Aivoverenvuoto, ICH

Lämmin osanottoni.
Minulle tuli joitain vuosia sitten (olin noin 30v) äkillinen todella kova päänsärky, pahoinvointia ja sitä tietenkin hoidettiin migreeninä. Yritin selittää lääkäreille, että tämä ei ole migreeniä, mutta ehkä en kivuiltani osannut esittää asiaa tarpeeksi ponnekkaasti.
Minulla on kait aina ollut aurallista migreeniä, suvussa paljon kaikenlaisia sydän- ja verisuonitautia ja lähisukulainen menehtyi aivoverenvuotoon eli tiesin tai aavistin mitä oli tapahtumassa.
En voi sanoa mitä setäsi on tuntenut, kerron nyt vain sen mitä itse päivistä muistan.
Oli tosi lohdutonta, kun tunsin ettei kukaan kuunnellut. Lopulta soitin kaverille ja yritin kertoa, mitä sitten kun... tunsin, että tämä tie jää nyt kesken enkä minä voi mitään.
Lopulta olin kuulemma aivan puhumaton ja sekava. En muista ensimmäisistä viikoista sairaloissa mitään. Mutta sen pehmeän pumpulimaisen kirkaan selkeän olon muistan kun heräsin. Ihana tunne! Tai ehkä vain hyvä lääkitys :)
Minulla oli ollut aivoverenvuotoja (sav) ja tukoksia eri puolilla pääätä, toisella puolella osittainen halvaus. Ihme oli että selvisin ja palasin jopa vielä työelämään. Kävin portilla ja käännyin vielä pois.
Kertomasi perusteella en usko että setäsi olisi ehtinyt tuntea kipuja. Ymmärtääkseni aivopaine aiheuttaa sen kivun, mutta jos setäsi on mennyt heti tajuttomaksi en usko, että hän olisi tuntenut tuskia.

ICH-intraserebraalivuoto eli aivojen sisäinen verenvuoto. Voisin näppituntumalta sanoa, että setäsi ei varmasti ole ainakaan paljoa joutunut kärsimään. Itse kyseisiä potilaita hoitaneena voin sanoa, että näissä ns. aivotapahtumissa kipu ei ole päällimmäinen asia. Aivokudoksessa ei ole kipuaistia. Koska kyseessä on vuoto eikä infarkti saattaa kyllä päänsärkyäkin olla, mutta tämä ICH-vuoto ei ole verrattavissa edellisen kirjoittamaan kokemukseen, jossa on kyseessä lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV). ICH:ssa kuolleisuus on korkea (n.50%). Mikäli yhtään lohduttaa niin hlö.kohtaisesti olen sitä mieltä että sedällesi kävi hyvin. Ei enää kipua eikä mitään. Sillä jos hän olisi selvinnyt on enemmän kuin todennäköistä, että hänen toinen puoli olisi halvaantunut ja hän ei mahdollisesti olisi pystynyt enää puhumaan/ymmärtämään puhetta. Eli mikäli tuohon ei kuole niin se on hyvin vammauttava sairaus.

Sain vakavan aivoverenvuodon, johon olin kuolla.
Kyllä siinä taju lähti ja vaivuin syvään tajuttomuuteen. Siinä ei enää kipua tunne.

Setäsi on ollut kivuton ja hän ei ole kärsinyt.

Otan osaa suruun.

Itse en ole saanut aivoverenvuotoa vaikka kolme infraktia. Kun infrakti eli tulos päätä ei särje ollenkaan koska verta ei vuoda.. jos verenvuoto aivoissa ja se k
lasja-alainen ja massiivvinen luulen että halvaustila aika totaalinen eikä kipuja juuri tunne. Jos ns tihkuvuotoa niin päätä tietenkin särkee koska paine aivoissa kasvaa mutta se yleensä hoidettavissa. Itse olen ollut onnekas liotushoidon ansiosta ja olen siitä kiitollinen.
Osanottoni ja anteeksi muutamat kirjoitusvirheet.

Sain suuren zivoveronvuoden taman vuoden alussa. Olin Britanniassa menossa aamulla ruokakauppaan. Herasin viikon paasta neurologisella osastolla.

En muista mitaan. Sznoivat etta miltei kuolin. Kroppa toimi, mutta tajunta ei.

Joten hyva lahto, vaikka nakyi ja kuulosti pahaltA.

Jos olisin kuollut, niin ei siita paljoa olisi tiennyt.

Tärinällä himppeen niin ei kovin paha 🙄