Pispalan kirkko on poltettu,
kellot eivät kutsu, eivät kalaja.
Siitä on monia vuosia,
joku vuosi on ollut pidempi kuin toinen.
Minun käteni ovat vaimeat,
yrittävät löytää sanoja jumalanpalveluksen ajan.
Pysyä kotona,
lämmittää levollista uunia.
Koti on väsynyt, autio ja tyhjä
rinnat tyhjät,
kädet muuttuvat mullaksi.
Mullasta nousee hiljainen kukka
hätkähtää hereille
putoaa
kallat ruusut neilikat.
kellot eivät kutsu, eivät kalaja.
Siitä on monia vuosia,
joku vuosi on ollut pidempi kuin toinen.
Minun käteni ovat vaimeat,
yrittävät löytää sanoja jumalanpalveluksen ajan.
Pysyä kotona,
lämmittää levollista uunia.
Koti on väsynyt, autio ja tyhjä
rinnat tyhjät,
kädet muuttuvat mullaksi.
Mullasta nousee hiljainen kukka
hätkähtää hereille
putoaa
kallat ruusut neilikat.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaunis, haikean surullinen runo.
Kannatti kirjoittaa, minä ainakin pidän tästä. Kiitos lukuelämyksestä !