Meidän taloyhtiössä on tehty homekorjauksen yhteydessä tuulettuva alapohja eli katolla on imuri joka vetää alapohjasta ilmaa. Korvaava ilma sinne menee huoneistoissa olevista venttiileistä joita meillä on viisi. Laskin imurin kuluttavan n. 50 euron edestä sähköä vuodessa. Miten saisin laskettua sen paljonko imurin imemän sisäilman lämmittäminen maksaa?
Paljonko menee harakoille
turhaan
401804
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
vaihtua ja sen on asukin kannalta sama mistä kautta se poistuu eli mitään lisäkulua ei teille tule.
ilman pitää vaihtua hallitusti ja tarpeen mukaan.
jos alapohjaan menevä ilma on mukana huoneiston ilmanvaihdossa,niin lienee sama kiertääkö ilma alapohjan kautta vai meneekö se suoraan katolle.jonkinlainen ilmavaihto on kumminkin oltava vaikka jotkut paskan hajussa mielellään asuvatkin päänsärkypillereitä popsien.pääasia että säästää.
jos alapohjan tuuletukseen menevä ilma on kokonaisuudessaan peräisin asunnoista,se on silloin lämmintä,lattiat pysyvät täten lämpimämpinä kuin jos tuuletus olisi järjestetty raa'alla ulkoilmalla ja näin ollen huoneiston lämmitykseen tarvitaan vähemmän lämpöenergiaa saman asumismukavuuden saavuttamiseksi.
jos alapohjan korvausilma taas tulisi ulkoa ja se lämmitettäisiin jotenkin jotta päästäisiin nykytilanteeseen niin sitä lämmitystähän jonkin ihmisen logiikalla "ei maksaisi asukas vaan taloyhtiö".siis pelkkää säästöä asukkaan kannalta.
jos sammuttaisi imurin,niin silloinhan ei menisi 50€ edestä sähköä eikä kuluisi lämmitysenergiaa.säästöt olisivat hetkellisesti jopa merkittäviäkin.
Jos ihmisen on pakko stressaantua,toki kannattaa hankkia stressi siitä mistä sen helpoiten saa.
Minulta jäi mainitsematta se oleellinen seikka, että ilmanvaihto tehdään huoneistossa talotuulettimella jonka venttiilit ovat lieden päällä ja pesuhuoneessa. Se on se alkuperäinen ilmanvaihtosysteemi. Tämä alapohjan tuuletus on tullut jälkeenpäin ja lisäksi.
Jos teillä menee alapohjaan se sama ilma joka ennen meni talotuulettimesta taivaalle niin lämpötase ei sinänsä muutu muuten kuin että lattiat ovat ehkä lämpimämmät. Eli sillä lailla hommasta mahdollisesti vähän plussaa. Mutta eikö tuossa olisi tuhannen taalan paikka investoida hieman lisää ja panna alapohjan ulospuhallukseen poistoilmalämpöpumppu?
Alunperin kirjoitit, että sisäilma menee venttiileistä alapohjaan ja nyt kirjoitat toista.
Epäilen syvästi, että huoneistoista ei mene alapohjaan yhtään mitään ilmaa asunnoista. Asunnoissa oleva ilma on kosteaa ja se tiivistyisi alapohjaan, joka olisi homeessa nopeasti.
En usko myöskään sitä, että alapohjasta tulevien venttilien kautta asuntoihin imettäisiin mitään ilmaa, koska tuolta tulisi kaikki mömmöt suoraan asuntoihin.
Teillä lienee asuntokohtainen tuuletus, joka toimii edelleenkin. Tämän lisäksi alapohjan tuuletusta varten lienee asennettu tuuletin katolle. Syitä tällaisen tuulettimen asentamiseen on monia.
Jos tuulettimen pysäyttää, niin todennäköisesti tapahtuu kuin ennenkin, eli talo on uudelleen homeessa.
Energian lisääntynyt kulutus riippuu alapohjanne eristyksestä. Jos lattia on talvella kylmä, niin tuota voisi lisäeristää.
Eikö helpoiten lisääntyneen kulutuksen näe kulutusmittareista? Jos energialaskut ovat yhtiössä lisääntyneet roimasti remontin jälkeen, niin ehkä sen jälkeen voisi miettiä kannattaako tuolle tehdä mitään.
