Olen 19-vuotias kaksosnainen ja olen tässä alkanut miettimään, että onko minussa jotakin vialla...
Olen aina etsinyt itselleni sitä oikeaa, jonka kanssa olisi hyvä olla, mutta sitten uskollisuus on aina vaikeaa. Tuntuu, että haluan olla suhteessa, mutta haluan silti muita miehiä ja että se oma mies olisi siellä vieressäni kuitenkin illalla.
Ihastun aina vääriin miehiin, joista tiedän melkeinpä etukäteen jo, että huonosti tässä käy ja kolhuja tulee, mutta silti pitää aina mennä siihen suhteeseen, koska suhteen kaipuu on kova.
Toinen tapaus on erikseen se, että ihastun myös usein varattuihin miehiin. Viimeiseksi naimisissa oleva mies, jolla on lapsiakin avioliitosta. Hänen kanssaan olen touhunnut kerran, mutta itse seksiin ei menty. Kiellän itseäni näissä tilanteissa, että ei saa, mutta sitten kuitenkin hankkiudun heidän kanssaan tilanteeseen, jossa olemme humalassa ja jotakin tapahtuu.
En ymmärrä itseäni yhtään, tiedän missä vika on, mutta miksi aina hankkiudun samoihin tilanteisiin kertatoisensa jälkeen??
Muilla samoja kokemuksia?
Olen aina etsinyt itselleni sitä oikeaa, jonka kanssa olisi hyvä olla, mutta sitten uskollisuus on aina vaikeaa. Tuntuu, että haluan olla suhteessa, mutta haluan silti muita miehiä ja että se oma mies olisi siellä vieressäni kuitenkin illalla.
Ihastun aina vääriin miehiin, joista tiedän melkeinpä etukäteen jo, että huonosti tässä käy ja kolhuja tulee, mutta silti pitää aina mennä siihen suhteeseen, koska suhteen kaipuu on kova.
Toinen tapaus on erikseen se, että ihastun myös usein varattuihin miehiin. Viimeiseksi naimisissa oleva mies, jolla on lapsiakin avioliitosta. Hänen kanssaan olen touhunnut kerran, mutta itse seksiin ei menty. Kiellän itseäni näissä tilanteissa, että ei saa, mutta sitten kuitenkin hankkiudun heidän kanssaan tilanteeseen, jossa olemme humalassa ja jotakin tapahtuu.
En ymmärrä itseäni yhtään, tiedän missä vika on, mutta miksi aina hankkiudun samoihin tilanteisiin kertatoisensa jälkeen??
Muilla samoja kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olin ennen itsekin samantyylinen hulivili suhteissani. Jos olin pitemmässä ja hyvässä suhteessa niin piti käydä vieraissa ja toisaalta jos olin sinkku niin piti saada parisuhde. Ikuinen oravanpyörä siis.
Kaksonen on yleensä luonteeltaan sellainen, ettei pysty vakiintumaan täysin ennen kuin kohdalle sattuu todella "Se Oikea". Aiemmin itsekin luulin usein, että tämä voisi olla se. Myöhemmin kuitenkin huomasin, ettei siitä mitään tullut vaan hyvinkin pian elämäntapa johti entisenlaiseen käytökseen. Vuosia meni itselläkin etsiessä ennen kuin nyt 25-vuotiaana (tosin vieläkin hyvin nuori olen) löysin elämäni rakastetun. Hän oli täysin erilainen kuin ne vaatimukset, joita olin ihannemiehelleni asettanut. Kuitenkin tutustuessa tuli se tunne, että tässä se nyt on ja päivä päivältä se tunne vain vahvistuu.
Tutustu vain rauhassa erilaisiin miehiin ja jos tuntuu väärältä olla suhteessa jonkun kanssa niin hän ei vain ole se oikea. Oman kokemukseni mukaan kaksosnaisen uskollisuus ei löydy itse päättämällä vaan sen oikean kohdattua se tulee ihan luonnostaan. :)
Moi Kaksosnaiset. Minä olen ainakin epäonnella siunattu. Ei sovi mikään mies mulle, nykyään menee aina pieleen, välillä naurattaa, on näitä merkkejä ihan Ennustajiltakin kysytty. Vaaka, Jouskari ja Vesimies kuulemma sopis. Yks ihana naimisissa oleva Vesimies on tosin sydänystävä ja Ensirakkaus oli aikoinaan Jousimies. Mutta Härät, Kalat, Kaksosmiehet ja kaikki muut merkit eivät siedä mua, kyllä minussakin jotain vikaa kait on, Ehkä tää luonteen vaihtelevaisuus, piru/enkeli?? Kalat-miehen kanssa olin naimisissa 30 v ja koko aika oli 33 v, nyt ollaan kamuja,Härkä-mies oli kihloissa kanssani, koska Hän halusi, siitä ei tullut mitään. Toivottavasti Sulle, 19 v typsy ei tule pettymyksiä, kuuntele sydäntäsi, ja tuntosarvet pystyssä. Meikänaiset on vahvasti intuitiivisia, ainakin yks hyvä piirre, ei ehkä miesten mielestä.
olen 48-vuotias kaksosnainen ja yhä etsin sitä oikeaa. Rakastun kunnolla, mutta kyllästyn elämän arkeen ja yksitoikkoisuuteen. Rauhoitunkohan koskaan.
Mulla on sama juttu, ajaudun aina suhteisiin joissa tiedän ettei loppu ole kaunista. Mä en itse niin välitä varatuista miehistä, ok onhan niissä se viehätyksensä että omalla tavalla ne on haasteellisempia:) mä taas pidän "pahoista" miehistä, joiden kanssa elämä ei ole tylsää joka päivä on erinlainen:) Mut mulla ei ole kyllä pakollista tarvetta olla parisuhteessa, viihdyn hyvin yksinkin, välillä kaipaa tuttua kainaloa, mutta kas kummaa kun sellainen löytyy niin ei siinä kauaa jaksa makoilla, vaan kyllä se meno jalka alkaa vipattaa ja suhteet yleensä kaatuu siihen kun miehet eivät tahdo pysyä perässä. Odotan vielä miestä joka saisi minut niin rakastumaan itseensä että olisin valmis tekemään hänen puolsetaan mitä vain. Parhaimmat suhteet olen kokenut Raujen kanssa.
Juu täällä on täysin samanlainen tapaus, inhottavaa tuntea noin jo näin nuorena :/
Kaksos-nainen on aina arvoitus,vaikka horoskooppeihin ei oikein tahtoisi uskoakaan.
Voisiko tunteet ja tekemiset muka olla lopun elämää vain siitä kiinni,minä päivänä sattuu syntymään???
Olen kauris ja olen ollut yhdessä kaksosen kanssa tähän päivään mennessä 23 vuotta ja 324 päivää.
Totta on,että kaksoset osaa olla tosi veemäinen luonne ja kestämistä on ollut,varsinkin,jos ei tahtoaan saa läpi,mutta helpompi on niellä,kuin tapella.Ehkä pärjään senkin takia,koska äitinikin on kaksonen...mutta keskenään eivät tule toimeen,eivät sitten millään.
Kaksosten tunnusmerkki on,että he osaavat joskus olla aivan sairaan hurmaavia....ja kun menet loukkuun,syövät nurkan takana sielun ja unelmat.
Minä päivänä joku syntyi...ja sattuu syntymään,ei pitäisi vaikuttaa tulevaan,mutta ihme kyllä...kaksosten kohdalla horoskooppi näyttää ihan mielettömän usein pitävän paikkansa.