Lainasin kirjastosta Jens Lapidus -nimisen kirjoittajan kirjan Rahalla sa. En ole aiemmin hänestä kuullut, mutta naapurikaupungin kirjastossa oli lainajohoa 20 kpl!!! Olenko minä ihan tyhjiössä vai kuka niitä lainaa? Kustantajan esittelyssä nettisivuilla sanotaan, että kirjasta on tekeillä elokuvakin. Onko kellään tietoa elokuvasta - tai ylipäätään Lapiduksesta=
Rahalla saa?
jorgelino
142348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
... no tällä sivulla on alempana kohta
ajan henki ?
jossa näppärästi olen
kirjasta kirjoittanut pari riviä.
Ja sitten tuolla Kirja-arvostelut sivustolla
on myös
Jens Lapidus Rahalla saa...
Luettu ja käsitelty on
ja myyntiluvuissa Suomessakin
tällä hetkellä ilmeisen korkealla,
ja se seuraavakin Lapiduksen kirja
on jo olemassa,
mutta ei vielä käännetty suomeksi.
Elokuvasta en tiedä, en nyt käynyt
nettailemassa, eiköhän sieltä löydy
kaikenlaista sälää ja uutta tietoa.
Jeps, kiitos scarabaeus! Nyt olenkin jo lähes lopussa. Voi kunpa työpäivä olisi loppu, niin pääsisi jatkamaan! (olen kohdassa jossa Jorge, joka on pohjalla mutta symppis, nousee takaisin huumekuninkaaksi, ja samalla nousee myös kusi...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jens_Lapidus
http://www.jenslapidus.fi/kirjailija.html
kurkkasin oman alueeni kirjastoiden tilannetta, varauksia oli reilut 400 kpl!
Kirja oli ihan ok, en silti usko että menen mahd.leffaa katsomaan. Kirja oli ok muttei mielestäni hyvä.
Kirja perustunee tositapahtumiin
Vastikään sain laskettua karvaisista käsistäni ensimmäisen Lapiduksen. Positiivinen yllätys, vaikka kuulemma eletään scandidekkaribuumin korkeimmalla aallolla. Melkosen kyyninen ja hirviä näkemys Tukholman alamaailman valtapelistä ja väkivaltapääoman markkinoinnista, kuten gangsteripomo visioi. Sanoisin sangen uskottavaksi kerronnaksi kaikine tyypittelyineenkin. Trendidiscojen vai mitä ne juottolat nykyään on, pelleporukat samoin kuin kuntosalikingit kuvataan realistisesti. Niin visuaalista kerrontaa kaikkine vivahteineen, että elokuva lie työn alla?
Mielenkiinnolla odotan jatkoa. Vaikka kaikki jotenkin ratkeaa viime sivuilla, niin paljon asioita jää auki ja rosmoja henkiin, että kyllä niistä pari jatko-osaa kehittelee.
Ja kaaleja katselen kaupassa aivan uusin silmin. Ne tietää jotka on lukenu.
Siistin koston, jatkon Rahalla saa teokseen.
Siisti kosto oli tylsä. Uuvuttava. Nujertava kaiken mukaanahdetun krääsän vuoksi. Miten voi olla aukeamallinen tekstiä, joka on jaettu vain pariin kolmeen kappaleeseen? Suoltavaan pötköön lukija tukehtuu. Ja aina tuo iänkaikkinen ja sama syvästi naapurimaan traumatisoinut tapahtuma. Sillä on moni tekstin tekijä leipänsä jo tienannut.
Dekkaristi Ari Paulow kirjottelee aina julkisesti (katkeroituneena?) lehtiin, että pitää olla ruotsalainen kommunisti, että menestyy dekkaristina. Hän on kuulemma aivan muuta, minkä muun luonne jää oudoista ja perin juurin sekavista kirjoituksista hämmentäväksi ja hieman epäilyttäväksi sekä sen suhteesta hänen kirjamyyntiinsä. Mitähän Paulow pitää Lapiduksen tekstistä tai miten sen "runsaiden varausten" merkityksen tulkitsee? Kysyköön mieluusti se, ken Helsingin messuilla saa tilaisuuden.