Epäilyskö sinua niin paljon asiassa stressaa, vai tiedätkö, että tuota energiaa palaa paljon enemmän nykyään?
Tuskin ne taivaalle tuuttaa kaiken lämpimän, joten hyvä kiertää ja talo pysyy kondiksessa? Kulutusta vertailemalla se haluamasi summa selviää, ehkei päätä huimaa...
Sinähän se synnynnäinen humoristi olet... Lämmöntalteenotto rivitalossa ;-D
Ihan vaan tiedoksi, että 99 % kerros- ja rivitaloista on rakennettu tasan tarkkaan minimivaatimusten mukaan eli lämmöntalteenotto löytyy vasta joskus 2005 lähtien (tuli pakolliseksi 2003, mutta tähän auttoi, kun haki luvat ajoissa). Ei siitä LTO:sta ole grynderille kuin haittaa - kalliimpi investointi ja pöljiä ostajia kiinnostaa vain ja ainoastaan pintakiilto eli vessan kaakelit ja halvat "halogeenitaivaat".
Koska lämmöntalteenottoa ei ole, on ihan turha kitistä lämmönhukasta - saman verran sitä energiaa kuluu riippumatta siitä, mistä reiästä ilmaa pihalle lempataan.
Meidän huoneistossa kuten kaikissa muissakin tässä taloyhtiössä on talotuuletin joka vetää ilmaa pihalle lieden päältä ja pesuhuoneesta ja sen LISÄKSI on viisi venttiiliä joista ilma menee lattian alle ja sieltä edelleen pihalle toisen imurin suosiollisella avustuksella. Siis yksinkertainen kysymys: Miten lasketaan paljonko maksaa lattia kautta menevän ilman lämmittäminen? Viisastelijat älköön vaivautuko!
Kerrotko nyt kun talotuuletin puhaltaa ilmaa ulos ja samaten tuo imuri, niin mistä se korvausilma tulee?
Kerrotko miksi sisäilma imettäisiin alapohjaan? Jos näin on, niin energiankulutuksella ei ole mitään merkitystä kuluihin, vaan alapohja on kohta homeessa.
Missäköhän nämä mainitsemasi venttiilit ovat? Seinässä, lattiassa, vaiko kenties jossain muualla. Missä näiden venttiilien toinen pää on?
Onko teillä sokkelissa säleikköjä? Onko nämä tukittu?
Kysyjällä on ilmeisesti aikaisemmin ollut systeemi, jossa talotuulettimella imetään ilmaa huoneistosta ja puhalletaan se pihalle, ja raitisilma tulee seinissä olevista venttiileistä.
Nyt on sitten lisätty imuri imemään ilmaa ALAPOHJASTA jonne korvausilma johdetaan huoneistosta lattiassa olevien venttiilien kautta.
Jos veikkauksesi aloittajan rakenteesta on oikea, niin onnea vain aloittajalle. En todellakaan olisi huolissani energiankulutuksesta, vaan siitä, että talon alusta on hometta täynnä. Ja sitähän se on, koska kun kostea ja lämmin ilma johdetaan viileämpään tilaan, niin höyry tiivistyy vedeksi.
Tällaisella rakenteella kun seinässä olevia venttiilejä pienentään esim. talvella vedon tunteen pienentämiseksi (ja monet tuntuvat näin tekevän SÄÄSTÄMISEN halussa) ja samalla liesi-/talotuuletin täysille esim. ruoanlaiton yhteysdessä, niin alapohjasta tulee kaikki mömmöt huoneistoon.
En ota kantaa tuulettuvan alapohjan energiakustannuksiin, haluan vain kertoa oman kokemukseni samanlaisesta remontista. Vuonna 1998 suuren kiinteistön alapohja remontoitiin tuulettuvaksi, maksoi kokonaisuudessaan 4 miljoonaa markkaa. Jälkikäteen tuli ongelmaksi lämpimästä huoneilmasta tiivistyvä kosteus kylmään alapohjaan, siitä seurauksena homekasvustoa. Nyt ongelma on korjattu purkamalla koko rakennus, sekä maamassat vaihdettu, rakennettu kunnollinen salaojitus, sekä tietenkin rakennuksen pohjalla on 30 cm sepelikerros katkaisemassa kapillaariveden nousun. Näin jälkikäteen tuntuu kuin olisi aluksi yrittänyt paikata haalareista reikää ompelemalla kangasta päälle, mutta entinen reikä näkyy edelleen.
tuli välittömösti sama asia mieleen.
