Mikähän mua vaivaa, kun olen nyt viikon ajan tuntenut kokoajan ahdistusta, kokoajan tuntuu että joku on pielessä minkä takia minun pitäisi stressata..
Ahdistus kohdistuu esimerkiksi työhöni, vaikka olen ollut nykyisessä työssäni puolisen vuotta ja ei ole aikaisemminkaan ollut järin suurta ahdistusta sen suhteen, eikä siellä mitään uuttakaan ole tapahtunut.. Jos työ ei ahdista niin sitten muuten vaan ahdistaa, mietin elämääni joka ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan mutta ei se minua ole aikaisemminkaan näin ahdistanut, mistä johtuu että nyt joka ilta iskee tää kummallinen ahdistus?
Se johtaa siihen että lopulta itkeskelen sängyssä levottomana ja nukahdan vasta aamulla, olin sitten miten väsynyt tahansa. Kofeiinia en käytä ollenkaan, ettei valvominen siitäkään johdu. Olen nyt yrittänyt kaikkia konsteja väkipakolla, että saisin pois tämän ahdistuksen, eli olen mm. syönyt monivitamiinitabletteja (jos vaikka johtuisi esim. jostain puutostilasta että ahdistaa), olen syönyt kalaa jonka kuulemma pitäisi tehdä hyvää mielelle, olen harrastanut nyt päivittäin liikuntaa, mutta mikään ei auta, tuntuu että pahenee vaan, ahdistus iskee joka ilta..
Tosi inhottavaa kun ei voi olla vapautuneesti, miten voi tuntua näin stressaavalta tää olo.. :/
Ahdistus kohdistuu esimerkiksi työhöni, vaikka olen ollut nykyisessä työssäni puolisen vuotta ja ei ole aikaisemminkaan ollut järin suurta ahdistusta sen suhteen, eikä siellä mitään uuttakaan ole tapahtunut.. Jos työ ei ahdista niin sitten muuten vaan ahdistaa, mietin elämääni joka ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan mutta ei se minua ole aikaisemminkaan näin ahdistanut, mistä johtuu että nyt joka ilta iskee tää kummallinen ahdistus?
Se johtaa siihen että lopulta itkeskelen sängyssä levottomana ja nukahdan vasta aamulla, olin sitten miten väsynyt tahansa. Kofeiinia en käytä ollenkaan, ettei valvominen siitäkään johdu. Olen nyt yrittänyt kaikkia konsteja väkipakolla, että saisin pois tämän ahdistuksen, eli olen mm. syönyt monivitamiinitabletteja (jos vaikka johtuisi esim. jostain puutostilasta että ahdistaa), olen syönyt kalaa jonka kuulemma pitäisi tehdä hyvää mielelle, olen harrastanut nyt päivittäin liikuntaa, mutta mikään ei auta, tuntuu että pahenee vaan, ahdistus iskee joka ilta..
Tosi inhottavaa kun ei voi olla vapautuneesti, miten voi tuntua näin stressaavalta tää olo.. :/
Vastaukset 8
Vanhimmat
turvalliseksi. Olisi parempi elää, kun olisi paljon rahaa, eikä tarvitsisi mennä työhön. Eläkkeellä on huoletonta elää, kun ei tarvitse sietää riitaisia ihmisiä työpaikalla. Ehkä sairasloma helpottaisi?
Ahdistukseen on varmaan olemassa lääkkeitä. Ehkä se riittää alkuun.
... ja liian suuret vaatimukset itsellesi? Kenen elämä menee suunnitelmien mukaan? Ei kenenkään.
Ystäväni kärsi monta vuotta samanlaisesta, mutta nykyisin menee paremmin. Syynä oli elämäntilanne, työ ja huono itsetunto. Hän kävi terapiassa ja pahimpaan aikaan söi lääkkeitä.
Mulle tuli tekstiäsi lukiessa mielikuva ihmisestä, joka stressaa ja yrittää pitää langat käsissään. Mitä jos hellittäisit vähän? Entä jos hikiliikunnan sijaan kokeilisit jotain rentouttavaa tekemistä, esim. joogaa tai vaikka maalaamista?
Mielestäni ratkaisu ei ole se, että nappaa pillereitä, vaan pitäis selvittää miksi ahdistaa. Jokin syy sille on.
Totta on, että olen tosiaan erittäin helposti stressaava ihminen, mutta en usko että vaadin itseltäni liikoja, päin vastoin. Minulla ei ole koulutusta, työpaikan sain juuri ja juuri, ystäviä juuri ei ole, olen saamaton koska kärsin ilmeisesti myös sosiaalikammosta, joka saa mut mieluummin jäämään kotiin kuin hankkimaan opiskelupaikan esimerkiksi. Työ sujuu jotenkuten kammosta huolimatta, koska työni on lähinnä itsekseen työskentelyä.
