Beagle

Meillä on vuoden ikäinen beagle, joka on oman perheen kesken rauhallinen poitsu, mutta vieraiden tms. tullessa muuttuu todella villiksi.
Beagle on hyvällä tapaa itsepäinen koira, mutta oppii kyllä tarpeeksi kouluttamalla ja useilla toistoilla :)Meidän beagle tulee mainiosti toimeen toisten koirien kanssa ja juuri koirapuistossa oleminen on mielipuuhaa. Liikuntaa beagle tarvitsee paljon ja muutenkin huomiota. Lasten kanssa meidän beagle tulee hyvin juttuun ja on kyllä väsymätön leikkikaveri. Aitaukseen kannattaa totuttaa pienestä asti! eikun onnea hyvälle valinnalle ja antoisia metsästysreissuja!

Ootko harkinnut eestinajokoiraa, ite omistan tälläisen ja vaikka asutaan kaupingissa niin se pärjää siellä yhtä hyvin kuin beagle. Ja sillä on laajempi hakualue kuin beaglellä ja yhtä kestävät tassut kuin suomenajokoiralla.

beagle ja saksanpaimenkoira: Ei voi puhua samana päivänäkään.

Tottakai beagle oppii, miks helkutissa ei oppisi :)
Mutta ei se ole niin iisi ja uskollinen seurakoira kuin mitä ulkonäkö antaa ymmärtää..

Omaa koiraa en käytä koirapuistossa vahingossakaan,
se kyllä "tulee" toimeen ja "leikkii" sekä pentujen, urosten ja narttujen kanssa kuin unelma..mutta en vie sitä koska sillä nousee kusi päähän heti eikä se tottele mitään.
Urosbeagleille tyypillistä on toisille koirille uhoaminen, hakkuu ja ulisee turhasta varsinkin hihnasta talutettaessa ja rähisee vastaantulijoille, vetää remmissä...
aina kun näkee beaglen sillä on jonkinsortin vedonestovaljaat päällä :D

Ja kun kävelet beaglen kanssa joudut metrinvälein kampeamaan pusikkoon kun se jää nenästään kiinni:
SE ON RIISTAKOIRA!!!
Se nuuskii, se on itsenäinen ja itseriittoinen ja aamu- sekä iltahämärissä voit olettaa että jos päästät irralleen se katoaa koko päiväksi.

Kannattaa oikeesti soitella noille kasvattajille ja miettiä että onko beagle sinun rotu: Mitä teet riistakoiralla jos haluat vain istua koirapuistossa ja juoruilla..

Niin tosiaan. Hetken mietin vastausta ja ihmettelin että pitäisikö erään vastaajan lukea uudestaan alkuperäinen viestini tai sitten vain en esittänyt asiaa tarpeeksi selvästi. Joten:

Ei ole tarkoituksena istua koirapuistossa pitkin päivää ja juoruta, kuten edellä mainittiin. Kaupunki olot tulee koiralle olemaan pieni osa elämää, koska se pääsee usein mökille ja metsälle. (En ole ainut joka koiran kanssa puuhastelee, muut perheenjäsenet pitävät koiraa myös) Eli, aion vain pitää huolta siitä, että koira saa liikuntaa(kaupungissakin) ja sosiaalista elämää muiden koirien kanssa.

Kiitos kuitenkin kaikista vastauksista ja mielipiteistä.

sitä samaa mietin ite,tosin vain isä on meillä beagle,mutta mitä oon törmännyt aitoihin koiriin on beagle mitä mainioin myös sinun kuvailemaasi käyttöön,tulee toimeen myös kaupunki elämässä eikä tarvii mitään jatkuvaa aktiviteettiä.tulee hämmästyttävän hyvin toimeen muiden koirien kanssa,oma sekoitus tykkää silloin tällöin irrotella metsässä pomppimalla ja lumihangessa ravaamalla.oppi myös heti ekalla kerralla ulkoilemaan polkupyörä retkillä,jossa saa ravata pahimmat höyryt ulos.

