekee. ;)
Väsäilen aivan tarpeeksi tuolla leivinuunillakin RUOKAA, kuten kirjoitin aikasemmin. Leipominen on sen verran hankalaa kyseisellä värkillä, että aika harvoin tulee tehtyä.
Mitenkä uunin lämmin kylki vaikuttaa leipomiseen? No kaippa se sitten tuo lisämakua.
Eiköhän nuo sähkö- ja kaasuuunit ole jo syrjäyttäneet kaikkialla puilla lämmitettävät versiot.
Jos kiviuunissa olisi jokin taika, niin eiköhän kaikki ns. paremmat ravintolatkin noita hankkisi.
Mielenkiintoista, että jotkut maistavat luoma vs. tavalliset jauhot, mutta se on kyllä huippua, että ilma, joka lämmittää ruoan on erilaista riippuen siitä onko se ilma alunperin lämmitetty puilla, vai jollakin muulla. Vaikuttaako tähän muuten se onko meri- ilma, vai vain tavalista ilmaa sisämaasta? ;)
Itse maistan kyllä pakteleivän vs. tuoreen leivän, mutta mielenkiintoista, että sinulle kaikki menee kunhan se on puila lämmietty. Onko muuten puilla eroa? Havuhalot varmaan tekevät parempaa ruisleipää ja sekahalot sekaleipää, vai mitenkä se on? ;)
BTW. En ole ikinä tupakoinut. Oletko kenties sinä kun tiedät asiat noin hyvin?
Mitä tuo "käsittääkseni moni muukin" meinaa? Sun vieraita jotka nyökyttelee, kun kehuskelet omia leivonnaisia??
Entä "kiviuunissa"? Ootko nimenomaan vuolukivi-uskovainen, vai kelpaako tiilikuution tuotoksetkin sulle?? Tiili-uunin maku on kyl kamala!
kannata ottaa kun makuja on monia ja jokaiselle se oma maku on tarkein.
Siitä huolimatta, etkö ole koskaan nähnyt edes jotain pizzeriaa joka olisi mainostanut kiviuunipizzoja? Myös ostoleivissä on eroja riippuen siitä millaisessa uunissa on paistettu.
Meillä on paistettu sähköllä, vuolukiviuunissa ja nyt tiiliuunissa ja lisäksi minulla on vuosien oma kokemus elintarviketeollisuuden palveluksesta, joten monenlaiset uunit ja kutterit ovat tulleet tutuiksi itsellekin. Nykyisin kyllä vaimo hoitaa ruuanlaiton, hän tykkää siitä ja minä tykkään syömisestä.
En minäkään ole tupakoitsijoita, mutta tuo "makuasia" on yleisesti tiedossa oleva, tieteellisestikin tutkittu juttu.
En ole kokenut tarpeelliseksi kehuskella omilla tai vaimoni tekeleillä, kyllä positiivinen palaute on tullut ihan spontaanisti. En ole minkään sortin "uskovainen" uunien suhteen, joten minusta jokainen valitkoon uuninsa ihan oman makunsa mukaan. Uunissa ja uunissa on kyllä selvät erot käyttöominaisuuksien kuin myös tuotoksen laadun suhteen.
Btw. En jyrsisi kyllä tiiliuunia, käy pian kuten entiselle miehelle joka joutui toteamaan että "vintillä olisi leipää, mutta lapset söi tikapuut".
Nuo paremmat ravintolat kutsuvat tosiaan itseään pizzerioiksi ;)
Nyt kun tiedät hyvin ja perustelet, että aivan tutkittukkin juttu, niin varmaan voit laittaa vaikka muutaman linkin näihin tutkimuksiin. Tutkimuksella en tarkoita paikallista kebab- ravintolaa.
Hauskaa seurata näitä keskusteluja kannattavuudesta, kun ihmiset oikein insinöörin (miel.DI) tarkkuudella tekevät Exel-käppyröitä ja todistavat muille, kuinka jokin lämmitystapa ei vain kannata.