Kun kostea huoneilma kierrätetään kylmän alapohjan kautta, ilman sisältämä kosteus tiivistyy alapohjaan. Tuo on aivan päivänselvä asia ja aivan ilmanvaihdon perusasioita. Tuossa ei ole suunnittelija ollut työnsä tasalla.
Alapohja homehtuu varmuudella.
Perusteluita kaivataan.
Eikö ne perustelut tulleet pariinkiin kertaan eri kirjoittajilta tuossa ylempänä?
Jos lämmintä kosteaa ilmaa viedää kylmempään tilaan, missä se kosteus tiivistyy jopa vedeksi saakka ja samalla siinä tilassa on lämpöä tarpeeksi, niin homeelle on kaikki tarpeellinen annettu, että se voi hyvin. Mitä tässä et ymmärrä? Mikä kohta tarvitsee lisäperusteluita?
Jos sinulle nyt pitää jotain ristiin-rastiin vastata, niin sitä en ymmärrä. Ammattitaitoinen suunnittelija on luonnollisesti suunnitellut ryömintätilan maapohjalle kevyen, eristävän kerroksen (EPS tai kevytsora) sekä varmistanut sokkelirakenteen eristeen riittävyyden. Tällöin normaalilla poistoilmavirtaamalla ryömintätilan lämpötila ja kosteus noudattelevat sisätilan vastaavia. Ei se ole hokkuspokkus-juttu. Ruotsissa käyttävät tätä järjestelmää uudisrakennuksissakin.
Puhut nyt hieman eri asiasta, eli lämpimästä alapohjasta, mitä tuolta Ruotsinmaalta tarkoitat. Näitä on tehty uusiin taloihin.
Tila jossa ei ole lämmönlähdettä kylmenee ulkoilman ollessa kylmempää. Että kastepistettä ei saavutettaisi pitäisi tätä eristettä olla todella paljon. Empä ole vielä tällaista remontointikohdetta nähnyt, enkä kuullut tällaisesta.
No joo. Tämä nyt taitaa mennä aika kauas alkuperäisen kysyjän energialaskusta, että eipä taida kannattaa jatkaa.
ole kaikkea nähnyt etkä kuullut. Tieto kun lisää tunnetusti tuskaa. Rakennusala on ihmeellistä, joskus siellä jopa onnistutaan ;-)
Eiköhän tuo ole tehty rivariasukkaiden oman tietämättömyyden perusteella.
Kukaan suunnittelija ei siirtäisi sisäilman kosteutta alapohjaan.
Jos alapohja olisi tarkoitus pitää huoneenlämpöisenä, niin eikö silloin kannattaisi tehdä sinne lämmitys ja ottaa tuuletukseen puhdasta ilmaa?
Jankkaatko vain jankaamisen ilosta, vai mikäköhän on tarkoituksesi?
Tiedän esittämäsi rakenteen, mutta epäilen kyllä vahvasti, että aloittajan tapauksessa ei kyse ole siitä.
Miksi oltaisin tehty kyseinen rakenne? Helpommin, halvemmalla ja paremmin asia olisi hoitunut niin, että ulkoa otettaisiin kuivaa ilmaa ja se imettäisiin alapohjaan, josta edelleen ulos. Jos lattiaen eristys ei riitä, niin tuota lisätään ja mahdollisesti tilaa lämmitetään.
> Jos alapohja olisi tarkoitus pitää huoneenlämpöisenä, niin eikö silloin kannattaisi tehdä sinne lämmitys ja ottaa tuuletukseen puhdasta ilmaa?
No ehkä jos vaikka kun syynä on se, että erillinen imanvaihto lämmitys *kasvattaisi* rakennuksen energiankulutusta.