beagle on terve ja aktiivinen metsästyskoira.
Se on todella älykäs rotu, ja se kannattaa muistaa koulutuksessakin. Kannattaa siis olla johdonmukainen, mutta oletan sun olevan, kun sulla on saksanpaimenkoira ollut. Se oppii asioita nopeasti, mutta täytyy löytää oikea tapa opettaa asioita, useimmiten motivointina käy ruoka tai lelut.
Beagle tulee mainiosti toimeen toisten koirien kanssa. Yleensä beaglet ei ole dominoivia, joten koirapuistoilu onnistuu hyvin. Meijän beagle muistaa koirapuistojen sijannit ja kun ollaan lähellä alkaa armoton vinkuminen. Tulee myös ihmiten kanssa hyvin toimeen, lasten varsinkin.
Beaglea ei suositella ulkokoiraksi missään nimessä jo luonteensa puolesta että turkkinsa. Se on sosiaallinen rotu, joka kaipaa olla "oman laumansa" lähellä ja mukana toiminnassa. Beagle on sisällä hiljainen ja rauhallinen, kunhan saa tarpeeksi liikuntaa. Joskus kuulee kuinka beaglea ei voi pitää sisällä, koska se ei rauhoitu millään, mutta tämä johtuu siitä aktiviteetin puutteesta.
Beagle tarvitsee siis aivotyötä pysyäkseen tyytyväisenä. Parin tunnin lenkki päivässä riittää aivotyön lisäksi.
Mutta kaiken vaivannäön jälkeen saat ikuisen ystävän. Beagle siis kiintyy omistajaansa syvästi, ja seuraa tätä kaikkialle. Beaglet on myös läheisyydenhaluisia, ja haluavat olla aina ihan vieressä. :)
suosittelen lämpimästi.

Yhdyn kyllä sanoissa muihin ihmisiin täällä. Beagle kyllä oppii hyvin. On innokas oppimaan ja haluaa miellyttää omistajaansa. Hyvä sisäkoira, pentuna tekee kyllä tuhoja. Tietekin vaikea verrata kun sillä on toinen koira kaverina. Ja tarvitsee kyllä liikuntaa joka päivä. Tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Minulla narttu koira, tykkää haukkua/ulvoa mielellään muille koirille.

Muistutan vielä, että beagle on sisäkoira, turkki ei sovellu ulos. Myös beagle on sosiaalinen koira, joten tarvitsee kyllä seuraa.

Meillä juuri näin talven alla opetetaan koiraa metsälle, koira nyt reilu vuoden ikäinen. Innokas on oppimaan =) Itse kyllä tykkään, mutta beaglella (omalla ainakin) on sitten sisäsiisteys ongelmia pentuna. Saattaa paskoa sisälle vaikka olisi jo sisäsiisti. Myös kestää jonkin aikaa ennen kuin on täysin sisäsiisti.

Mut onnea valinnalle =)

Jos haluat ikiliikkujan, herätyskellon ja varman ajurin valitse beagle.
Beagle tulee hyvin toimeen toisten koirien (erityisesti itseään pienempien) ja kissan kanssa. Meillä sillä on seurana peräti kaksi kissaa.
Pentuna yksin ollessa pureskelee kenkiä, huonekaluja, jos aika käy pitkäksi.
Olen kouluttanut sekä saksanpaimenkoiria että niiden ohjaajia, mutta en omaa beagleä.
Lankomies koulutti omasta beaglestään palveluskoiran, mutta samalla hävitti beaglen ajavan koiran ominaisuudet. Koira seuraa isäntäänsä vierellä ja jos jöänis satuu hyppäämään edestä, ajaa niin kauna kuin näkee ja tulee sitten iloisena isäntänsä luo pyytämään kiitosta.
Kyllähän jokainen koira pitää koiran tavoille opettaa, mutta kyllä hyvä ajuri tarvitsee itsenäisyyttä ja saa olla itsepäinenkin.
Riistan haku ja ylösotto sekä kunnollinen ajo vaatii näitä ominaisuuksia.
Oma kokemukseni on, että beagle viihtyy hyvin myös kaupungissa, mutta tarvitsee seuraa ja riittävästi liikuntaa.
Me käymme 3-5 kertaa päivässä lenkillä. Ensimmäinen lenkki klo 7.00. Koira herättää varttia aikaisemmin. Lenkit voi olla lyhyitäkin, varsinkin jos antaa uroskoiran haistella jälkiä ja merkitä reviiriään.
Pitemmän päälle saa opetettua, ettei kaupungissa saa lähteä ajamaan. Omalleni olen opettanut, että silloin kun päästän vapaaaksi saa lähteä hakemaan jälkeä, muttakun on talutteimessa ei ole mitään asiaa ajoon.