MUTTA: Samat ihmiset monesti ajavat esim. 45 000 euron autolla, kun samat tarpeet voisi hyvin täyttää 25 000 euron autolla... ;) Ja autoahan ei saa kannattavaksi investoinniksi mikään numeronikkari. Ja mitä kalliimpi, sitä nopeammin arvo laskee suhteessa. Tätä ei samassa yhteydesä kyseenalaista kukaan. Tosin joku perustelee kallista autoaan niillä viidellä kerralla talveen, kun mökkitiellä se nelivetoinen katumaasturi on tarpeen, tai turvallisuudella kun on kokoa ja massaa (vaikka huomioon ei oteta vastapuolta kevyemmässä autossa...).
Itse perustelen myös maalämpöäni ekologisuudella, ja vaikka pitkässä juoksussa maksaisin siitä saman verran kuin suorasähkölämittäjä, teen sen ilomielin kun tiedän, että valinnallani maksan mm. Fortumin herrojen mielettömiä optioita 2:3 vähemmän kuin suorasähköllä lämmittäessäni... Tästä ilosta kannattaa jo investoidakin hieman :) Eri asia olisi, jos Suomessa sähkömarkkinat todella toimisivat ja kilpailu olisi todellista ja se näkyisi myös kuluttajan päässä...
Tämän foorumin lukijoilla ei yhdelläkään ole 45 000 euron autoa.
Keskihinta on lähempänä 4500 kuin 45 000 !
Minulla auton päivänhinta on n 2800 €.
Tämän palstan käyttäjillä harvalla edes vuoden palkka on 45000. Eikä (toivottavasti)edes tämän palstan käyttäjät ole niin tyhmiä, että "sijoittaisivat" autoon enemmän kuin oma vuositulo on!
Kysymys on yleistiedosta, mutta eihän sitäkään ole kaikille kauhalla suotu - valitettavasti. Ja jos epäilet, lue itse lisää, se kannattaa aina.
Tähän saakkahan on puhuttu kokonaiskustannuksista (kuten ketjun otsikko kertoo). Olen kanssasi samaa mieltä, että on muitakin arvoja asioilla kuin raha. Itse valitsin lämmitysmuotoni ekologisin syin. Koska kustannukset olivat yhtä kalliita, niin miksi en olisi valinnut ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa.
Ekologisuus ei kuitenkaan muuta kustannuslaskelmaa mihinkään suuntaan. Jotenkin koomista, että monet väittävät maalämpöä sitkeästi halvimmaksi ja ainoaksi oikeaksi ja sitten kun heille laskee, että ei näin olekkaan, niin aletaankin puhumaan äkkiä ekologisista arvoista.
Ja edelleen koomista, jos laskuja ei itse ymmärretä, niin tämä onkin insinöörien, tai ekonomien hömpötystä.
Vielä koomisempaa on, että koska joku (insinöörit/ ekonomit) laittaa paljon rahaa autoon, niin oikeasti kustannuksilla taloa lämmittäessä ei ole mitään merkitystä.
Ja koomista edelleen, että perustellaan hankintaa, että joku muu ei tällöin tienaa niin paljoa, vaan ainoastaan 1/3. Ja tästä saa iloakin ;)
Sivusta seuraaville uskovaisuus on usein koomillista. Olisiko tässä kyse uskovaisen seuraamisesta sivusta ;)
Menet nyt valitettavasti aika harhapolulle tässä uunipuuhassasi.
Pizzojen teossa kiviuunia on käytetty sen vuoksi, että uunin tulee olla kuuma, lähelle 500 astetta, jossa pizza kypsennetään. Kiven massaan on saatu lämpö varattua, jolloin on saatu tasalaatuista pizzaa. Nykyään tosi kivi on syrjäytynyt uusissa pizzerioissakin lähes täysin.