Ryömintätilan lämmitys kierrättämällä sisä=poistoilmaa sen kautta 1) hoitaa ryömintätilan lämmityksen ilmaiseksi, lämpöenergialla, joka muuten menisi kokonaan harakoille (menikö maininta talotuulettimesta yli hilseen?) ja 2) pienentää lattian lämpöhäviöitä ja sen kautta, itseasiassa, koko rakennuksen lämmöntarvetta.
Vrt. poistoilmaikkuna.
Harvinainen ratkaisu kyllä on (Suomessa), muttei mitenkään ainutkertainen - kyllä tämäkin mainitaan mm. kunnollisissa oppikirjoissa.
Jos riskialttiita ratkaisuja lähdetään hakemaan, niin n:o 1 olisi kyllä ruåtsinmaalla suosittu lämmin ja *tuulettamaton* alapohja. Ihan kiva, jos kaikki rakenteet, ml. pintavesien ohjaus, menevät nappiin eikä ryömintätilaan pääse mistään kosteutta....
Varmasti tuolla rakenteella energialaskussa säästää. Tätähän ei kukaan ole kiistänyt.
Mielestäni tässä on aivan hyvä esimerkki housuihin kusemisesta. Yhtäläisyydet hyvinkin samoja.
Jos ryömintä tila tulee huoneenlämpöiseksi sillä että sen kautta kierrätetään huoneilmaa, niin silloinhan sen lämpöhäviön pitäisi olla nolla, eli se olisi äärettömän hyvin eristetty, joka taas tarkoittaisi sitä että sen lämmittäminen erillisenäkään systeeminä ei maksaisi mitään.
-> Koska tila ei taatusti ole lämpihäviöiltään nolla, niin se on ilman erillistä lämmitystä kylmempi kuin huoneilma ja samaa ilmaa kierrättämällä se on silloin tietysti myös kosteampi.
Nyt voidaan palata siihen että miksi huoneilmaa kierrätettiinkään alapohjaan? Kosteusontelmien vuoksi? Nyt sitä hoidetaan lisäämällä kosteusrasitusta?
> Jos ryömintä tila tulee huoneenlämpöiseksi sillä että sen kautta kierrätetään huoneilmaa, niin silloinhan sen lämpöhäviön pitäisi olla nolla
Kuka tässä on huoneenlämpöisyydestä puhunut?
Kyllä lattian lämpöhäviö pienenee, jos ryömintätilan lämpötila nostetaan poistoilmasta *ilmaiseksi* saatavalla lämpöenergialla vaikkapa n. 5°C asteesta 15 asteeseen. Ja tällöin ollaan edelleen tukevasti kastepisteen yläpuolella, mikäli sokkelit yms. paikat on samassa yhteydessä ymmärretty lisäeristää.
> Nyt voidaan palata siihen että miksi huoneilmaa kierrätettiinkään alapohjaan?
Ehkä vaikka sen vuoksi, ettei ryömintätilassa alunperin ollut riittävää ilmanvaihtoa? Jolloin vaihtoehto B olisi ollut ilmanvaihdon tehostaminen, jolloin alapohjan lämpöhäviöt olisivat kasvaneet.
Et vissiin tiedä, ettei se ulkoilmalla tuuletuskaan mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole. Tällainen ryömintätila jäähtyy talven mittaan ja keväällä, kun ulkoilma lämpenee nopeasti ja sen sisältämä vesimäärä kasvaa, alkaakin ilmanvaihdon mukana tuleva kosteus kondensoitua tilaan. Semmoiset pari viikkoa tuppaa hyvinkin suunnitellussa/toimivassa ryömintätilassa esiintymään näitä homekasvulle otollisia olosuhteita.
Ainoa tapa tämän välttämiseen olisi max. kosteuden rajoittaminen lisälämmittimillä tai ilmankuivaimilla. Ei vaan ole normitapauksessa niin kauhean välttämätöntä - etenkin jos/kun pidetään huoli, ettei ryömintätilan ilmaa pääse vuotamaan asuntoon.
Mikä toteutuu tuossa sisäilman kierrätysvaihtoehdossa automaattisesti, koska siinä ryömintätila on alipaineinen asuntoon nähden.
