Olen nyt oppinut jotenkuten tulemaan toimeen masennukseni kanssa. Vuosi kymmen vierähti. En ole ollut enää vuoteen osastolla eikä syksyyn aiottua sähköhoitoakaan aloitettu.
Mulla on edelleen lääkitys täydet ja paljon lisukkeita kuten hormonien korvaushoidot yms. Testosteronista joudun nyt luopumaan, joten se varmaan tulee laskemaan mielialaa, joka on ihan ok tosiaan, mutta edelleen aamuisin ei tiedä kumpi päivä tulee. Joskus edelleen aamuisin ahdistus muuttuu kylmäksi hieksi jne mutta puolen päivän aikoihin jo pääsen jaloilleni yleensä.
Mites onko muilla kokemuksia masennuksen hoidosta hormonaalisilla valmisteilla silloin, kun omat tasot alhaiset? Miten yksityinen vs. julkinen suhtautunut esim testosteronin tai tyroksiinin korvaukseen? Miten Teidän kokemukset sähköhoidosta?
Entä työelämään paluu nyt kevään aikana näin pitkän ajan jälkeen. Koulutusta on niin paljon, että paikoja löytyis. Se ei ongelma, mutta kestäminen on ja lähinnä se, kun jotkut päivät menee ahdistukseen.
Kiitti vastauksista, vertaitukea kai.. =)
Mulla on edelleen lääkitys täydet ja paljon lisukkeita kuten hormonien korvaushoidot yms. Testosteronista joudun nyt luopumaan, joten se varmaan tulee laskemaan mielialaa, joka on ihan ok tosiaan, mutta edelleen aamuisin ei tiedä kumpi päivä tulee. Joskus edelleen aamuisin ahdistus muuttuu kylmäksi hieksi jne mutta puolen päivän aikoihin jo pääsen jaloilleni yleensä.
Mites onko muilla kokemuksia masennuksen hoidosta hormonaalisilla valmisteilla silloin, kun omat tasot alhaiset? Miten yksityinen vs. julkinen suhtautunut esim testosteronin tai tyroksiinin korvaukseen? Miten Teidän kokemukset sähköhoidosta?
Entä työelämään paluu nyt kevään aikana näin pitkän ajan jälkeen. Koulutusta on niin paljon, että paikoja löytyis. Se ei ongelma, mutta kestäminen on ja lähinnä se, kun jotkut päivät menee ahdistukseen.
Kiitti vastauksista, vertaitukea kai.. =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen saanut sähköhoitoa 4 eri sarjaa. Viimeksi viime keväänä 8 kert. Mua se on auttanut joka kerta. Olen päässyt pois sairaalasta tosi nopesti ja käynyt yleensä viimeiset pari kertaa kotoa käsin.
Se sähkössä on ikävää, kun se vie muistin, noin kuukautta hoitoa edeltävältä ajalta, hoidon ajalta ja n.kk sen jälkeen. Mua on lisäks väsyttäny kamalasti hoidon jälkeen eli seuraava kk on mennyt lepäilyyn.Mutta masennukseen se on tehonnut tosi hyvin.
Puhuin juuri lääkärin kanssa siitä, keneen s-hoito tehoaa. Siitä on hänen mukaansa apua erit. sellaisille joiden masennus on biologisperäistä eli ei esim. vaikeasta elämäntilanteesta johtuvaa.
terv.Tilda
Selvittelin tuon sähkön ja sitä tuskin mulle uskaltavat loppupeleissä kuitenkaan antaa. Kerran multa otettiin jo kaikki kokeet siihen liittyen ja pari kertaa tosiaan jonotellut. Mutta sairastin nuorempana epilepsiaa, joka talttui lääkkeillä ja sitä ei enää sähköllä haluttais provosoida...
Mulla on aika pitkälle biologisperäistä tää sairaus. Nyt testotasot alkanu laskemaan, kun viimeinen kiekka meni ja palauttavat ei vielä omaa tuotantoa käynnistänyt jos käynnistävät.
Nukuttaa ja väsyttää niin perkuleesti... ei herää edes kelloon aamupäivän aikana. Ens viikolla rosis heti ysiltä... no anyway muutenkin huomaa tuon testosteronin vaikutuksen. Ei kertakaikkiaan jaksa mitään ilman sitä. Seksiä ei ajattele, ei edes runkkaile...
Oikeestaan tää väsymys on jo aika hauska juttu, sillä antaa talven mennä nukkuessa ja jos ei yhteiskunta hoida työkykyiseksi, kun kerran vain hormoneista tuntuu olevan kiinni, niin ollaan sitten kuntoutustuella. Akateemisen palkoistahan toi tuki lasketaan 70%, joten kyllä siitä säästöönkin jää...
Luin jostain masennuksen hoitoa käsittelevästä kirjasta, että sähköhoitoja ei enää juurikaan käytetä. Eikö se ole aika harvinaista?
Sähkön käyttö lisääntyy, sitä pidetään tehoikkaimpana yksittäisenä hoitomuotona tietyntyyppisiin masennuksiin. Monet sairaalat ovat juuri uusineet ja lisänneet ect-paikkoja.