Tällähän ei ole mitään tekemistä suomalaisen leivän valmistuksen kanssa, joka valmistetaan huomattavasti alemmassa lämmössä.
Mitäköhän tässä asiassa pitäisi lukea? Pizzan valmistuksesta, vai noista hienoista ravintoloista? Jos ottaa esim. Helsingin Michel- tähdillä varustetut ravintolat, niin yhdessäkään ei ole kiviuunia.
Minun näkemissäni ravintoloissa ei ole kiviuunia, mutta en tosin käy kovinkaan usein pizzerioissa. En voi tosin väittää, että ravintoloissa missä sinä vierailet ei kiviuuneja olisi.
Samaa mieltä, että lukeminen kannattaa aina.
Korjataan nyt muutamia asioita, jotka ymmärsit eri tavalla kuin tarkoitin.
Itse luulen niin laskelmieni kuin loogisen päättelynikin perusteella (huom. en siis USKO!), että maalämpö tulee pitkässä juoksussa kokonaiskustannuksiltaan meillä kannattavaksi. Toisaalta osoittaa asenteellisuutta myös haukkua omaa lämmitysjärjestelmäänsä puolustavia uskovaisiksi... ;)
Ja eikö ekologisuus siis toteudu maalämmöllä? Jos kulutan systeemilläni sähköverkosta energiaa keskimäärin vaikka 1:2,6 verrattuna naapuriin, niin eikö se ole ekologista? Koko ajan puhutaan sähkönkulutuksen vähentämisen tarpeellisuudesta, eri sähköntuotantotapojen hiilidioksiditaseesta yms. Ei tässä toisten mielestä vääräksi osoittautunutta halpuutta ole korvattu hätäpäissään ekologisuudella! Minulla ainakin ekologisuus oli jo yksi valintaperuste jo alussa.
Eikä voi väittää, etteikö joskus itse kutakin hymyilyttäisi isojen miesten lapsenomainen into laatia paragraafeja ja taulukoita kaikesta mahdollisesta! Toki harrastukset kullakin... Minulle lämmityksessä tärkeintä kuitenkin on, että perheellä on sisällä lämmin, käyttövettä riittää, systemmi toimii ja kustannukset jaksan taloudellisesti kantaa.
Ja autovertaukseen. Tarkoitus oli vain herättää keskustelua siitä, kuinka fanaattisesti näistä lämmitysasioista täällä kinastellaan, laaditaan juuri tietokoneajoja ja vastaavaa. Tuunataan järjestelmiä, lasketaan kannattavuuksia eri maksuajoilla ja koroilla jne. jne.
Samaan aikaan vuosikymmenet ajetaan autolla varmasti paljon turhia ajoja, polttaa tupakkaa askin päivään, ostaa viikottaiset oluet, pidetään lähes turhaan kakkosautoa, harrastetaan hupikelkkailua talvella pitkin tienvarsipenkkoja 2kk/talvi jne.. Näihin asioihin saisi enemmän kukkarossa näkyvää muutosta, mikäli edes pienen osan lämmitysjuttuihin käytetystä energiasta käyttäisi muihin kulutustottumuksiensa analysointiin, eritoten sellaisiin, joilla ei tavallisen laadukkaan elämän kannalta mitään merkitystä. Mutta tärkeintä tuntuu monelle saada kehua naapurille, kuinka pieni on talomme lämmityslasku... Enkä väitä, etteikö vaikka insinööriä tai ekonomia saisi lämmityskustannukset koskettaa!