Juuri luin Iltasanomista, että Rahalla saa -leffa tulee Suomeen huhtikuussa. Saa nähdä onko yhtä hyvä kuin kirja! Kertokaa, jos joku on sen nähnyt jossain. Ruotsissa on ollut vissiin suosituin elokuva, nimeltänsä Snabba Cash. Kuka on nähnyt?
Onko karvaiset kätesi siellä ojossa... :-) Toivottavasti kirjoitin nimesi oikein. Käyn palstalla kerran kuukaudessa ja Mankellit ja Nesoet ovat lopussa. Odatan siis minäkin, tosin karvattoman kädet ojossa ensimmaistä Lapidusta, joka minulle kirjastosta armollisesti ojennetaan.
Ruotsissa jos haluaa julkaista dekkarin niin pitää demari,feministi,"maailma ilman rajoja idealisti" vapaa liikkuvuus.. ainakin,vähintään.
Noillahan kriteereillä kirjoitta vaikkapa Maria Lang. Jos sain vuodatuksestasi mitään tolkkua.
Luin Lapidusesta Hesan kulttuurisivuilta. Kovasti kehuttiin. Tuotantoon en ole perehtynyt, mutta olisin unohtanut asian ilman tätä vinkkiä, kiitos:-)
No jopas! Olen taas sanaton, lähes kirjaimeton. Miten nykyisin dekkareista osataan tehdä myös hyviä elokuvia? Ensin Lehanen Shutter Island ja nyt lyhyen ajan perään Jens Lapiduksen Snabba Cash. Ei ollut Rahalla saa elokuvaversio uuvuttava. Ei. Kaikkea muuta. Ikinä en ole kuullut aiemmin ohjaaja Espinozasta tai vielä vähemmän leikkaaja Schmidtistä. Mistä nämä tulevat? Elokuvan leikkaus on aivan huippuluokkaa, harvoin olen noin hyvin, tiiviisti, taitavasti ja kompaktisti leikattua elokuvaa nähnyt. Ja taitavia näyttelijöitä! Jos jolloinkin joku palstalla tivasi dekkkareiden uskottavuudesta, niin näyttejäsuoritusten uskottavuus on ainakin tässä elokuvassa.
Naapurimaalla on kyky kyllä lanseerata taituruutta kansainväliseen tyyliin. Usein tämä on kotimaisen dekkarin ja dekkarielokuvan kohdalla on lampaalta haiseva vanha virttynyt ja vettynyt harmaa villasukka. Ikävä myöntää ja toisin ehdottomasti haluaisin. En ymmärrä, miksi niitä puolipölvästi Vareksia haaskiorahoitetaan Suomessa... Kansainvälisen tason dekkaristeja Suomessa on vain muuan.
En ole aiemmin innostunut katselemaan oikeastaan mitään luettua kuvana, kun olen ollut sitä mieltä, että kuva lätsäyttää luetun. Joko kuva tai teksti. Tässä elokuvassa ei kyllä minkäänmoista lasahdusta tapahtunut -jopa päinvastoin - elokuva oli parempi kuin kirja. Täytyypä tässäkin asiassa kääntää kelkkansa. Tai sitten nykyisin osataan tehdä entistä taitavampia elokuvia. Tekstidekkaritko tässä saavat vakavan kilpailijan?
Ja hyväksi havaittu. Koko rosvokopla oli tosiaan uskottavaa eikä liian tutuilla naamoilla miehitetty. Noudatteli sangen hyvin kirjan jättämää mielikuvaa, olematta orjallinen.
Mie ja armas rohkenemme suositella. Jatkoa odotellessa.
PS
Tennarissa tänään kokonainen koululuokka (lukiolaisia??) katseli hiiskahtamatta ja tirskumatta alusta loppuun. Hienoa käytöstä, kiitos siiitä. Paljon pahempaakin kuultu ja koettu elokuvanautinnon oheistuoteena nuorisojoukosta käsin. Valitettavasti.