Mun lasteni äiti petti ja lähti 2 lapsen kanssa.
Olenkin tässä monta vuotta onnistunut välttämään elatusmaksut, joko maksanu työttömän minimiä, tai aina välttäny uutta sopimusta viimeseen asti ja sit hakenu sossusta rahaa elatusmaksuihin ja toimeentulemiseen.
Joku sanoisi että olen katkera, mutta ero kasvatti minusta tällaisen rahaeläimen.
FILOSOFIANI AJATTELLA on siis sellainen, että en suinkaan pihtaa rahoja omilta lapsiltani, VAAN kuvittelen fantasioissani maksavan joka kuukausi 2000 euron elatusmaksuja. (oikeesti en ite maksa,sossu maksaa). Kun taas SAMANAIKAISESTI lasteni äiti maksaa minulle saman summan, tai vähän ylikin joka kuukausi mieleni pahoittamisesta.
Maksan siis pari tonnia mielessäni elareita joka kuukausi, ja saan HYVITYSTÄ loukkauksesta joka ikinen kuukausi vielä kauan...
Niin kauan, siis niin kauan kun lasteni äidillä on varaa ostaa itselleen yksi pullo siideriä viikossa omiin huvituksiin, hänen ei tarvitse saada senttiäkään lisää elatusmaksuja tai minulta taloudellista tukea.
JOS hänellä on varaa ostaa pullo siideriä, hänen pitäisi mielestäni antaa siiderin hinta minulle tilille ja juoda vettä.
Lasteni äiti lähihoitajan palkalla maksaa siis jokaikinen kuukausi hyvitystä minulle.
MAKSAISIN IHAN VARMASTI ELATUSMAKSUJA menemällä töihin, mutta ei todellakaan ole varmuutta että lasteni äiti jatkaisi hyvitysrahojen maksua minun hyvinvointiin. niin itsekäs nainen kun on, 1900 euron lähihoitajan bruttopalkallaan.
Hänen kuuluu maksaa minun hyvinvoinnista, ainakin lasten täysi-ikäisyyteen saakka.
MEILLÄ SUOMESSA ON PALJON OPITTAVAA VAIKKAPA MUSLIMEILTA, tai muilta kulttuureilta, missä miestä tulee kunnioittaa. Arvostan niitä Afrikan maita, joissa pettänyt nainen saadaan kivittää kuoliaaksi.
Tämän vuoksi en mene töihin, vaan nautin joka kuukausittaisesta eksäni maksuista minun hyvinvoinnistani ja korvausta loukkauksestani.
Taas maksoin 5000 euroa lapsilleni toissa kuussa käyttörahaa, ja heti tunnin kuluttua eksä maksoi 5000 euroa tililleni maksuviestillä "anteeksi että kesti, olen pahoillani että olen loukannut sinua".
Tietysti tätä rahaliikennettä ei tapahtunut. Se tapahtui mielessäni.
JOS JOKU alkaa urputtaa, että olen holtiton kun en maksa elareita, syyttäköön ensin lasteni äitiä kun ei suostu maksamaan hyvinvointirahaa minulle...
Näin filosofioimalla petetty iskäkin selviytyy, mutta näin monien vuosien jälkeen erosta minä poika se nautin rahasta.
Työaikani on muuten kuukaudessa 25 minuuttia. Sen ajan kestää täyttää toimeentulotuki hakemus ja toimittaa se sossuun....
Ensi kuussa ajattelin laittaa lapsilleni 6000 euroa joululahjoihin...
Seuraavaa "hyvinvointimaksua" odotellessa....
Olenkin tässä monta vuotta onnistunut välttämään elatusmaksut, joko maksanu työttömän minimiä, tai aina välttäny uutta sopimusta viimeseen asti ja sit hakenu sossusta rahaa elatusmaksuihin ja toimeentulemiseen.
Joku sanoisi että olen katkera, mutta ero kasvatti minusta tällaisen rahaeläimen.
FILOSOFIANI AJATTELLA on siis sellainen, että en suinkaan pihtaa rahoja omilta lapsiltani, VAAN kuvittelen fantasioissani maksavan joka kuukausi 2000 euron elatusmaksuja. (oikeesti en ite maksa,sossu maksaa). Kun taas SAMANAIKAISESTI lasteni äiti maksaa minulle saman summan, tai vähän ylikin joka kuukausi mieleni pahoittamisesta.
Maksan siis pari tonnia mielessäni elareita joka kuukausi, ja saan HYVITYSTÄ loukkauksesta joka ikinen kuukausi vielä kauan...
Niin kauan, siis niin kauan kun lasteni äidillä on varaa ostaa itselleen yksi pullo siideriä viikossa omiin huvituksiin, hänen ei tarvitse saada senttiäkään lisää elatusmaksuja tai minulta taloudellista tukea.
JOS hänellä on varaa ostaa pullo siideriä, hänen pitäisi mielestäni antaa siiderin hinta minulle tilille ja juoda vettä.