Ja iloni Fortumin kurittamisesta valinnoillani on omani. Sähkömarkkinat eivät toimi niin avoimesti, kuin asiakkaiden atu vaatisi, sitä lienee turha kieltää. Systeemi on rakennettu niin, että kilpailutus on harvoin kannattavaa ja onhan suurten energiayhtiöiden voitot erittäin suuria. Jos en kilpailuttamalla voi vaikuttaa energiani hintaan, voin vähentää kulutustani esim. maalämmön, energiatehokkaampien kodinkoneiden, energiansäästölampujen yms. avulla. Jos näiden toimenpiteiden jälkeen sähkölaskuni on pienempi kuin jollain toisella, voinen tuntea siitä tyytyväisyyttä ;)
Itse asiassa koomista (ei koomillista!) on, että ekologisuus vieläkin annetaan ymmärtää joksikin risupartojen puuhailuksi! Ja se, ettei halua maksaa lähes monopolisoituneelle energiateollisuudelle kaikkea, mitä he keksivät pyytää, pidetään jonain linkolalaisena vastarintana.
Tuo uskovaisuudeksi leimaaminen kertonee kirjoittajasta ja hänen arvomaailmoistaan paljon. Uskovainen en ole, en hengellisessä kuin lämmitysjärjestelmällisessäkään mielessä ;)
Kirjoitus ehkä kirjoitettu hieman kieli poskessa, mutta totuutta kuitenkin osa.
Laskelmasi aluksi olivat tyyliin joku laski, että taloni kustannus on näin paljon ja maalämmön hankittuani vain kuitenkin näin paljon. Vertasin jonkun muun laskelmia toteutuneisiin laskelmiin.
Ekologisuus voi toteutua maalämmöllä. Ehkä ekologisempaa olisi jopa purkaa ne asunnot joihin maalämpö sopii. Yleensä ovat isoja ja huonosti eristettyjä.
Jotenkin koomista (edelleen) mainostaa lapselliseksi toisten laskelmia. Siinä vaiheessa kun laskelmat ovat koomillisia ja oman järjestelmän hyvyys on ylitse muiden mielestäni mennään USKON asioihin.
Nyt kun tarkeimmäksi kriteeriksi muodostuivat se, että on lämmintä ja käyttövettä riittää, systeemi toimii ja kustannukset jaksetaan kantaa, niin missä oli se ekologisuus? Unohtuiko listasta? Entä taloudellisesti kannattava? Sekin lienee unohtunut.
Mutta koska edelleen joku ajelee moottorikelkalla, niin maalämpö on ainut oikea? Tätäkö nyt ajat takaa?
Jos haluat aidosti olla riippumaton monopolien ikeestä, nin mikset lämmitä edelleen noilla ilmaisilla puilla?
Ehkäpä ekologisuus on edelleen risupartojen puuhailua??? Enpä ota tuohon kantaa. Kun insinöörien ja ekonomien laskelmat ovat lapsellista näpertelyä, niin silloin usko on määräävä tekijä. Jos uskovaisella on parta, niin miksei risupartakin.
Ehkäpä teikäläisen ei kannattaisi ottaa tuota maalämmön julistamista nyt niin todesta. Monethan ajelevat kelkalla, käyvät etelässä ja omistavat kaksi autoakin.
"Laskelmasi aluksi olivat tyyliin joku laski, että taloni kustannus on näin paljon ja maalämmön hankittuani vain kuitenkin näin paljon. Vertasin jonkun muun laskelmia toteutuneisiin laskelmiin."
Aivan perusäidinkielelläni en oikein ymmärrä, kuka tekee ja mitä tässä lauseryppäässä?
Enkä väitä laskelmia lapsellisiksi, vaan jos siinäkin aletaan mennä yli...
Perustavanlaatuinen ajatusvirhe on, että vanhan rakennuskannan purkaminen ja korvaaminen olisi ekologista!!! Jo olemassa olevan rakennuskannan pitäminen kunnossa on pitkässä juoksussa paljon ekologisempaa kuin vanhan korvaaminen uudella. Tästä ei liene tutkjoiden piirissäkään suuria erimielisyyksiä. Kunnoltaan liian huonoja rakennnuksia ei ole syytä tähän nyt sotkea, ei siis korjausta hinnalla millä hyvänsä tietenkään... Ja heikommin eristetyn rakennuksen kohdalla lienee juuri syytä panostaa edullisempiin lämmityskilowatteihin, juuri esim. maalämmöllä?