Itseasiassa alkup. ilmanvaihtoratkaisu = kon. poisto ulkoilmalla tuuletettu ryömintätila on varmin tapa järjestää epäpuhtauksien (maaperän mikrobien aineenvaihduntatuotteet & radon) tunkeutuminen asuntoon, koska asunto on jatkuvasti alipaineinen ryömintätilaan verrattuna ja alapohjassa on aina ilmavuotoja. Käytännössä tällaisissa taloissa ilma virtaa *kaikista* ryömintätilan tuuletusaukoista sisään (pl. tuuliset päivät) .... arvaako pelle, minne se ilma häviää?
En kirjoittanut viestiä mitä kommentoit, mutta vastaanpa kuitenkin.
Kirjoitat nyt hieman ristiin asioista.
"jos ryömintätilan lämpötila nostetaan poistoilmasta *ilmaiseksi* saatavalla lämpöenergialla vaikkapa n. 5°C asteesta 15 asteeseen."
Mistä tämä 15 astetta tuli? Viimeksi tuossa väitit, että rivareiden lämpötila on 23, joten eikö nyt olla 18:ssa asteessa?
"Ja tällöin ollaan edelleen tukevasti kastepisteen yläpuolella, mikäli sokkelit yms. paikat on samassa yhteydessä ymmärretty lisäeristää."
Sen lisäksi, että sokkelit olisi pitänyt eristää, pitäisi eristää myös itse maa. Koska sokkeleiden, eikä maan kautta enää kulkeudu lämpöä sokkeleiden ulkopuolelle paljoakaan pitäisi myös routimisen estämiseksi vanhat routaeristeet sokkeleiden ulkopuolelle uusia. Veikkaatko, että näin tosiaan on tehty? Sen takia, että saadaan 100W/ asunto lämpöä talteen?
"Ehkä vaikka sen vuoksi, ettei ryömintätilassa alunperin ollut riittävää ilmanvaihtoa? "
Ei ilmanvaihtoa haluta ilmanvaihdon vuoksi, vaan tämä on keino alentaa kosteutta.
Kumoat jo itse itsesi kirjoittamisellasi.
"Ainoa tapa tämän välttämiseen olisi max. kosteuden rajoittaminen lisälämmittimillä tai ilmankuivaimilla. Ei vaan ole normitapauksessa niin kauhean välttämätöntä - etenkin jos/kun pidetään huoli, ettei ryömintätilan ilmaa pääse vuotamaan asuntoon."
ja heti perään
"Käytännössä tällaisissa taloissa ilma virtaa *kaikista* ryömintätilan tuuletusaukoista sisään (pl. tuuliset päivät) "
Hieman nyt tässä tuntuu, että purat agressioitasi kirjoittamalla vain periaatteen vuoksi vastaan.
PS Opettelisitko edelleen kauniimpaa käytöstä.
siis huoneistosta imetään kosteaa ilmaa alapohjaan?
Tarkoituksena kasvattaa hometta?
Mistä kiven alta teitä pönttöjä sikiää...?
Normaalin huoneilman suhteellinen kosteus on talvella tukevasti alle 40 %. Jos 22°C 40 % poistoilma jäähtyy ryömintätilassa vaikkapa 5 °C, niin suhteellinen kosteus on edelleen vain 55 % eli ollaan yhä kaukana "homeystävällisistä" lukemista.
Toki lämpimän ryömintätilan edellytyksenä on sokkelin yms. lämpöeristys siten, ettei ryömintätilassa ole alle 10 °C lämpötilassa olevia pintoja, joissa kastepiste voisi tulla vastaan.
Homeesta vauhkotaan mielestänikin aivan liikaa, mutta kaikki puhuminen ei suinkaan ole vauhkoamista.
Jos ilman lämpötila on 22 astetta ja kosteusprosentti 40, niin kastepiste on 7,7 astetta. Sinun esittämäsi 55% on kyllä aika kaukana todellisuudesta.
Lukutaito on taitolaji, joka kehittyy harjoittelemalla.
Alkuun voisit selvittää itsellesi, mitä eroa on 5 ° lämpötilan muutoksessa ja 5 °C lämpötilalla.
Ei mulla muuta.