En ole siis toisinsanoen saanut elämässäni kirjaimellisesti mitään aikaiseksi, ja se ahdistaa mua aina aika-ajoin, muttei ahdistus ole vielä kertaakaan yltynyt tällaiseksi mitä se nyt on, varsinkin kun elämässäni ei ole mitään erityistä äskettäin tapahtunut, siksi ihmettelin tätä yhtäkkistä kovaa ahdistusta. Mutta ehkä ahdistus on tämän pimeän vuodenajankin takia nyt jostain syystä tosi voimakkaana.
Osaisiko kukaan neuvoa, että mistä apua kannattaisi ensisijaisesti lähteä hakemaan näin ekakertalaisena? Tuntuu kamalan ylitsepääsemättömältä mennä minnekään puhumaan, mutta kai se on jossain vaiheessa pakko :/.
lopeta sen käyttö aivan kokonaan kaikissa muodoissa, kofeiini aiheuttaa valtaosan ahdistuneisuushäiriöistä ja niiden kehittymisestä paniikkihäiriösyndroomaksi. Kofeiini aiheuttaa myös masennusta.
Tässä vielä linkki:
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=1
Oletko huomannut jäävätkö mieleesi enemmän negatiiviset kuin positiiviset asiat? Jos esim. päivän aikana tapaat ihmisiä, joista osasta sinulle jää positiivinen kokemus, niin muistatko kuitenkin paremmin ne negatiiviset? Olen huomannut jos olen ollut pitkään allapäin, että negatiiviset asiat ovat päällimmäisenä mielessä ja vahvistan niitä tiedostamattani kelaamalla ja kelaamalla yhä uudestaan.
Sitäkin mietin, että mitä sinun olisi pitänyt saada aikaan? Monella ihmisellä ei ole työpaikka, sinulla on sellainen. Koulutusta ei ole, mutta ehdit sellaisen hankkia jos haluat.
Ystäviä voi saada myös netin välityksellä, vaikka vain kirjekavereita. Suomessa sosiaaliset pelot ovat yllättävän yleisiä, joten et ole mikään kummajainen. Tsemppiä.
Hei!
Sinulla ilmeisesti on alkava masennus, mene ehdottomasti lääkääriin, niin hän neuvoo eteenpäin tai antaa oikeat lääkkeet, mitkä auttavat. Ahdistus ilman mitään laukaisevaa syytä ja jos on kestänyt kaksi viikkoa yhteen menoon vaikuttaa tosiaan masennukselta, toisilla se on eri muuodoissa. Hae ehdottomasti apua, että jaksat.
Kyllä se siitä siitä helpottaa.
Arvelisin sinulla olevan tulossa pintaan
joko ahdistus- masennus- oireyhtymä, tai
piilevänä vuosia odottanut persoonallisuushäiriö, joka on astetta vakavampi
invalidisoimisriskinsä takia (itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä).
Psykoosi ei ahdista kuvatunlaisesti,
vaan selkeät deluusiot eli harhat nousevat
ensimmäisenä kiusaamaan potilasta.
Hermoromahdusvaara on nyt olemassa, joten
PUHU ja PUHU ja myös VALITA,
nyt sinulla on siihen oikeus.
Käy lääkärissä, ota vaikka 1-2 kertaa
kk:ssa unilääke, mutta ota se edes kerran.
Kerro ahdistuksestasi, kuten nyt teitkin,
näin pienennät sitä edes vähän.
Jos ahdistuksesi on vähääkään samaa luokkaa
kuin omani juuri ennen omaa hermoromahdustani ja persoonallisuuden muuttumista-
luoja sinua auttakoon!
Itse pyöräilin tuntikausia, kävin kuntosalilla päivittäin, yritin rentoutua ravintolassa: ei apua.
Minun sairastumistani edelsi kyllä vuosien
koulukiusaaminen, ja nopea itsenäistyminen
alaikäisenä, muutto, ero, yksi leikkaus...
Outoa, jollei sinulle ole tapahtunut yhtään mitään, vaan diffuusi ahdistuneisuus ilmaantui tyhjästä.
Tuo kuulostaa sen verran vakavalta että olisi parempi hankkia psykiatri. Tai joku muu jolle puhua ja joka osaa lohduttaa sua. Seurakunnasta löytyy melko varmasti joku mukava ihminen joka osaa kuunnella ja auttaa. En ole uskovainen joten harvemmin suosittelen tällaista: Rukoile, se saattaa auttaa ja helpottaa oloasi.