Ja kuten mainitsin, oma systeemini muodostui sen hintaiseksi ja vuosikulutukseltaan kohtuulliseksi, että myös taloudellinen kannattavuus toteutuu esim. 20 vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Ja tähän juuri liittyy se, että JAKSAN KUSTANNUKSET HYVIN KANTAA koko tarkasteluajan! Ja koko ajan on myös se ekologisuus mukana. Älä koeta väen vängällä vääntää, että mielipiteeni olisivat koko ajan ristiriitaisia ;)
Laskelmia en vieläkään väitä turhiksi, mutta niillä voidaan huijata kuluttajaa todella paljon. Pitää vain valita oikeat parametrit, niin laskelma osoittaa sitä, mitä agendaa laskija ajaa. Esimerkkinä nämä talopakettitehtaiden talojen A-energialuokkamerkinnät ja kuinka ne laskettu! Muutellaan vain hyötysuhteita jne., että rajat alittuvat.
Myös suorasähkö/maalämpölaskelmissa usein maalämmön kohdalle laitetaan suuret vuotuiset huoltokulut, ja sähkölle ei mitään. Meneekö keskimääräisen todellisen tilanteen mukaan? Tottakai monimutkaisempi systeemi on vika-alttiimpi, mutta tarkoituksellisuuttakin lienee pelissä. Entä kun lattiakaapeli katkeaa valun alla reilun 10-vuotiaan talon lattiassa? Siitäkin kokemusta. Se maksaa samanlaiseksi korjattuna valtavasti, mutta tässä tapauksessa asennettiin kyseiseen huoneeseen seinäpatterit. Maksoi sekin jotain, ja työtä teetti. Toisaalta maalämpö on todistetusti toiminut moitteetta yli 20 vuotta ilman kompuranvaihtoja, joita laskelmissa pidetään automaationa siinä ajassa. Mutta jos laskelman kyseenalaistat, etkä usko "auktoriteettiä" ilman mutinoita, olet "uskovainen" tai "harhaoppinen". Miksi Suomessa ja maailmalla on niin paljon lämpöpumpputekniikkaa ja sitä niin paljon asennetaan, mikäli se ei kerta kaikkiaan IKINÄ kannata!! Ei mikään markkinavoima ole niin taitava, että vuositolkulla saisi myytyä täysin epäkannattavaa systeemiä aina vaan enemmän! Kai kuluttajat ovat huomanneet systeemeissä myös hyviä puolia?
"Mutta koska edelleen joku ajelee moottorikelkalla, niin maalämpö on ainut oikea? Tätäkö nyt ajat takaa?" Voiko olla näin yksisilmäistä ajatusta? Kysymys oli vain saada ajattelua käyntiin. Tunnen ihmisiä, jotka jaksavat miettiä talonsa lämmitystä jatkuvasti muutaman kuukausittaisen säästöeuron takia ja muuten talouden kulutustottumukset voivat olla hyvin "löysiä". Kysymys oli suhteellisuudentajusta.
Mitään en julista. Jos vielä rakennan tai remontoin, lämmönlhteen valitsen puhtaalta pöydältä KYSEISEEN RAKENNUKSEEN sopivaksi. En ole siinä suhteessa ehdoton. Meillä on kaksi autoa, ja ajelen talvella pojan kanssa rattikelkalla, ja joskus käyn etelässä, jopa Espoossa ;)
"100 v. vanha 160m2 hirsitalo 530m3, lämmitys maalämmöllä patterein, kokonaiskulutus 10300kWh vuodessa, josta lämmitys ja lämmin vesi 6300kWh. Puita vanhoissa parhaan lämmityskyvyn menettäneissä uuneissa n.7m3. Suorasähköarviot liikkuivat 29-36 000kWh:n haarukassa mitoitusta tehdessä. En mitenkään pysty saamaan investointia kannattamattomaksi..."