Kirjoitus on kirjoitettu niin huonosti, että asian voi ymmärtää kahdella eri tavalla ja itse ymmärsin toisella.
Sama kirjoitustaitosi pätee tähän jälkimmäiseenkin viestiin.
Ei mulla muuta.
Huoneilmasta tiivistyy satavarmasti kosteus sokkelin harkko tai betonipintaan. Ei tartte olla ku muutama aste pakkasta ulkona.
Siinä ei tartte mitään oppikirjan taulukoita (eikä kyllä lämpömittariakaan).
Kirjoituksesi voi ymmärtää tosiaan kahdella eri tavalla. Jos lämpötila laskisi vain 5 astetta, niin jos oletetaan, että ilmaa vaihtuu 10 litraa joka sekunti, niin alapohjan lämmitysteho on peräti 60W.
60W ei riitä alapohjan lämmittämiseen 17 asteiseksi, vaikka sitä olisi eristetty kuinka paljon.
PS Kauniisti pyytämällä saa paljon helpommin.
Talvella ollaan taatusti kastepisteessä.
Kannattais varmaan mennä vähän mittailemaan sinne alapohjaan että onko siellä 17 astetta ja mikä on ilman suhteellinen kosteus.
Hei, jos olet tehnyt järjestelmiä joissa sisäilmaa johdetaan ryömintätilaan, niin toivottavasti yritysmuotosi on osakeyhtiö, ettet joudu henkilökohtaisesti vastaamaan tärvelemisistäsi kohteista.
Mitä osaa ilmauksesta "lisäeristys" et ymmärrä?
No ei ole sinunkaan lähtötiedoissasi paljoa kehumista. Kyllä keskimääräisessä rivitalossa huonelämpötila on paljon korkeampi kuin se suositusten mukainen 21 °C - etenkin kun puhutaan vanhemmasta talosta, missä ikkunat on mitä on ja sisään vuotava korvausilma (kon. poisto) jäähdyttää lattioita. Joku 23 °C olisi paljon realistisempi lukema ( /- 3 °C tuurista riippuen).
Kierrättämällä kaikki poistoilma, luokkaa 50 l/s, ryömitätilaan saataisiin siis siirtymään n. 0,5 kW, minkä päälle tulee vielä lämpövirta alapohjan läpi, koska ryömintätila on edelleen asuntoa viileämpi.
Jos siis homma on tehty oikein - alkup. selostuksesta ei oikein saa tolkkua.
Rivari, jonka pinta- ala on 100m2, joka lienee keskivertoa isompi ja huonekorkues 2,5m. Kun huoneilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa, niin ilmanvaihto on 35 l/s. Aika kaukana teikäläisen 50 l/s. Rivareissa ei useinkaan tuota ilmanvaihtoa kerran kahdessa tunnissa saavuteta, vaan ilmanvaihto on tuota vähäisempää.
Joku taisi kyllä puhua viiden asteen lämpötilaerosta. Olisitko se ollut sinä, kun kirjoitustyyli on yhtä huono? Jos viisi astetta on lämpötilaero, niin aivan yhtä paljon lämpöä kulkeutuu alapohjaan ilman mukana oli huonelämpö sitten 23, tai 21 astetta.
Eli jos kaikki ilma kierrätettäisiin alapohjaan, lämpötilaero tuon viisi astetta ja ilmamäärä 35 l/s, niin tuosta saadaan tehoksi 210W. Tässäkin menee se väärin, että kirjoittaja mainitsi, että heillä on vanha huippuimuri toiminnassa, eli kyseistä ilmamäärää ei saavuteta. Jos vaikka puolet menisi alapohjaan ja puolet huipparin kautta, niin lämmitystehoksi tulisi 100W.
Minusta on aika turha väittää, että 100W, tai edes tuo 210W, riittäisi nostamaan alapohjan lämpötilan 18:aan (23-5) asteeseen saneerauskohteessa.
PS Edelleen voisit kokeilla kauniimmin kirjoittamista.
Koneellinen poisto on ollut minimivaatimus kerrostaloissa 1987 lähtien. Vanhoissa taloissa LTO ei ole pakollinen. Jonkinlaisen luvun saat, jos 30 % poiston lämmöstä saataisiin talteen.