Meille beaglen rotuna valitsivat perheemme naiset. Kaunis, eloisa, hauska ja sopivan pieni koira, olivat heidän perusteensa.

Meille miehille rotu sopi, koska se ajaa sopivan hitaasti ja tarkasti jänistä, suoia, kettua ja merkaapa kanalinnutkin metsällä.

Varma ja luotettava ajuri ja kaveri.

Ainoa yllätys on ollut se, että karvaa siitä lähteen emennän kuin saksanpaimenkoiratsa rtai lassiesta.

mulla ajokoiran ja beaglen sekotus. 1v., nimeltään elvis. aivan ihana luonne, hyvä oppimaan. metsästysvaisto ilmeisen vahva, irti ei ainakaan meidän koiraa voi kauheasti pitää. kaiken muun kyllä aloittelijan käsissäkin oppinut.Erittäin sosiaalinen toisia koiria kohtaan, pitää erityisesti lapsista. Hyvin menee vaik kerrostalossa asutaan, eikä edes metsästystä harrasteta. Nimenomaan juoksemista kaipaa, koirapuistossa käydään juoksemassa koirakaverien kanssa.

Meillä on molemmat.
Beagle itsenäinen ja itsepäinen verrattuna saksanpaimenkoiraan.
On ihan yhtä helppo oppimaan kuin saksanpaimenkoira. Ovat niin ahneita, että namista tekevät mitä vaan. Yhtä tottelevaista beaglestä ei saa. Meidän beagleä voi ulkoiluttaa vapaanakin. Tosin jos jänis menee ohi, niin lähtee ajamaan. Tulee kuitenkin vihellyksestä takaisin, kun tietää saavansa jotain hyvää.

Sisällä on rauhallinen, jos saa tarpeeksi juosta ulkona ja haistella hajuja. Yhtä toiminnanhaluinen beagle ei ole kuin saksanpaimenkoira. Silti sitä kannattaa aktivoida muutenkin kuin vain liikunnalla.

Jos on mahdollisuus ulkoiluttaa vapaana, niin ei tarvitse niin pitkiä lenkkejä tehdä. Meidän beagle käy 3 kertaa päivässä tunnin lenkin ja se riittää sille, koska saa lenkillä olla vapaanakin. Beaglemme ainakin tulee kaikkien kanssa toimeen ja käydään koirapuistossa, jossa se jaksaa juosta vaikka kuinka pitkään. Ihan tunnissa ei kyllä koirapuistossa käynnistä selvitä.

Tuohon ulkoaitaukseen täytyy opettaa.
Meidän beagleä ei voi sellaiseen laittaa. On aina mökillä vapaana. Ei se mihinkään karkaa. Siitä huolimatta, että sitä käytetään metsästykseen. Se on oppinut koska metsästetään ja koska ei. Ei halua olla yksin ulkona edes vapaana.

Meidän beagle on keskivertoa rauhallisempi ja sen metsästysvaisto ei ole huippuluokkaa.

Narttu on helpompi kuin uros.

Samoja piirteitä löytyy myös meidän karvakamusta. On äärimmäisen ystävällinen, utelias ja itsepäinen. Ei hauku koskaan. Kaipaa myös huomiota lähes jatkuvasti. Rakastaa ulkoilua ja voi pitää vapaana mökillä, mutta pärjää myös vartin ulkoilulla ihan hyvin työpäivän ajan. Pienenä teki tuhoja kyllä paljon ja sisäsiistiksi oppiminen kesti myös lähes 8kk asti.Uhmaikäisenä meillä tehtiin myös "kostopissoja" jolloin loroteltiin ties mihin sisällä ja saatettiin samalla katsoa suoraan silmiin.Rakastaa varastamista ja esim kaukosäätimet yms lähtee pyödältä jos ovat tarpeeksi matalalla. Karvaa tuntuu lähtevän enemmän kuin pitkäkarvaisista roduista. Todella sopeutuvainen rotu, joka tekee kyllä selväksi ketä rakastaa.

Meillä on toooosi ihana beagle uros;) I