Tapasin mukavan naisen muutama viikko sitten. Nyt ollaan pari kertaa käyty ulkona yhdessä, toinen kerta mun, toinen hänen ehottamanaan. Molemmat kerrat päättyivät yhteiseen yönviettoon läheisiin tunnelmiin, joiden jälkeen ihastuin täysin tähän naiseen. Hänen tuntemuksistaan en osaa varmuudella sanoa, mikä johtunee siitä, että yleensä yhteydenotto on tapahtunut minun puoleltani, vaikka muuten nainen vaikuttaa kiinnostuneelta ja ehkä jopa ihastuneeltakin.
Haluankin nyt kysyä kuinka tiivistä yhteydenpitoa voin harrastaa ilman että nainen ahdistuisi ja "lähtisi karkuun". Milloin olisi hyvä aika siirtää meininki seuraavalle tasolle, eli kertoa etten ole saanut häntä ekan tapaamisen jälkeen mielestäni tai kysyä mitä hän meistä ajattelee ja haluaa? Olisi myös mukava tietää, onko "normaalia", ettei nainen ota oma-alotteisesti yhteyttä, voisiko olla mahdollista, että häntä hermostuttaa, tms.
Etenkin naisten näkökulmia haluaisin kuulla. :)
Haluankin nyt kysyä kuinka tiivistä yhteydenpitoa voin harrastaa ilman että nainen ahdistuisi ja "lähtisi karkuun". Milloin olisi hyvä aika siirtää meininki seuraavalle tasolle, eli kertoa etten ole saanut häntä ekan tapaamisen jälkeen mielestäni tai kysyä mitä hän meistä ajattelee ja haluaa? Olisi myös mukava tietää, onko "normaalia", ettei nainen ota oma-alotteisesti yhteyttä, voisiko olla mahdollista, että häntä hermostuttaa, tms.
Etenkin naisten näkökulmia haluaisin kuulla. :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse naisena olen joskus joutunut rajoittamaan omaa innostustani, etten karkoittaisi miestä pois liialla innokkuudella. Naisesi tapauksessa voi hyvinkin olla samasta asiasta kyse.
Kannattaa kokeilla pienillä vihjeillä, tarttuuko hän syöttiin. Esim. laitat vaikka txt-viestin kuulumisista, ja jos hän vastaa siihen suht nopeasti ja positiiviseen sävyyn, viesti oli todennäköisesti iloinen yllätys.. Suoraan en noin alkuun menisi ihastumista tunnustamaan, sillä se puolestaan voi alkaa ahdistaa, jos toinen ei ole ihan niin varma tunteistaan vähäisen tuttavuuden perusteella.
Toivottavasti tärppää, alku ainakin vaikuttaa lupaavalta! :)
Noinko se meneekin, että naisen pitäisi ottaa yhteyttä. Itse ajattelen juur niin, että miehellä (vanhanaikaista?) on aloiteoikeus/-velvollisuus.
Niinpä pähkäilen pitäisikö olla aloitteellinen ns lähisuhteessa vai odottaa miehen aloitetta?
Tämä ihastukseni on rohkea, menevä, aikuinen mies työelämässä. Onko sittenkin niin, ettei rohkeus ulotukkaan naissuhteeseen?
Mistä tietää onko mies kiinnostunut? Kumpikaan kun ei halua ilmeisesti menettää kasvojaan tässä suhteessa.