Minusta yrität nyt kuitenkin kovin tässä esim. väittää, ettää toteutunut kulutus maalämmöllä on vähän ja laskelmissa osoitettu, että pitäisi viedä näin paljon.
Mielenkiintoista, että välillä ne laskut ovat epäoleellisia ja välillä hirveän tärkeä juttu. Tämä tietenkin riippuu aivan siitä mitenkä laskut sattuvat omaan yhtälöön sopimaan.
Minä en paljoa maalämmön hyvyyttä viitsisi paukutella. Sen markkinaosúus on vähäistä ja toivottvasti veropolitiikka pitää huolen siitä, ettei kyseistä systeemiä aleta tukemaan muiden kustannuksella.
Uskon aivan varmasti laskelmiisi. Ensin lämmität ilmaisilla puilla, jonka jälkeen investoit halpaan maalämpöön ja yllätys yllätys. Maalämpö on näitä ilmaisia puitakin taloudellisempi lämmitysmuoto.
Mutta tule uskossasi autuaaksi. Nyt jätän sen hymiön pois. Alkaa juttisi olla aika paatosta.
Itse en ole koskaan lämmittänyt "ilmaisilla puilla", vaan edellinen omistaja sukuineen sukupolvien ajan. Kun ostin kyseisen 20-vuotta autiona olleen talon, ei määristä kenelläkään ollut hajua. Mitoitukset tehnyt LVI-suunnittelijamme ja maalämpöpumppuedustajat talon rakennetietojen (U-arvot) perusteella, en minä!
Enkä väitä, että näin paljon pitäisi viedä! En USKO, että pumppumme COP olisi luokkaa 4!! Toteanpahan vaan, että vanhan talon energiatalous on parempi, kuin pelkkien U-arvojen perusteella oman alansa asiantuntijat laskivat. Lähes kaikki olisivat ylimitoittaneet pumpun, mutta eräs mitoittaja osasi minulle asiansa niin hyvin perustella, että otin pykälää pienemmän. Se on kannattanut, ja pumpun mitoitus tuntuu sattuneen kohdalleen. Mutta kait se jotain kertoo laskijoiden ammattitaidosta tai sen puutteesta, jos tarjouksissa pumppujen skaala oli 5kW:sta 11.5kW:iin!!!
"Mielenkiintoista, että välillä ne laskut ovat epäoleellisia ja välillä hirveän tärkeä juttu. Tämä tietenkin riippuu aivan siitä mitenkä laskut sattuvat omaan yhtälöön sopimaan."
En vieläkään ole kiistänyt laskelmien tarpeellisuutta, mutta jos laskelmat alkavat olla ITSETARKOITUS alkaa hommasta maku mennä! Itsekin työssäni tarvitse erilaisia laskelmia paljon, enkä suinkaan haluaisi, että kyseiset asiat suoritetaan "uskon varassa". Älä laita sanoja toisen suuhun ;) (huom. hymiö...)
Kertaakaan en muuten ole maininnut ilmaisia puita. Omat puut olen toki vuosikaudet saanut maaseudulta joko harvennuspuina naapureilta ILMAISEKSI tai kunnan mailta rungot luvalla ILMAISEKSI. Itse olen puuni kaatanut, raahannut tien varteen, roudannut kotiin ja pilkkonut, kuivannut pinoissa ja kantanut sisään. Ilmaisia ne eivät täten ole, mutteivat suinkaan mottinetin hinnoissa ;) (huom. hymiö2)
Miksi en saa olla systeemiini tyytyväinen? Oletko sinä omaasi pettynyt?
Vieläkö jatketaan, vai annetaanko olla? Hyvää joulun odotusta vain sinullekin (ilman mitään uskonnollisia viitteitä).
