Olen nykyään niin huono puhumaan.
Sanomaan niitä sydämellä olevia asioita.
Monta kertaa huomaan olevani tilanteessa, jossa olen koko päivän miettinyt, että haluaisin niin kertoa jotakin, puhua.
Kuitenkin tunnit kuluvat, enkä saa sanotuksi mitään. Vedän sen sen tekosyyn taakse, että ei tule oikeaa hetkeä. Mutta sitten se hetki tulee.
Aloitan lauseen ja ääni värisee. En pystykään ja muutan sen lauseen puolessa välissä.
"Haluaisin kertoa, että... on jano. Vettä. Saanko hakea vettä?"
Haluaisin jutella jostakin asiasta, mutta en vain osaa enää.
Mutta ei se haittaa.
Mietin vain, että miksi en enää osaa?
Sanomaan niitä sydämellä olevia asioita.
Monta kertaa huomaan olevani tilanteessa, jossa olen koko päivän miettinyt, että haluaisin niin kertoa jotakin, puhua.
Kuitenkin tunnit kuluvat, enkä saa sanotuksi mitään. Vedän sen sen tekosyyn taakse, että ei tule oikeaa hetkeä. Mutta sitten se hetki tulee.
Aloitan lauseen ja ääni värisee. En pystykään ja muutan sen lauseen puolessa välissä.
"Haluaisin kertoa, että... on jano. Vettä. Saanko hakea vettä?"
Haluaisin jutella jostakin asiasta, mutta en vain osaa enää.
Mutta ei se haittaa.
Mietin vain, että miksi en enää osaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Samanlainen. Löpisen tänne eräälle God knows what..
Ja tosielämässä en vaan saa sanoja ulos..
Täällä on samoin...onkohan tää nettimaailma liikaa vääristänyt ajatuksia...
ettei saa vastausta HÄNELTÄ täältä?
kysymykseen.
Me ei tunneta toisiamme.
Kaikkea hyvää kutenkin jatkossa.