mun on tosi paha olla.. mua masentaa kauheesti, eikä enää oikee ois elämän iloo.. parempi vaa olis et tää paska loppuis, kuolis pois täältä helevetistä..
mulla on ollu nyt tosi paljo kaiken näkösii vastoin käymisii.. multa on ihan muutaman kuukauden sisällä nukkunu pois paljon läheisii.. muutenki porukat huutaa joka ikisestä asiasta, ja mua ahistaa kaikki..
mää en haluu tällä mitää säälii tai mitn mut ajattelin kirjottaa tänne ku uskon et joillai ois jotai neuvoi jatkoon..
mulla on ollu nyt tosi paljo kaiken näkösii vastoin käymisii.. multa on ihan muutaman kuukauden sisällä nukkunu pois paljon läheisii.. muutenki porukat huutaa joka ikisestä asiasta, ja mua ahistaa kaikki..
mää en haluu tällä mitää säälii tai mitn mut ajattelin kirjottaa tänne ku uskon et joillai ois jotai neuvoi jatkoon..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinä olet menettänyt läheisiä ja kestää aikansa kun surutyö on ohi. Siinä auttaa aika ja surusta toipuminen on tietty prosessi. Asiantuntijat sanovat että läheisen kuolemasta toipuminen vie puolesta kahteen vuoteen. Sinun pitää työstää tuntemuksiasi omaan tahtiisi, saat olla vihainen, surullinen, väsynyt. Puhuminen ja kirjoittaminen poismenneistä ja omista tuntemuksista auttaa prosessissa. Auttaisiko musiikin kuunteleminen. Jos paikkakunnallasi on suru- ja terapiaryhmiä, kannattaa mennä mukaan. Asiaa voit tiedustella mielenterveystoimistosta tai seurakunnista. Voimia sinulle!
Minulla on ollut masennusta yli kaksi vuotta. On ollut kamala huomata, miten kaikki on murentunut pieniksi palasiksi. Nyt on ollut erityisen hankalaa, itkukohtauksia ja itsetuhoa ilman syytä. On vain niin paha olla, ettei jaksaisi enää...
En osaa antaa mitään neuvoja, mitä sun pitäisi tehdä, sillä mulle ainut apu on ollut odottaminen. Illat on pahimpia, joten silloin olen ottanut lääkkeet aikasin ja nukahtanut äkkiä, niin ei ole tarvinnut käydä läpi kaikkia niitä kamalia ajatuksia. Täytyy vaan jaksaa. Tohon en uskoitsekään, mutta niin kaikki mulle aina sanoo.
Halaus!
Kokemuksen rinta äänellä puhuu tämä nainen. Hautaan saattanut noin 15 ihmistä vaikka ikää vasta vajaa 30v.
"Nukkunut pois." itsemurhia?
Ne on pahimpaa laatua. Niin itsekkäitä ja niin repiviä.
Tuska on suunnaton, uskon sen.
Edelleen kaipaan ystävää joka raa'asti riistettiin pois 14vuotta sitten. Tuska ei poistu. Se laantuu. Muuttuu kaipuuksi.
Mä lupaan sen ettei tää paska lopu. Kun sä vihdoin olet valmis, avaat silmäs ja näet kuinka tää elämä on oikeasti elämisen arvoinen. Kuinka ne ei sitä nähny, tai ei pysty enää kokemaan.
Joku ilta kun katsot auringon nousua, sä näet sen kauneuden. Tiedät et sulla on vielä maailma kokematta eikä mikään voi pysäyttää sua.
Toivu rauhassa. Itke,huuda,raivoa. Hakkaa päätä seinään. Kerro suureen ääneen ettei sulle vi**uilla. Paras neuvo minkä ikinä sain oli pitää ns. päivän hyvä asia- päiväkirjaa. Eli siis periaate: Ruutuvihko. siihen ensimmäiselle riville nro.1. vastaat yhdellä sanalla kysymykseen mikä tänään parasta. Esim. 1.ystävä. seuraavalle riville seuraavan päivän hyvä asia. Joka päivä uusi. Ideahan on pakottaa itsensä ajattelemaan edes jotain hyvää. Ja niin typerältä kuin kuulostaa, se toimi mulla. =)
Täälä samaa vikaa... ei jaksa enää tätä paska tunnetta . Kaikki paska valuu niskaan ja aiva vitun surkea olo . Vaikka mulla on poikaystävä ja vanhemmat ja ystäviä , ei mun olo silti oo hyvä. Mun pään sisällä ahdistaa... melkein joka ilta itken itteni uneen , koska mulla on vaan niin paha olo .
En tiedä mikä mua vaivaa ,haluun vain pois tästä . :(
Moi!
ihan aluks sun kannattaa listata ylös ihan ne pienetkin jutut mitkä saa sut ees vähän ilosemmaks. Sulla, toivottavasti, on kuitenkin ihmisiä jotka välittää.
Apua saa sairaalloista, terveysasemilta tai eri puhelimista tai chateista. Jos sä ite haluat muutoksen tähän oon varma että pysytyt siihen. Mäkin olin masentunut, olen vieläkin, mutta olen paremmassa kunnossa kun ennen. kavereilta saa apua, mut se ei yksinomaan riitä. Sä tarviit ammatti apua, älä pelkää hakea sitä. Tiedän että se tuntuu vaikeelta, niin mustakin tuntui kun menin Nuoriso psykiatriselle hoitoon. Juttele Ekaks vaikka jonkun kaverin tai luotettavan aikuisen kanssa. Eikä sun tarvii yksin mihinkään mennä, voithan aina ottaa jonkun kaverin mukaan..
Mä toivon että sulla ei oo esiintyny istetuhoisuutta, mulla ikävä kyllä on...
Jaksamisia!