Mulla talossa ivt 490 poistoilmalämpöpumppu. talo 175hum2/680m3 lämmin varasto(sähköpaterit) 25m2/65m3.
talossa varaava takka jota käytetään aika paljon talvisaikaan. Sähkön kulutus n. 17.000kwh/vuosi.
Kustannukset oli muistaakseni alle 8.000 eur ilmanvaihtoineen eli aika paljon halvempi kuin maalämpö.
pellettilämmityksestä sijoitettuna sinne talliin/varastoon.
Asustelen puolivalmiissa saman kokoluokan talossa ja minulla on takka/leivinuunin lisäksi PILP. Pilppi voisi sinullakin olla harkinnan arvoinen ratkaisu jos "karsastat" pellettejä. Minä laitoin Nibe 410P:n, sen sai nopeasti ja edullisesti. Jos olisi ollut enemmän investointikykyä olisin valinnut kehittyneemmän ratkaisun, mutta nyt mennään näillä, ainakin joitakin vuosia.
Laitoin omaan kohteeseen lattiakaapelit, kun halvalla sain. Siis "mokasin". Lisäksi panostin hieman eristeisiin ja rakentamisen laatuun. Talo valmistui 2003 ja tähän mennessä keskikokonaiskulutus vuositasolla on ollut n. 115 kWh/huoneistoneliö (hum2). Vertailun vuoksi naapurin pilppitalo kuluttaa n. 100 kWh/hum2. Ottaen huomioon pilpin (mainostetut) hyötysuhteet niin naapurin talon on mielestäni harakanpesä. Ero saattaa tietysti johtua kulutustottumuksista eli heidän 4-henkinen perhe läträä enemmän kuin meidän 6-henkinen poppoo. Joka tapauksessa naapuri joutuu ostamaan primäärienergiaa vähemmän kuin me eli hänen talonsa on ekologisempi, vain mitä?
Miun talon kulutus olisi 115kWh/m2 kulutuksella 30250kWh/vuosi. Mutta kun on MLP niin kulutus on 14300 kWh ja siin on kaikki kulutus.
Otan osaa,,,PILP nyt on tunnetusti ihan paska...onnittelut ettet siihen sekaantunut.
Lämmityskaudella PILP on sähkölämmitin. Yleisimmin 9000W.
263 huonestoneliötä? Paljoko kokonaisneliöt? Kyllä tuollaisen lukaalin omistajalla on varmaan varaa lämmttää säkölläkin, eikä tarvitsisi pihistellä kuluissa.
Kannattaa vertailla eri vaihtoehtoja tuolla Motivan laskurilla : http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/vertailupalvelu/
Maalämpöpumpun takaisinmaksuaika venyy kovin pitkäksi hyvin eristetyssä talossa. Itse päätyisin suoraan sähkölämmitykseen.
Kosteisiin tiloihin lattialämmitys, muualle tavalliset sähköpatterit. Ne reagoivat nopesti takan lämpöön eivätkä lämmitä turhaan kun takka lämmittää.
Mutta kyllähän se käyttöveden lämmityskin vie perhanasti sähköä.... siihen ei taas eristeet vaikuta
Maalämpö patterein ja niissä termarit. Talossa 7 tulisijaa, ja ahkerassa käytössä. Varaavia uuneja lämmitettyään termari nappaa kyseisen huoneen käytännösä pois lämmotyksestä. Pakkasellakin pumpun käynnistysväli pitenee ihmeesti. Toimii kuin junan vessa moinen systeemi. Miksi se nopeasti reagoiva olisi juuri suorasähkö?
Ja toiseen kommenttiin liittyen. Lämpimän veden teko on melkoinen sähkönviejä suorasähkötalossa, siihen ei ILP:t tai takan lämmitykset auta... Maalämmöllä vedenkin lämmitämme edullisemmin.
n. 20% energiasta ja monessa taloudessa paljonkin enemmän. Toinen asia joka ehkä aktiivisestikin unohdetaan näissä keskuteluissa/väittelyissä on lämmitystavan vaikutus asunnon myyntihintaan.