Lasteni äiti lähihoitajan palkalla maksaa siis jokaikinen kuukausi hyvitystä minulle.
MAKSAISIN IHAN VARMASTI ELATUSMAKSUJA menemällä töihin, mutta ei todellakaan ole varmuutta että lasteni äiti jatkaisi hyvitysrahojen maksua minun hyvinvointiin. niin itsekäs nainen kun on, 1900 euron lähihoitajan bruttopalkallaan.
Hänen kuuluu maksaa minun hyvinvoinnista, ainakin lasten täysi-ikäisyyteen saakka.
MEILLÄ SUOMESSA ON PALJON OPITTAVAA VAIKKAPA MUSLIMEILTA, tai muilta kulttuureilta, missä miestä tulee kunnioittaa. Arvostan niitä Afrikan maita, joissa pettänyt nainen saadaan kivittää kuoliaaksi.
Tämän vuoksi en mene töihin, vaan nautin joka kuukausittaisesta eksäni maksuista minun hyvinvoinnistani ja korvausta loukkauksestani.
Taas maksoin 5000 euroa lapsilleni toissa kuussa käyttörahaa, ja heti tunnin kuluttua eksä maksoi 5000 euroa tililleni maksuviestillä "anteeksi että kesti, olen pahoillani että olen loukannut sinua".
Tietysti tätä rahaliikennettä ei tapahtunut. Se tapahtui mielessäni.
JOS JOKU alkaa urputtaa, että olen holtiton kun en maksa elareita, syyttäköön ensin lasteni äitiä kun ei suostu maksamaan hyvinvointirahaa minulle...
Näin filosofioimalla petetty iskäkin selviytyy, mutta näin monien vuosien jälkeen erosta minä poika se nautin rahasta.
Työaikani on muuten kuukaudessa 25 minuuttia. Sen ajan kestää täyttää toimeentulotuki hakemus ja toimittaa se sossuun....
Ensi kuussa ajattelin laittaa lapsilleni 6000 euroa joululahjoihin...
Seuraavaa "hyvinvointimaksua" odotellessa....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo on siisti juttu.Luulen että exäni ajattelee suunnilleen samoin vaikkakin itse lähti toisen naisen matkaan.Et ei sillä kumpi jättää oo niin suurta merkitystä näissä mietteissä.
Oot kai käynyt mielenterveystoimistossa?
Se on ilmasta joten saat vielä lisää rahaa siitäkin.
muodostuvan?
Jos olisit töissä, niin eläkkeesi olisi parempi kuin että nyt lusmuilet työnteosta. Mutta valintahan on sinun.
Sinuna yrittäisin päästä yli katkeruudesta, ja alkaisin hakeutua elämään oikeaa elämää, eikä mielikuvitus maailmaa. Sinulla on (oletettavasti)vielä monia elinvuosia jäljellä, ja ne voivat olla mielettömän antoisia, kun vain annat sen tapahtua, ja unohdat exäsi.
Hyville miehille kyllä on naisia vapaana, tosin jos on elämänsä pyhittänyt exän vihaamiselle, ja työttömyydelle sen takia, ei monikaan nainen sitä varmastikkaan jaksa.
Ihminen on köyhä, jos itse ajattelee niin. ja rikkauteen pätee sama juttu :)
Pettää voi monella tavalla. Pahinta pettämistä on luvata rakastaa myötä-ja vastamäet, tehdä lapsia ja sen jälkeen pitää kumppaniaan kynnysmattona. Jos olisi joku kolmas osapuoli jota syyttää niin elämä olisi helpompaa, mutta omista valinnoistaan voi syyttää vain itseään, tyhmyyttään ja naiviuttaan. Jos sitä syyttämistä voi hiukan siirtää jonkun toisen harteille, se kieltämättä keventää taakkaa.
Tavallaan ymmärrän filosofiasi vaikka toitkin sen julki karrikoiden ja provosoiden. Jokaisella petetyllä on oma tapansa selviytyä loppuelämästä. Toivottavasti kuitenkin teet edes pimeitä duuneja ja keräät itsellesi vanhuudenvaraa tai osaat nauttia palkastasi tässä elämässä.
Jos olisit menettänyt perheesi kuolemalle, et maksaisi mitään. Olisitko siinä tapauksessa onnellisempi?
Minun ideologiassani näen itseni mielikuvissa exän yläpuolella (30 senttiä pidempänä kuin hän) hymyilen herttaisesti, sirkutan ja kerron hänelle miten minimielatusmaksut riittävät hyvin ja samaan aikaan myhäilen, koska vien surutta ainokaisen perintörahoja hänen vanhemmiltaan (he ovat juonessa mukana) lasten tulevaisuuden turvaamiseksi ja summat ovat niin suuria, että tarvitsen kirjanpitäjän apua ettei verottaja iske kiinni.
Nautin jo nyt siitä päivästä kun exä luulee saavansa jättipotin hahahahahhahahahahhahaha
Itselleni en halua lanttiakaan, pelkkä mielihyvä exän kusettamisesta saa mielen niiiiiiin iloiseksi.