Minusta vain rahanpuute on nykytiedoilla hyväksyttävä syy suoran sähkölämmityksen laittamiseen!
Minusta järkevïn vaihtoehto hyvin eristettyyn matalaenergiataloon (ja varsinkin passiivienergiataloon, jota kohti mennään lujalla vauhdilla) on suora sähkölämmitys hyvä lämmön talteenotto.
Sähkö tulee joka tapauksessa jo jokaiseen kotiin, joten miksi ei käyttäisi sitä myös lämmittämiseen? Kaiken energian hinta on noussut, ei vain sähkön. Maalämpöpumppukin pyörii sähkön voimalla.
Alkuinvestointi sähkölämmitykselle on pieni ja vaikka veden lämmittämiseen kuluu myös sähköä, on tuo takaisinmaksuaika maalämpöpumpulle kohtuuttoman pitkä.
Sähkölämmitys (patterit) reagoi todellakin huomattavasti nopeammin olosuhteiden muutoksiin kuin esim. vesikiertoinen lattialämmitys. Vesikiertoisella lattialämmityksellä lämmitetään massaltaan suurta betonilaattaa, joten lienee selvää, että tuo betonimassa aiheuttaa hitautta tuohon lämmityksen ohjaukseen. Lattaa hohkaa kauan lämpimänä, vaikka termostaatti on ohjannut lämmityksen pois päältä. Klinkkeripintaisiin tiloihin laittaisin lämmityskaapelit mahdollisimman ohueen betonivaluun (perustelut yllä).
Maalämpöpummpujen myyjät ovat tehneet hyvää työtä, sillä pumppujen myynti on lisääntynyt merkittävästi. Itse perustan päätökseni mukavuuteen, helppouteen ja taloudellisuuteen. Vanhaan heikosti eristettyyn taloon tuo maalämpöpummpu voi olla perusteltu ratkaisu, mutta normaalikokoisiin uudiskohteisiin pumppumiesten perustelut eivät riitä.
Vesiputket lattiarakenteissa eivät myöskään herätä luottamustani, olivatpa ne nykypäivänä miten yleisiä tahansa.
Jokainen tekee valintansa omilla perusteillaan, mutta yllä siis omani.
se tärkein, eli ympäristö, unohtui täysin, samoin kuin asunnon jälleenmyyntiarvo tulevaisuudessa. Yritä edes, seuravalla kerralla...
Sähkö on esimerkiksi autoissa hyvä, mutta lämmitysmuotona erittäin paha. Esim. hybridi- ja sähköautot ovat ympäristöystävällisiä, mutta suora sähkölämmitys ei ole. Onkohan asia todellakin noin?
Ympäristöystävällistä sähköä voi ostaa esimerkiksi tuolta:
http://www.fortum.fi/flash_temp.asp?path=14020;14028;31772;31773;31778;31783;32536;32537;34251
Sähkölämmityksen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on n 3 % ja sähkön kulutuksesta n. 10 %. Edellä mainitulla energiamäärällä lämmitetään n 1,5 miljoonan ihmisen koti. Vaikka tuo syntinen sähkölämmittäminen kiellettäisiin kokonaan, eivät nuo päästöt tuosta radikaalisti vähenisi.
Olet tehnyt hankintasi (=maalämpöpummpu) eri perusteilla kuin mitä itse käyttäisin.
Itse en maksaisi talosta tuhansien (kenties kymmenien tuhansien) eurojen lisähintaa, vaikka siinä maalämpöpummpu olisikin.
Saan tähän varmasti vielä jonkin perustelemattoman kommentin, mutta omalta osaltani jätän aiheen pohdinnan tällä foorumilla tähän.
Kehotan pohtimaan eri vaihtoehtoja tarkasti. Kyllä kaikille löytyy sopiva lämmitysratkaisu, lämpöpumpulla tai ilman. :)